Hyppää pääsisältöön

Teräväpiirron alkutaival takana – ja paljon edessä

Olli Sipilä. Kuva: YleKirjoittaja on jakelun teknologiapäällikkö Ylessä.

Yle aloitti viime toukokuussa säännölliset teräväpiirtolähetykset eli kanavan nimeltä YLE HD. Kanava pantiin pystyyn, koska Ylen pitää olla mukana kehityksessä ja uusien teknologioiden esilletuojana – mahdollisuuksiensa mukaan. Se on yksi Ylen rooli.

Alkuun oli selvää, että maanpäällisen jakelun peittoalue ei ole kovin suuri – vain noin 60 % väestöstä. Tämän vuoksi emme ole halunneet käyttää mahdottomia summia kanavan jakeluun. Toisaalta katsojilla pitää olla mahdollisuus saada kanava ilmaiseksi. Päädyimme siis jakelukumppanuusmalliin, jossa YLE HD on kaikkien palveluoperaattoreiden saatavilla siten, että operaattori kantaa jakeluvastuun. Näin jakelukustannukset eivät rasita Ylen kassaa eikä varsinainen katselu maksa. Tosin katsojan täytyy hankkia mahdollisesti uudet laitteet, CI-moduli ja katselukortti. Tämä operaattorilähtöinen malli oli uusi avaus ja haaste, niin Ylelle, operaattoreille kuin kuluttajillekin.

Alkukiihdytyksen jälkeenkin on tapahtunut. Toinen palveluoperaattori aloitti jakelun – juuri yleisurheilun MM-kisojen alla. Nyt YLE HD on saatavilla sekä antenni- että kaapelijakelussa ilmaiseksi ilman korttia. Edelleenkään lähetykset eivät ole saatavissa koko maassa, mutta peittoalue maanpäällisessä jakelussa laajennee tämän vuoden aikana noin 80 %:iin väestöstä.

Samaan aikaan kun palvelut käynnistyivät, myös uuden standardin mukaiset laitteet tulivat kauppoihin. Erityisesti maanpäällisen jakeluverkon katsojat tarvitsevat uuden vastaanottimen – DVB-T2 ja MPEG4. Vastaanottimia on nyt markkinoilla kohtuullisesti – ainoastaan perusboxi vielä puuttuu.

Erona digisiirtymään tässä HD-käynnistyksessä on ollut se, että päätelaitteita testataan nyt systemaattisesti. Toimialan yhteisenä ponnistuksena sekä antennitalouksiin tarkoitetut vastaanottimet (Antenna Ready HD) että kaapelitalouksiin tarkoitetut vastaanottimet (Cable Ready HD) testataan ja testauksen merkiksi laitteet ovat merkitty asianmukaisilla tarroilla. Näin halutaan taata se, että kuluttajat voivat olla varmoja, että hankittu laite toimii. Ylen kannalta on tietysti tärkeää, että erilaiset tekstitys- ja äänipalvelut toimivat oikein. Kaapeliverkoissahan testausta on ollut jo ajat.

Toimivat laitteet ja toimiva teknologia ovat tietysti meille a&o. Meillä onkin herännyt viime aikoina ajatuksia siitä, miten voisimme käytännössä toteuttaa sitä samaa kehitysajattelua televisioverkoissa kuin internetmaailmassa. Luotaisiin siis menettely, jossa voitaisiin kehityshankkeissa ja tavallisten järjestelmätestausten ohella televisiojakelussakin tehdä beta-testausta ihan kuluttajille saakka. Kaikki hyötyisivät: kuluttajat saisivat nähtäväksi uusia avauksia tai vanhojen korjausta, samalla operaattorit pääsisivät kommentoimaan miten muutokset ja uudistukset näkyisivät eri jakeluverkoissa. Olisikohan tähän toimintaan kiinnostusta kenelläkään?

YLE HD -kanava herätti hämmennystä keväällä monestakin syystä – milloin ja miksi tarvitaan katselukortti, mitä tarkoittaa ilmainen, mistä sen saa, millä ja missä kanavaa näkee ja tarvitaanko jotain antennijärjestelyitä? Kiinnostus oli kova heti alussa. Siihen vaikutti ehdottomasti se, että lähetykset saatiin käyntiin jääkiekon MM-kisojen aikaan. Kortilla vai ei -kysymys on jakanut kuluttajakenttää. Lisäksi palautetta on tullut kanavan suppeasta klo 17–23 lähetysajasta, ohjelmatietojen puutteesta ja näkyvyysalueesta.

Mutta paljon on tullut myös kiitosta loistavasta kuvanlaadusta! Ne, jotka näkivät vaikkapa Daegun MM-kisalähetyksiä, kehuivat estoitta kuvaa. Onnistuimme saamaan riittävän määrän jakelukapasiteettia, ja lisäksi kun koko tuotantoketju oli teräväpiirtolaadulla, niin jälki oli kieltämättä upeaa.

Lisäksi ne kauan kaivatut monikanavaäänet (siis 5.1) ovat saaneet kiitosta. Jo lähtökohtaisesti halusimme onnistua monikanavaäänissä. Kokeilut Euroviisuissa 2009 menivät pieleen niin omasta toimesta kuin osan vastaanottimien toimimattomuudestakin johtuen. Harjoittelimme asiaa ja testasimme sekä omaa kokonaisjärjestelmää ja kymmeniä päätelaitteita. Totesimme, että jos haluamme onnistua tilaäänessä, sitä onnistumista ei normaalikanavilla tule todennäköisesti koskaan.

Omat virheet on helppo korjata, mutta kotitalouksissa olevien vastaanottimien päivitystä ei vain kattavasti saada tehtyä – ei kotona eikä kaupassa. Kaapeliverkoissa ja osassa maanpäällisiä vastaanottimia tätä toimimattomuutta ei ole ollut, mutta osassa on. Jouduimme siis valitsemaan. Pidämmekö lupauksemme tilaäänilähetyksistä ja todennäköisesti tuhannet vastaanottimet ajoittain toimivat kummallisesti? Vai petämmekö lupauksen itsellemme ja tilaäänen odottajille, ja panostamme HD-lähetyksiin? Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon, ja ymmärrettävästi jotkut pettyivät rankasti. On varmaan tässäkin yhteydessä hyvä todeta, että toistaiseksi normaalikanavilla emme tule aktiivisesti edistämään monikanavaäänikehitystä. Niukat teknologiset resurssit pitää kohdentaa aina johonkin – kaikkeen ne eivät riitä.

HD-lähetysten jatkoa suunnitellaan parhaillaan. Kuinka tarjonta kehittyy? Juuri nyt on suunnittelun alla, mitä ohjelmia tuotetaan ja lähetetään jatkossa teräväpiirtoisena. Yleltä siirtyminen tähän uuteen tuotantolaatuun ja samalla teräväpiirtolähetyksiin vaatii mittavan investointiohjelman, josta nyt on toteutettu vasta murto-osa. Koko tuotanto- ja lähetysketjun uudistaminen vaatii aikaa ja valintoja siitä, missä järjestyksessä uudistuksia tehdään. Alkutaival teräväpiirtolähetyksissä on nyt takana – ja paljon on vielä edessä!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua