Hyppää pääsisältöön

Ulvilan surma

Ulvilalainen Jukka S. Lahti surmattiin julmasti kotonaan joulukuisena yönä 2006. Lahti sai useita teräaseen iskuja vartaloonsa. Myös paikalla ollut puoliso Anneli Auer vahingoittui veitseniskuista. Vaimon kertoman mukaan surmaaja oli taloon yöllä tunkeutunut tuntematon mies. Anneli Aueria alettiin epäillä syylliseksi veritekoon. Ulvilan surmana julkisuudessa tunnettua veritekoa puitiin eri oikeusasteissa vuosien ajan ja Auer oli alemmissa oikeusasteissa syyllinen, kun taas hovioikeuskäsittelyt vapauttivat hänet syytteistä. Yleisradiokin seurasi tiiviisti surmajutun tutkintaa ja oikeuskäsittelyä.

Joulukuun 1. päivänä 2006 Jukka S. Lahti palasi illanvietosta kotiinsa kello 23. Vaimon Anneli Auerin kertoman mukaan he olivat käyneet nukkumaan puolenyön aikaan ja heränneet muutaman tunnin kuluttua, kun joku rikkoi ulkoterassin oven ikkunan. Sisään oli tullut isokokoinen, tukevahko ja tummiin vaatteisiin pukeutunut mies, joka puukotti Jukka S. Lahden hengiltä. Vanhempien lisäksi perheen neljä lasta olivat myös tapahtuma-aikaan kotona. Auerin onnistui hälyttää apua, mutta kun poliisi ja ambulanssi saapuivat yhdeksän minuutin kuluttua, Lahden pelastamiseksi ei voitu tehdä enää mitään.

Poliisi lähti aluksi tutkimuksissaan siitä, että ulvilalaiseen omakotitaloon oli tunkeutunut tuntematon mieshenkilö. Kuulusteluissa myös yksi perheen neljästä lapsesta oli kertonut isokokoisesta mieshenkilöstä.

Väitetystä tunkeutujasta ei kuitenkaan saatu paljoakaan näyttöä. Vain veriset kengänjäljet, yksi kurainen jälki ja ruskeakirjavat tekokuidut sekä surmapaikalta löydetty pitkään tunnistamaton DNA-jälki viittasivat perheen ulkopuoliseen henkilöön. Mutta toisaalta hätäkeskukseen tulleen puhelun taustalta ei juuri kuulunut muita ääniä kuin Lahden tuskanhuutoa ja kamppailun ääniä. Myöhemmin puhelun sisältö julkaistiin ja siitä tulikin syyttäjän keskeinen todiste.

Jukka S. Lahti toimi Luvata Oy:ssä henkilöstöpsykologina. Yrityksessä oli aloitettu yt-neuvottelut, ja Lahden tehtävänä oli tukea henkilöstöä irtisanomisiin liittyvissä asioissa. Murhan motiivia haettiinkiin surmatun roolista työpaikallaan. Samoihin aikoihin Lahden tiedettiinkin saaneen erilaisia uhkauksia. Murhan motiivi saattoi siis olla kosto.

Heinäkuussa 2007 Jämsän käräjäoikeus vangitsi porilaisen näyttelijän Kai Tannerin murhasta epäiltynä, mutta hänet vapautettiin seitsemän päivän kuluttua poliisivankilasta. Poliisi vakuuttui miehen syyttömyydestä vasta kahdeksan kuukautta kestäneiden tutkimusten jälkeen. Näyttelijän vangitsemiseen oli päädytty perättömän ilmiannon takia. Tanner arvostelikin voimakkaasti A-studion haastattelussa tutkintaa ja ennen kaikkea sitä, miten hän menetti oikeusturvansa jutun yhteydessä. Hänen mielestään viranomaisten toiminta soti sivistysvaltion periaatteita vastaan.

Syyskuussa 2009 tutkinnassa tapahtui uusin läpimurto. Nyt poliisi pidätti Auerin todennäköisin syin epäiltynä. Käräjäoikeudessa luettiinkin hänelle murhasyyte 2010. Auer kiisti syytteen. Satakunnan käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi 2010 Auerin elinkautiseen vankeuteen murhasta.

Päätös ei ollut yksimielinen. Yksi tuomari olisi vapauttanut Auerin kokonaan syytteistä. Auer valitti tuomiostaan Vaasan hovioikeuteen.

Heinäkuussa 2011 Vaasan hovioikeus vapautti Auerin kesken oikeudenkäynnin. Hovioikeuden yksimielisessä päätöksessä todettiin Auer syyttömäksi miehensä murhaan. Oikeuden perusteluissa syyttömyyttä puolsivat muun muassa Auerin ja vanhimman perheen lapsen kertomukset ulkopuolisesta tekijästä sekä veriset kengänjäljet.

Vapauttavan tuomionsa jälkeen Auer arvosteli poliisin toimintaa, erityisesti peitepoliisitoimintaa. Peitepoliisina toiminut "Seppo" soluttautui Auerin ystäväksi ja pyrki saamaan tietoja muun muassa tämän luonteesta. Oikeus velvoitti KRP:tä paljastamaan Anneli Auerille, mitä tietoja "Seppona" esiintynyt poliisimies keräsi.

Poliisitutkinta sai muutoinkin laajalti osakseen kritiikkiä. Sen katsottiin olevan vähintäänkin puutteellista. Hämmennystä aiheutti myös se, miten eri linjoilla poliisitutkinta oli ollut syyllisen suhteen.

Ensimmäinen tutkinnanjohtaja komisario Juha Joutsenlahti ei pitänyt Aueria syyllisenä. Joutsenlahden mukaan tutkinnassa saatu näyttö ei tukenut väitteitä Auerin syyllisyydestä vaan päinvastoin. Häntä arvosteltiin jälkeenpäin siitä, ettei hän edes tutkinut sitä mahdollisuutta, että Auer olisi surmatyön tekijä. Joutsenlahtea syytettiin myöhemmin virka-aseman väärinkäytöstä. Syyte liittyi porilaisen näyttelijän pidätykseen Ulvilan surmajutun yhteydessä. Myös osa tutkinmateriaalista hävisi, mutta Joutsenlahti kiisti olevansa vastuussa asiakirjojen katoamisesta.

Elokuussa 2011 syyttäjä ilmoitti hakevansa tuomioon valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Lokakuussa 2012 korkein oikeus palautti Ulvilan surman Satakunnan käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Korkein oikeus katsoi, että asiassa on tullut uutta näyttöä, joka on käsiteltävä laajasti. uusi näyttö perustui Auerin veljen kuvaamiin ja äänittämiin Auerin ja Lahden lasten haastatteluihin, jotka Auerin veli toimitti poliisille.


Joulukuussa 2013 Satakunnan käräjäoikeus totesi Anneli Auerin syylliseksi puolisonsa murhaan tuomariäänin 2 - 1. Auer ilmoitti aikovansa valittaa saamastaan elinkautistuomiosta. Seitsemän vuotta kestänyt oikeusprosessi ei siis saavuttanut vieläkään lopullista päätöstä. Oikeusoppineilta prosessin kesto ja tutkinta saivatkin tylyn vastaanoton. Auer aikoi valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.

Tammikuussa 2015 hovioikeus vapautti Auerin. Hovioikeuden päätös oli äänestyspäätös, mikä asiantuntijoiden mukaan kertoi tapauksen vaikeudesta.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.