Hyppää pääsisältöön

Lääkkeet leikkauslistalla: Käsikirjoitus

Jyri Ahjokari:

Terveisiä Kelalle, antakaa ne korvaukset takaisin.


Paula Risikko: Kuule, sano Laurille, että toimittaja, MOT:n toimittaja ottaa vielä häneenkin yhteyttä. Mä toivon, että Lauri vastaa sen yhden kysymyksen, koska mä en itse asiassa tiedä siihen vastausta.


MOT-TUNNUS


Tässä kuvataan MOT:n toimittajan aivot. Näissä aivoissa ei ole havaittu ADHD:ta. Nykytiedon mukaan ADHD on perinnöllinen, aivojen tarkkaavuutta säätelevien keskushermoston hermoverkostojen häiriö. ADHD-potilaan aivotoiminta on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin terveillä. Lapsista noin 5 % kärsii selvästi haitallisesta ylivilkkaudesta ja keskittymisvaikeudesta. Yli puolella heistä on vielä aikuisena häiritseviä keskittymis- ja toiminnanohjausvaikeuksia, vaikka näkyvin oire, ylivilkkaus lievittyykin.


Jyri Ahjokari

48 v, asuu Joensuussa

Punk-legenda, opiskelija

ADHD-lääkkeisiin vuodessa: 1.872,- e.

Ahjokari: Mulla oli tosi, tosi paha päihdeongelma nuorempana. Se ajoi mut sitten rikoskierteeseen, vankiloihin.


Minna Lindeqvist

33 v.

Henkilöstöpäällikkö, äiti

ADHD-lääkkeisiin vuodessa: n. 1.200,- e.

Lindeqvist: Kyllähän niitä ylivilkkaita pikkupoikiakin on. Kyllähän se adhd näkyy myös siinä, siis niinku sellasina oireina. Mutta todellisuudessa, varsinkin naisilla ja varsinki tytöillä, ne oireet saattaa olla semmosta haaveilua ja nimenomaan se alisuoriutuminen. Mulla on semmonen olo ensimmäistä kertaa elämässäni, mä tunnen, että mä oon hyvä jossaki.


Useat tutkimusryhmät ovat huomanneet ADHD-aivoja kuvatessaan, että oireyhtymästä kärsivät potevat kroonista dopamiinin puutetta motivaatioon ja palkitsevuuteen liittyvissä aivojen alueissa.

Suomessa yleisin lääkeaine ADHD:n hoidossa on keskushermostoon vaikuttava metyylifenidaatti. Se rauhoittaa motorista levottomuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Oikein käytettynä aine ei aiheuta riippuvuutta, vaan jopa vähentää myöhempiä päihdeongelmia.


Metyylifenidaattilääkkeet korvataan lapsille. Aikuiset ADHD-potilaat puolestaan ovat saaneet helmikuusta lähtien maksaa itse lääkkeensä.

Otsikko: Lääkkeet leikkauslistalla

Ahjokari: Kaikilla on vapaus olla semmosia, kun itse haluaa: rotuun, uskontoon, sukupuoleen, mihinkään katsomatta. Ja kahvia on vapaaehtoismaksulla veroteknisistä syistä, ett tää on neuvoteltu homma ihan. Maksaa sen, minkä omatunto sallii.


Joensuuhun asettuneella punk-ikoni Jyri Ahjokarilla on rankka historia. Widows-yhtyeen menestystä seurasi huumeongelma ja vankilakierre.

Ahjokari: Äkkipikaistuksissaan tuli tehtyä aivan hulluja juttuja, mitä sitte katu myöhemmin ja niin ku oikeestaan ei ees tienny, ett mistä se johtu. Mä yritin sitä sitt itse lääkitä amfetamiinilla, mä huomasin, ett se amfetamiini rauhoittaa mua, tuntu sillä tavalla hyvältä, mutta eihän se, kun se ei ole laillista eikä se oo aina ihan hallussakaan semmonen itselääkitys, niin, se meni vähän käsille.


Ahjokari raitistui 11 vuotta sitten. Siviiliin kuntoutuessa kävi ilmi, ettei kaikki ollutkaan vielä kunnossa. Nelikymppisenä Ahjokari sai ADHD-diagnoosin ja lääkityksen.

Ahjokari: Nytte, ku on saanu tän ihan laillisen lääkkeen, niin tää on niin ku, tuntuu oikeesti, hetkittäin tuntee olevansa jopa ihan viisas, hämmästelee sitä, ett miten helppoo eläminen voi oikeesti olla.

Oon menny naimisiin, on uusioperhe.

Tällä hetkellä opiskelen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa sosionomiks.


Lindeqvist: No mä hoidan henkilöstö- ja rekrytointiasioita ja tota aika paljon myyntiä ja markkinointia. Mun sydäntä lähellä on kaikenlaiset asiakaspalveluasiat, eli teen sitte asiakaspalvelukoulutuksia ja tän tyyppisiä asioita.


MOT: Sulla on adhd.


Lindeqvist: Joo.

Se on tämmöstä alisuoriutumista. Se on aika niinku hyvä termi kuvaamaan sitä, et miten, millä tavalla elämä on menny tähän asti ennen diagnoosia ja ennen lääkitystä

Mä oon, mun adhd, tai add vaikuttaa, muun muassa vireystilat vaihtelee tosi paljon,

On elämä ennen ja jälkeen diagnoosin, ja ennen ja jälkeen lääkityksen.



Moni ADHD-aikuinen sinnittelee nyt rahapulan takia ilman lääkitystä.

Lindeqvist: No mä oon siinä mielessä onnellisessa asemassa, et mulla on siihen lääkitykseen varaa. Mä pystyn sitä käyttämään.

Mä tiedän, että mitä se on, kun ihminen oikeesti on heikoilla.



Selvittäessään Kela-korvauksen katkaisun syitä Minna Lindeqvistille selvisi, että ratkaisua ihmeteltiin myös Kelan sisällä. Kelan lääkäriä Heikki Hemmilää kiellettiin esiintymästä ohjelmassamme Kelan edustajana.

MOT: mikä on se asia, että minkä takia lähditte nyt tänne, tulitte meillekin kertomaan tästä asiasta?


Heikki Hemmilä, lääkäri:

No, musta rupes tuntumaan, että se ei oo oikein, että ADHD on semmonen sairaus, johon kuitenkin on viimesten vuosikymmenten aikana kehitetty diagnostiikka ja kehitetty lääkkeet ja, ja nyt sitte yht` äkkiä ihmiset, jotka sitä lääkettä saavat, niin pärjää elämässä paremmin, niin sitte näiltä vedetään tavallaan matto alta pois.


Lindeqvist: Tasalan Päivi tuolta Tampereelta alotti tämmösen adressin, johon ollaan nimiä kerätty. Siellä on semmonen vajaa 1200 nimeä tän asian puolesta. Toivottiin sitten, että ois päästy luovuttamaan adressi ja kannanotto Kelan pääjohtajalle Liisa Hyssälälle.

Niissä vastauksissa, mitä me on saatu, niin on aina pyydetty ottamaan yhteyttä johonki toiseen tahoon, kunnes on tultu siihen viimeseen tahoon, joka on pyytäny ottamaan taas yhteyttä siihen ensimmäiseen. Et kyllä se aika tämmöstä pyöritystä on ollu.


MOT: Mihin perustui se, että aikuisilta ADHD-potilailta otettiin monelta toimiva lääkehoitokorvaus pois metyylifenidaatin kohdalla?


Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri, kok:

Saamani tiedon mukaan tämä perustui siihen, että kun meidän nää, lääkekorvausjärjestelmä lähtee siitä käyttöaiheesta, niin mulle tai olen saanut sen tietää, että lääketehtaat tai lääkevalmistaja ei oo anonu tälle lääkkeelle, tälle nimenomaiselle lääkkeelle käyttöaiheeksi aikuisia ja siitä syystä se ei ole siellä korvausten piirissä, koska lakihan sanoo, että pitää olla myös tää käyttöaihe siinä päätöksessä ja siinä hakemuksessa. Myös tiedän sen, että näihin ADHD-lääkkeisiin on kaikki ne käyttöaiheet kyllä huomioitu, mitä on anottukin. Elikkä lääketehtaat on anonu juuri tälle käyttöaiheelle.



Ministerin tiedon mukaan lääketehtaat eivät ole siis ole määritelleet aikuisia metyylifenidaatiilääkkeiden käyttäjiksi. Lääkäreiden raamattu, viime vuoden Pharmaca Fennica toteaa, että esimerkiksi metyylifenidaatti Equasym Retard on tarkoitettu yli 6-vuotiaille lapsille. Aikuisten kohdalla todetaan ettei lääke ole oleellinen. Duodecimin Lääketietokannassa oleva tuore ohje toteaa yleisimmästä metyylofenidaattilääke Concertasta, että jos nuorena alkaneet oireet jatkuvat vielä aikuisiässä ja hoidosta on todettu selkeää hyötyä, hoidon jatkaminen aikuisiässä saattaa olla tarkoituksenmukaista. Concerta-hoidon aloittaminen aikuisille ei sen sijaan ole asianmukaista.

Pharmaca Fennicassa selkeä kielto on vain alle 6-vuotiaiden lääkitsemiselle. Eri valmistajien ohjeet saman aineen käytöstä ovat ristiriitaisia. Otetaanpa puhelu lääkeyhtiölle.


MOT: Olette hakeneet käyttöaiheen laajennusta Concertalle. Miksi?


Riitta Uusi-Esko, yhteiskuntasuhteet, Janssen-Cilag Oy:

No tärkeää on, että myös aikuispotilaita pystytään hoitamaan indikaation piirissä tai niin, että se on valmisteyhteenvetoon kirjattu.


MOT: Ette kuitenkaan hakeneet tätä laajennusta potilaille, jotka ovat aikuisiällä aloittaneet lääkityksen. Mihin tämä perustui?


Uusi-Esko: Dokumentaatio joka on toimitettu viranomaisille Euroopassa on täsmälleen sama mikä on toimitettu Yhdysvalloissa FDA:lle. FDA on vastaavalla dokumentaatiolla ja kliinisellä tutkimuksella myöntänyt aikuisindikaation USA:n alueella.

Korvattavien ikäryhmien päätös on Kelan päätös.



Lääkekorvauksista tullaan leikkaamaan 113 miljoonaa. Näin todetaan nykyisessä hallitusohjelmassa.

MOT: Mistä se tulee, että juuri lääkekorvauksista pitää leikata se 113 miljoonaa?


Risikko: Se on kans hyvä kysymys nimittäin. Mistä se tuli, niin meillä oli erilaisia vaihtoehtoja, erilaisia vaihtoehtoja, mistä kerätään rahaa ja valitettavasti tähän sitten yhdessä päädyttiin. Mä oon itse ollu siinä mukana tietysti, mutta päädyttiin siihen, että tämä on se, tämä on se.


Risikko ei usko, että ADHD-aikuisten lääkekorvausten lopettamisen tavoitteena olisi säästöjen hakeminen. Uuden ohjeen korvausten myöntämiseen allekirjoittanut Kelan ylilääkäri vahvistaa, että näin ei ollut. Hän ei myöskään usko tulevien leikkausten johtavan vastaaviin tilanteisiin muissa potilasryhmissä kuin ADHD-aikuisilla. Kelassa ei myöskään olla huolissaan muiden lääkekorvauksen saajien tilanteesta.

Pekka Koivisto, johtava lääkäri, Kela:

Luotetaan ja uskotaan siihen, että hallitusneuvotteluissa ne, jotka ovat tämän päätöksen tehneet, niin ovat sitten toivon mukaan jo hahmotelleet, että miten tää asia voidaan hoitaa niin, että ei sitten ainakaan heikoimmassa asemassa olevat eikä toivon mukaan muutkaan joudu siitä millään tavalla ongelmiin.


MOT: Mitkä oli perustelut sille?


Risikko: No mikähän nyt oli sitten varsinaisesti perustelu, että juuri tästä. Katsottiin, että meillä menee aika paljon juuri näihin lääkekorvauskustannuksiin, ja arvioitiin, että meillä olisi mahdollisuus täällä kehittämällä muun muassa tätä lääkekorvausjärjestelmää kaiken kaikkiaan, niin arvioitiin, että täältä pystytään saamaan, mut se tarkoittaa sitä, että tämä on aika vaikea rasti.

Haastattelumme aikana Lindeqvist saa puhelun Kelasta.

Lindeqvist: Eli Aikataulut on niin tiukat, että vasta kuukauden päästä saatais adressi luovutettua?


Koivisto: Tässä on toimittu lain mukaan elikkä siitä on kysymys. Tässä ei ole kysymys siitä, että ajattelenko minä, että tämän yksittäisen kansalaisen kuuluu saada jotain.


MOT: Lääkärinä myöskin varmasti arvioitte erityisesti sitten näiden niin kuin kansalaisten kannalta asiaa.


Koivisto: Lääkärinä arvioin tietysti tavallaan…


MOT: Ja luotatte siihen, että tässä on käytetty, käytetty kaikki mahdollinen lääketieteellinen tietämys siinä, kun on arvioitu, että näitä lääkkeitä ei pidä korvata aikuisille?


Koivisto: Niin kuin sanottu, niin minun tehtäväni ei ole lähteä arvioimaan sitä.


Jonttu (anonyymisti): mä en saa enää Kelalta korvauksia mun lääkkeistäni. Ja se tekee sen, että mulla ei oo ihan oikeesti varaa ostaa niitä.


Jonttu

39 v.

Yrittäjä, neljän lapsen äiti

ADHD-lääkkeisiin vuodessa: n. 2.000,- e.


MOT: tehoaako tämä lääke aikuisiin?


Hemmilä: Ainakin, mitä minä oon kuullu sekä kollegapalautteita, että, että potilailta, niin ilman muuta se tehoaa.


Metyylifenidaattia sisältävistä ADHD-lääkkeissä korvaukset poistettiin aikuisilta, koska lääkkeen käyttäjiksi oli määritelty lapset ja nuoret. Mot selvitti, onko metylifenidaatin korvauksen leikkauksissa aineksia ennakkotapaukseksi.

Esimerkisi masennuslääke amitriptyliiniä ei suositella alle 18-vuotiaille koska tietoa tehosta ja turvallisuudesta lapsille ja nuorille ei ole. Kuitenkin lääketilaston mukaan sitä on apteekeista peruskorvattu alle 18-vuotiaille.

Vaihdevuosihormoni Divinasta on lääkefirman mukaan vain vähän kokemuksia yli 65-vuotiaiden naisten hoidossa. Korvauksia maksetaan kuitenkin myös yli 65-vuotiaalle.

Opiaatteja käyttävät potilaat kärsivät lähinnä syöpäkivuista. Käyttöohjeissa mainitaan yleisesti, ettei niiden tehoa ja turvallisuutta ole varmistettu alle 12-vuotiailla. 32 alle neljävuotiasta, 114 5-9 vuotiasta ja 908 10-14-vuotiasta syöpäpotilasta sai lääkkeistä korvauksia.

Jos metyylifenidaattien korvauksien leikkaus ikäperuteisesti muodostuu lääkekorvausten käytäntöjä ohjaavaksi ennakkotapaukseksi, leikkaukset osuisivat esimerkiksi iäkkäisiin hormoonilääkitystä saaviin naisiin ja syöpään sairastuneisiin lapsiin.


MOT:n kyseltyä ADHD-adressin luovutuksesta Kela kiristi aikataulua entisestään. Ja nyt ylin johto oli paikalla, pääjohtajaa myöten.

ADRESSIN LUOVUTUS KELASSA

Lindeqvist: Pahiten tää osuu semmosiin ihmisiin, jotka tuota, yli 30-vuotiaisiin adhd-aikuisiin, jotka tätä lääkitystä käyttää ja joiden elämä on siinä mallissa, et ei esimerkiks oo vakituista työtä tai on pienipalkkainen työ tai pienet tulot ylipäätään.


MOT: ihan realistisesti ottaen, mitkä mahdollisuudet näillä ADHD-aikuisilla on saada tahtonsa läpi tässä asiassa?


Koivisto: Nyt en ihan tiedä, ADHD-aikuisten tahto?


MOT: No se on se tahto, et he sais sen Kela-korvauksen, ainakin ne, jotka on aikaisemmin sen saanu.


Koivisto: Et he sais tästä metyylifenidaatista korvauksen?


MOT: Metyylifenidaatista.


Koivisto: Joo, just.


MOT: Mitkä ne on oikeasti ne mahdollisuudet?


Koivisto: Hintalautakuntahan päättää aina, jos tekee jotain muutoksia, ne tulee tiettynä päivänä voimaan ja siitä lähtien sitten kansalaiset saa sen mukaan korvauksen.


MOT: Mistä nää aloitteet tälle hintalautakunnalle tulee?


Koivisto: Niin kuin sanottu, niin tää… Hintalautakunnalla on joissakin asioissa mahdollisuus ottaa asia käsittelyyn myös viranomaisaloitteisesti, mutta perussääntö on, että ne on myyntiluvan haltija, joka hakee sitä.


MOT: Eli käytännössä ainoa, joka voi tähän korvattavuuteen vaikuttaa, on lääkeyhtiö?


Koivisto: Se on se lähtökohta.


Ahjokari: Aikasemmin oli semmonen systeemi, ett siin on niin kun se kuuden sadan ja rapiat omavastuu ja sen jälkeen lääkkeet makso vaan ihan euron, pari loppuvuoden aina, puol vuotta suurin piirtein makso oman omistaan ja sen jälkeen ne oli lähes ilmasii, ja sitt korvaukset raapastiin pois, niin lääkekulut on semmonen 156 euroo kuukaudessa. Ja opiskelijabudjetilla kolmehenkinen uusioperhe, jossa molemmat osapuolet ei oo niin ku ansiotöissä, niin aika mahoton yhtälö.


MOT: No, miten sä selviät sitten?


Ahjokari: No, mä putosin onnellisesti väliin, eli mä olin sillon työttömänä, tai alottanu opiskelut itse asiassa, kun mä tota noin, kun se lääkekorvaus raapastiin pois. Ja mulle maksaa paikkakunnan sosiaalitoimisto nämä maksusitoumuksella, mutt sehän ei oo mikään subjektiivinen oikeus, ett mä oon todellakin poikkeus siinä hommassa, ett mä pystyn lääkitystä jatkamaan ja opiskeluja jatkamaan. Ett sattu hyvä tsäkä.


Perheyritystä pyörittävä Jonttu sinnittelee rahapulan takia ilman lääkitystä.

Jonttu: Mulla on neljä lasta. Vanhin on 15 ja nuorin on 8. Ja mies, joka on nyt ollu sairaslomalla toista vuotta. Yrittäjäperheessä se tekee aikamoisen loven tuloihin. Ja muutenkin se lisää tietenkin kaikenmaailman stressiä. Rutiineita ei hirveen hyvin pysty ylläpitämään, vaikka kuinka yrittää. Mutta ainaki vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.


Jonttu sai ADHD-diagnoosin kolmevitosena.

Jonttu: Se oli mulle siinä tilanteessa valtava helpotus. Se, että kun vihdoin ymmärrät, että minkä vuoksi asiat on menny sillä tavalla, kun ne on menny, ja miten pystyy siitä eteenpäin itse vaikuttamaan siihen. Sä ymmärrät paremmin sitä, että miten sun aivot toimii.


MOT: Jos aattelee sitä teidän yrityksen kohtaloo, niin kuinka kauan sä uskot, että tää nykynen tilanne vielä on kestävä?


Jonttu: Jouluun. Maksimissaan.

Tuossa kuuden jälkeen, mä alan olla sellasessa tilassa, et on niinku liian paljon ärsykkeitä. Mä en jaksais yhtään mitään liikettä ympärillä. Ei ääntä, ei valoa, ei hajuja, ei mitään. Ja siinä vaiheessa pitäs lasten kanssa iltatoimet hoitamaan. Katsomaan et on vaatteet valittuna seuraavaks päiväks, läksyt on tehtynä ja iltapala syödään ja niin edelleen. Mut siinä vaiheessa mä nykyään, mä menen makkariin, laitan oven kiinni ja oon siellä pimeessä. Mulla on vielä kuulosuojaimet päässä. Mä en kerta kaikkiaan vaan jaksa.



Vuonna 2009 voimaan tullut laki antaa Jontunkin lääkekorvauksissa paljon valtaa lääketehtaille.

MOT: Eli loppupeleissä tämä koko lääkekorvausasia on nyt lääketehtaiden käsissä eikä enää vaikka sosiaali- ja terveysministeriön tai Kelan?


Risikko: Ei tietenkään siis lääkekorvaus sinänsä. Meillä on täällä ihan lakisääteiset, laki sanoo, miten lääkekorvauskustannukset jaetaan ja meillä on hintalautakunta, HILA, lääkkeiden hintalautakunta, joka antaa sen aina sitten sen luvan, että tästä saa korvauksia, mutta se perustuu siihen, että mitä lääketehtaat tekee hakemuksia.


MOT: Onko mahdollista, että tässä laissa olisi myös ongelmansa, että pitäisi muuttaa lakia niin, että voitais myös tehdä, tehdä ratkaisuja lääketehtaista riippumatta?


Risikko: Tästä varmasti on hyvä sitten keskustella tämän lain, joka on tullu 2009 voimaan, niin varmasti se lain laatijoiden kanssa on hyvä keskustella. Ainakaan vielä ei minun pöydälleni oo tullut sellaista ehdotusta, että tätä lakia pitäisi muuttaa.


MOT: No kuka tällaisen ehdotuksen toisi pöydällenne, jos tälle aihetta olisi?


Risikko: Kyllä se sitten on nimenomaan tämä hintalautakunta, lääkkeiden hintalautakunta, joka on sitten se aloitteentekijä ja myöskin sitten Kela voi olla myöskin aloitteentekijä.


MOT: Eli Kelalla on myös semmoinen rooli, että he voivat olla aloitteellisia tällaisissa muutoksissa?


Risikko: Kyllä he voi, kyllä voi olla aloitteellinen tässä myöskin,


Ahjokari: No, on viranomasia, on viranomasia, mutt tämmöset päätökset sitä luottamusta kyllä aika pahasti kolhii. Taas onneks on sitt täällä ruohonjuuritasolla, on viranomasia, jotka ymmärtää, et nää päätökset on järjettömiä esimerkiks Joensuun sosiaalitoimisto mun osalla on tajunnu sen, että.


MOT: Kuinka paljon te pyritte vaikuttamaan lainsäädäntöön?


Koivisto: Ihan kohtuullisissa määrin lähetetään viestiä, mutta tässä täytyy muistaa tietysti, että tässä on tietty työnjako yhteiskunnassa olemassa.


Ahjokari: Se on mun mielestä ihan, ihan järjetöntä ja tosi lyhytnäköstä, ett ADHD aikuisille, aikuisilta, miltä nää otettiin pois, yli kolmekymppisiltä, niin se säästö, mitä tällä saavutetaan on ihan äärettömän pieni, jos ajatellaan vaikka omalta osalta, niin yks vankivuorokausi, yksi ainut vuorokausi maksaa 600-900 euroo, riippuu laskentatavasta, elikkä mun tötöilyt on tullu maksamaan yhteiskunnalle 2,8 miljoonaa euroo tälleesti niin kun nopeesti laskettuna. Ja yhellä vankilavuorokaudella mä saan neljän ja puolen kuukauden lääkkeet vaikka ilmaseks. Siitä ei tarvii kummonen Einstein olla, ett voi laskee, miten viisas päätös se oli.


Hemmilä: Mä kahtoin tämän lääkeryhmän ostot, niin se on siinä vajaa 10000 ihmistä, jotka viime vuonna sai sitä. Peruskorvattuna ostettua. Ja näistä oli näitä yli 25 –vuotiaita vajaa 2000. Että, kun laski sitten paljonko nää keskimäärin oli kuluttanu siihen lääkkeisiin, niin kyllähän siinä miljoonapotti on.


MOT: mites sun lapset suhtautuu tälläseen niinku lääkkeen kanssa elämiseen tai ilman sitä elämiseen?


Jonttu: Mä joko riehun koko ajan, rähjään tai nukun, mut mitään siltä väliltä ei tunnu enää olevan.

Mulla on yks lapsista ollu aina tosi huono nukkumaan ja valittanu koulussa väsymystä. Et nyt tilanne on jo menny siihen, että mut oli kutsuttu keskustelemaan kuraattorin kanssa ja miettimään, että millaista apua on mahdollista saada arkeen, että lapsi ei kärsisi. Ja heillä ei siinä vaiheessa ollut tietoa, että mulla on nyt tällanen lääkkeetön kausi menossa. Mä kerroin, mikä on tilanne. Heillä oli kyllä ihan ymmärtäväinen suhtautuminen, mutta se, että mä koen sen kuitenkin tietyllä tavalla hyvin painostavana, et ulkopuolelta ruvetaan osottelemaan tämmösiä asioita, jotka mä nään itsekin.


MOT: No, olet ottanut Kelan sisällä tän asian esille myös, mitä, mikä on ollut reaktio?


Hemmilä: Kyllä tällä pyyhkeitä on tullu tietysti.


Jonttu: No muksut ainaki väittää, että se on vähän älytöntä, jos mä rupeen kaupassa ajelemaan ostoskärryjen kanssa pitkin käytäviä taikka kiipeilen hyllyille. Taikka tulee mieleen, että pysähdympähän autolla just tähän kohtaan ja kiipeän tonne puuhun kattomaan, et oliks siellä joku linnunpesä. Sellasta impulsiivista käytöstä.


MOT: Onko tässä semmoinen ongelma, että tää järjestelmä on niin sekava, että kukaan ei sitten ole vastuussa lopulta?


Risikko: Kyllä se on varmasti sekava varmasti sen asiakkaan kannalta, mutta kyllä meillä täällä sosiaali- ja terveysministeriössä on tämä tieto ja kyllähän se totta kai, se on loppupeleissä minä, joka siihen tartun. Olen jo tarttunutkin siihen. Se, että tämä tieto, että olisi laissa, niin siihen en osaa vastata, että onko laissa joku vika. Jotenkin tuntuu, että ainakaan se, että siitä ei oo tullu 2009 vuoden jälkeen mitään muuta tarvetta muuttaa, mutta jos tässä se nyt on, niin totta kai se arvioidaan. Kyllä, vastuu on minun.


Risikko: Kuule, sano Laurille, että toimittaja, MOT:n toimittaja ottaa vielä häneenkin yhteyttä. Mä toivon, että Lauri vastaa sen yhden kysymyksen, koska mä en itse asiassa tiedä siihen vastausta.


Ei mitään ja tuota niin, jos tarvis, jos se Lauri on sitä mieltä, että tässä on nyt tällainen tilanne, niin tuokoon pöydälle.


MOT: Niin justiin.


Paula Risikko: Ja Kela, jos se on sitä mieltä, tuokoon pöydälle.


MOT: Mitkä ovat viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa näihin asioihin nykylainsäädännössä?


Lauri Pelkonen, Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja:

Viranomaiset arvioivat niitä tutkimuksia mitä tehdään myyntilupayhteydessä ja se, missä itse olen tekemisissä eli lääkkeiden hintalautakunnassa, täällä sitten arvioidaan sitä hakemusta, että täyttyykö korvattavuuden edellytykset.


MOT: Mutta aloite on lääkeyhtiöiden varassa?


Pelkonen: Kyllä, silloin kun on kyse hakemusmenettelystä niin lääkeyhtiöt päättävät mitä he hakevat.


Lindeqvist: Se on ehkä ollu yllätys, että kuinka helposti se vastuu siirretään aina seuraavalle. Et semmosta rehellistä kannanottoa siitä, että me teimme tämän päätöksen ja kannamme siitä vastuun. Niin semmosta ei olla saatu.


Jonttu: Mä tiedän, että jos mulla ei oo lääkitystä, mun pitää lopettaa työnteko. Ja sit mun pitää jostain muualta saada elantoni. Ja saattaa olla, että ääritapauksessa mun on pakko ruveta hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.


Ahjokari: Yhteiskunta on raaistunut ihan älyttömästi, ett se on niin ku raha on vaan, mikä ratkasee, millään muulla ei oo enää mitään väliä.