Hyppää pääsisältöön

Laila Hirvisaari kuvaa armotonta valtapeliä Venäjän johdossa

Kirjailija Laila Hirvisaaren Minä, Katariina on historiallinen kuvaus Venäjän ruhtinaallisen hovin valtataistelusta vuonna 1795. Hirvisaaren teoksesta keskustellaan Aamun kirjassa ja 10 kirjaa vallasta -sarjassa.

Venäjän keisarinna Katariina II makaa kesällä 1795 vuoteenomana loukattuaan jalkansa ja muistelee kuinka hänet tuotiin 14-vuotiaana Saksasta suurruhtinas Pietarin tulevaksi puolisoksi. Hoviin tulo ei olekaan onnen täyttymys vaan siitä alkaa katkera vaihe Katariinan elämässä. Hän joutuu käytännössä keisarinna Elisabetin hovin vangiksi.

Hirvisaari kirjoittaa, kuinka pienen vallan halu on ihmisessä inhottavampaa, koska pieni valta hullaannuttaa enemmän kuin suuri valta. Usein suuri valta tulee perintönä, tai pyytämättä.

Katariinan kautta Hirvisaari kirjoittaa naisen asemasta tuon ajan Venäjällä ja demokratian myllerryksistä Euroopassa. Venäjän hovissa Katariina kasvaa nuoresta tytöstä voimakkaaksi ja itsenäiseksi. Hän oppii valtapelin, haaveilee maaorjuuden lopettamisesta ja syrjäyttää vihdoin keisarinna Elisabetin. Hirivisaari keskustelee uutuusteoksestaan Aamun kirja -ohjelmassa lokakuussa 2011 Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen kanssa.

Myös 10 kirjaa vallasta -sarjassa pureuduttiin Hirvisaaren Minä, Katariina -teokseen. Vuonna 2012 MTV3:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sekä toimittajat Timo Harakka ja Anna Kortelainen keskustelevat myös, onko nainen parempi johtaja kuin mies.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

Laila Hirvisaaren teoksia

Laila Hirvisaari (s. 1938, vuosina 1958–2004 Hietamies)

Kirjoittanut yhteensä 41 romaania.

Nimellä Laila Hirvisaari romaanit:
Kruununpuisto (2005)
Myrskyn edellä (2006)
Grand Hotel (2007)
Vuoksen helmi (2008)
Pihkovan kellot (2009)
Minä, Katariina (2011)

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto