Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Herkuttelijan jäätelö maistui parhaiten

Me suomalaiset syömme eniten jäätelöä Euroopassa, noin neljätoista litraa henkeä kohti vuodessa. Arkipäivän herkku on tietenkin konstailematon vaniljakermajäätelö, jotaka Kuningaskuluttaajn kolme kovaa pani järjestykseen.

Testattavaksi valittiin viisi jäätelömerkkiä: Ingman , Lidlin Noblissima, K-Kaupan Pirkka, S-kaupan Reinbow ja Nestlén Pingviini. Ne ovat kaikki vaniljakermajäätelöitä, kaupoissa parhaiten näkyvillä olevia tuotemerkkejä.

Jäätelöitä maistelivat Länsi-Uudenmaan ammattiopiston Luksian opiskelijat Saana Laihiainen, Tiia Nissinen ja Essi Merisalo. Saana ja Tiia ovat valmistumassa kokeiksi, joten heillä on jo valmiiksi tuntumaa makujen erottamiseen. Essistä tulee tarjoilija - hänkin on oppinut maistelemista kokkikavereidensa tekemiä ruokia syödessään!

Testi tehtiin sokkotestinä eli testaajat eivät tienneet, mitä jäätelö kulloinkin maistoivat.

Ingmanin jäätelö on tehty Suomessa

Ensimmäisenä testaajat maistoivat Ingmanin vaniljakermajäätelöä. Se on tehty Suomessa, suomalaisesta maidosta.

- Pehmeä maku, pehmeä vanilja tulee esille, makusteli Saana.
- Aika makeeta, kommentoi Tiia.
- Tosi kermanen, sanoi Essi.

Kermaisuus on Essin mukana hyvä asia. Jäätelö maistui siis kohtuullisen hyvältä, mutta ei toisaalta herättänyt testaajissa erityisen suuria tunteita.

Lidlin jäätelössä on rasvaa

Halpaketju Lidlin merkkijäätelö Noblissima on saksalaista jäätelöä. Se erottui heti Ingmanista keltaisen värinsä takia. Mutta makukin oli erilainen.

- Tää on paljon rasvasempi, maistoi Tiia.
- Mun mielestä tämä on makeampikin, kommentoi Saana.
Essin mukaan taas vanilja selvästi erottui Noblissimasta. Lidlin merkki onkin joukon rasvaisin ja kaloripitoisin jäätelö. Siinä erottaa paljain silminkin tummat vaniljahiput. Testiryhmä oli ihastuksissaan.

- Herkuttelijan jäätelöö, nauraa Saana.

Pirkan kermajäätelössä ei ole kermaa

K-kaupan Pirkka kermajäätelö on valmistettu Liettuassa. Se on nimeltään kermajäätelö, mutta tuoteselosteen mukaan siinä ei ole lainkaan kermaa, vaan voita, vettä ja maitojauhetta. Pirkka on jäätelöistä rasvattomin ja vähäkalorisin - ja testiryhmä maistoi sen heti.

- No ei tämä nyt kyllä ole oikein hyvää, tuomitsi Tiia.

Tiia arvioi, että Pirkka-jäätelö voisi sopia pirtelön raaka-aineeksi. Toisaalta se saattaisi miellyttää ihmisiä, jotka eivät pidä kovin makeasta jäätelöstä.

S-kaupan Rainbow-kermajäätelö on tehty Belgiassa. Se sai testaajilta vähän paremmat arviot kuin Pirkka.

- Mun mielest tää on semmonen perusvaniljajäätelö, semmonen ihan tavallinen, summasi Essi.

Nestlén Pingviini tehdään myös Suomessa

Pingviini-jäätelön pakkauksesta löytyy pienen pieni "valiojäätelöä-" merkintä. Se olikin aikaisemmin Valion tuotemerkki. Nyt valmistaja on kuitenkin kansainvälinen ruokajätti Nestlé, kun Valio myi jäätelönsä Nestlélle vuonna 2006. Pingviini-jäätelö kuitenkin tehdään edelleen Suomessa, suomalaisesta maidosta.

Testiryhmä maistoi ensimmäisenä toista Suomessa tehtyä jäätelöä, Ingmania. Välissä oli syöty jo kolmea muuta jäätelömerkkiä, mutta silti Pingviini herätti makumuiston.

- Tämä on vähän samanlainen kuin se eka, mietti Tiia, ja Saana nyökytteli vieressä.

Suomalaiset jäätelöt siis maistuivat samalta. Ehkäpä reseptit tosiaan on säädetty johonkin suomalaiseen keskivertomakuun sopiviksi.

Herkuttelijan jäätelö vei voiton

Tiian, Saanan ja Essin suosikiksi kohosi ylivoimaisesti Lidlin Noblissima. Se oli ainoa jäätelö, joka testaajien mielestä kelpaa syötäväksi sellaisenaankin. Muut jäätelöt vaatisivat vähintään hyvän kastikkeen.

Jäätelö Pisteet Hinta €/litra
Lidl Noblissima 4.0 2,79
Ingman 3.0 1,95
Nestlé Pingviini 3.0 2,03
Rainbow 2.3 1,75
Pirkka 1.3 1,75

Hinnaltaan Lidlin jäätelö on yllättävän kallista. Kaupan omat merkit ovat edullisia, mutta eipä ole toisaalta maussakaan hurraamista - ainakaan tämän testiryhmän mielestä.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva Asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.