Hyppää pääsisältöön

Uudistuvat rautatiet sinunkin työnantajasi?

Vuonna 1963 valmistunut lyhytelokuva kertoo, millaisiin tehtäviin nuoret miehet ja naiset voivat päästä, jos he valitsivat työnantajakseen Valtionrautatiet.

Valtionrautatiet, tuolloin maan suurin työnantaja, tarjosi ilmaisen koulutuksen ja töitä kaikilla asteilla opiskelleille suomalaisille.

Esimerkiksi konduktööriksi oli mahdollista opiskella jo kansakoulupohjalta. "Vastuunalainen mutta myös mielenkiintoinen työ" - saattoihan asiakkaaksi sattua kuka vain.

Mikäli mieli veturinkuljettajaksi, oli ensin läpäistävä "psykoteknilliset kokeet", kouluttauduttava ja työskenneltävä ensin kolmen vuoden ajan veturinlämmittäjänä.

Veturinlämmittäjän tehtävä oli kuitenkin pian poistuva tehtävä, sillä meneillään oli mittava uudistus: rataverkkoa sähköistettiin.

Naisille oli tarjolla lähinnä toimistotehtäviä. Akateemisen loppututkinnon suorittaneille "hyville miehille" oli tarjolla "hyviä virkoja".

Turvallisen työnantajan erikoisuuksiin kuuluivat myös hyvät sosiaaliset edut. Talo tarjosi terveydenhuollon, junamatkat sekä lomakohteet koko perheelle, vakaan eläkkeen sekä auttoi konkreettisesti asuntoasioissa. Joka viides rautatyöläinen asui tuolloin Valtionrautateiden omistamassa asunnossa.

"Valtionrautatiet on iso talo ja sen henkilökunta suuri perhe. Rautateiltä vaaditaan paljon, ja siksi se on vaativa työnantaja. Mutta kun astut sen palvelukseen, tiedät, että tulevaisuutesi on turvattu - jos huolehdit sinulle uskotuista tehtävistä."

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.