Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Jope Ruonansuu

Näyttelijä-imitaattori-muusikko Jope Ruonansuun lapsuus Kemissä kului bändiympyröissä pyörien. Koulukiusauksestakin kärsineen näyttelijän kokemukset näkyvät hänen uravalinnassaan monella tavalla.

Tietolaatikko

Jorma Olavi ”Jope” Ruonansuu, s. 15. huhtikuuta 1964 Kemi
Koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä
Muistetaan tv-sarjoista: Vesku Show, Ruonansuu & Petelius Co., Hömppäveikot ja Jopet Show
Valittiin vuoden 2010 Venla-gaalassa yleisöäänestyksellä parhaaksi tv-esiintyjäksi (Jopet-Show)
Ohjelmaan kuuluneet musiikkiotteet on jouduttu tekijänoikeudellisista syistä leikkaamaan pois

Oliko Kemin kaupunginjohtaja 70-luvulla kommunisti; mitä tapahtui näyttelijän vakiohotellille; onko Jope Ruonansuu taiteilijanimi vai ei? Muun muassa näitä kysymyksiä suosikkinäyttelijä pohtii Radiomafian vuoden 1994 haastattelussa. Samalla selvitetään miten herra hervottomasta tuli hän.

Hervottomista revittelyistään tuttu Ruonansuu painottaa useamman kerran olevansa todellisuudessa ujo ja myös äärimmäisen herkkä ihminen. Haastattelu pysyykin, ehkä hieman yllättäen, jopa vakavalla linjalla miltei koko kestonsa ajan.

Avoimesti ikävistä koulumuistoista puhuttaessa ilmenee, miten pikku Jopelle jäi kerran kirjaimellisesti luu käteen toisen lapsen ilkeyden edessä.

Koulukiusaajat saavatkin näyttelijältä suoran tuomion: ”Uskon vakaasti, että koulukiusaajat ovat älykkyysosamäärältään muita ihmisiä köyhempiä. Kiusaajat muistakaa tämä: te olette tyhmiä!”

Haastattelussa kerrataan myös musiikista kiinnostuneen Ruonansuun ensimmäisiä bändikokemuksia ja soitinhankintoja, sekä tietenkin niistä syntyneitä vaikeuksia ja kommelluksia.

Lopulta Ruonansuu antaa lonkalta myös muutamia näytteitä matkijanlahjoistaan. Imitaattori arvelee puhuneensa ensimmäisen kerran mikrofoniin ollessaan Juice Leskisen keikalla: "Pyysin, että soita panomies, johon Juice tokaisi, että älä nyt poika rupea nimittelemään."

Turpataiteilijaksikin myöhemmin nimitetty Ruonansuu ei koskaan lähestynyt ilmaisutaidetta niin sanotusti perinteisiä kanavia käyttäen: ”Teatteri ei ollut koskaan ihastuksiani. Se oli tuo Rock `n roll rämistely ja muu esiintyminen.”

Teksti: Ville Matilainen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto