Kirjailija Laila Hirvisaaren Minä, Katariina on historiallinen kuvaus Venäjän ruhtinaallisen hovin valtataistelusta vuonna 1795. Hirvisaaren teoksesta keskustellaan Aamun kirjassa ja 10 kirjaa vallasta -sarjassa.
Laila Hirvisaari keskustelee uutuusteoksestaan Aamun kirja -ohjelmassa lokakuussa 2011 Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen kanssa. Hirvisaari kirjoittaa, kuinka pienen vallan halu on ihmisessä inhottavampaa, koska pieni valta hullaannuttaa enemmän kuin suuri valta. Usein suuri valta tulee perintönä, tai pyytämättä.
Venäjän keisarinna Katariina II makaa kesällä 1795 vuoteenomana loukattuaan jalkansa ja muistelee, kuinka hänet tuotiin 14-vuotiaana Saksasta suuriruhtinas Pietarin tulevaksi puolisoksi. Hoviin tulo ei olekaan onnen täyttymys, vaan siitä alkaa katkera vaihe Katariinan elämässä. Hän joutuu käytännössä keisarinna Elisabetin hovin vangiksi.
Katariinan kautta Hirvisaari kirjoittaa naisen asemasta tuon ajan Venäjällä ja demokratian myllerryksistä Euroopassa. Venäjän hovissa Katariina kasvaa nuoresta tytöstä voimakkaaksi ja itsenäiseksi. Hän oppii valtapelin, haaveilee maaorjuuden lopettamisesta ja syrjäyttää vihdoin keisarinna Elisabetin.
Myös 10 kirjaa vallasta -sarjassa pureuduttiin Hirvisaaren Minä, Katariina -teokseen. Vuonna 2012 MTV3:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sekä toimittajat Timo Harakka ja Anna Kortelainen keskustelevat myös, onko nainen parempi johtaja kuin mies.
Professori Laila Hirvisaari kuoli kesäkuussa 2021 83-vuotiaana. Hirvisaari oli syntynyt Viipurissa 7. kesäkuuta 1938.
Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen
Laila Hirvisaaren teoksia
Laila Hirvisaari (s. 1938, vuosina 1958–2004 Hietamies)
Kirjoittanut yhteensä 41 romaania.
Nimellä Laila Hirvisaari romaanit:
Kruununpuisto (2005)
Myrskyn edellä (2006)
Grand Hotel (2007)
Vuoksen helmi (2008)
Pihkovan kellot (2009)
Minä, Katariina (2011)
