Hyppää pääsisältöön

Kilpirauhassairauksien kirjo

Kilpirauhassairauksien kirjo vaihtelee kyhmyistä vajaa- tai liikatoimintaan tai pahimmillaan kilpirauhasen syöpään. Oireiden skaala on yhtä laaja.

– Hiustenlähtö alkoi välittömästi sen jälkeen, kun kilpirauhanen oli leikattu ja tyroksiinilääkitys aloitettu. Kukaan ei ollut kertonut, että semmoinenkin vaiva voi vastassa olla. Ihmeteltiin vaan kampaajan kanssa, mistä hiustenlähtö oikein johtuu, muistelee Liisa Vesisenaho oireitaan.

YLE AkuuttiSieviläisen Liisa Vesisenahon kilpirauhashistoria alkaa jo vuosikymmenten takaa. 1980-luvun lopulla kaulasta sattumalta löytynyt kyhmy todettiin tulehduksen aiheuttamaksi kilpirauhasen liikatoiminnaksi.

– Liikatoimintaa hoidetaan lääkkeillä, jotka estävät kilpirauhasen hormonin tuoton. Pitempiaikaisen hoitotuloksen saavuttamiseksi voidaan käyttää myös radioaktiivista jodia tai tehdä leikkaus, erityisesti silloin, jos kilpirauhanen on suuri tai aiheuttaa kaulan alueella paineoireita, kertoo osastonylilääkäri Pasi Salmela Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien poliklinikalta.

Liisankin hoito alkoi lääkkeillä. Kun kilpirauhasen liikatoimintaa ei saatu niillä hillittyä, edessä oli valinta radiojodihoidon ja leikkauksen välillä. Liisa valitsi leikkauksen.

– Leikkauksen jälkeen aloitettiin heti tyroksiinihoito, jota seurattiin niin, että päästiin annoksissa kohdalleen. Se meni näppärästi, eikä voi sanoa, että siinä olisi ollut mitään kommervenkkeja, Liisa muistelee parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Moninaiset oireet

Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa, joten oireina on yleensä hikoilua, laihtumista ja ripulia. Sydämen syke on kiihtynyt. Puhe ja liikkeet saattavat muuttua vilkkaammiksi.

Vajaatoiminnassa aineenvaihdunta hidastuu, joten oireina on palelua, painonnousua ja ummetusta. Iho kuivuu, ja sydämen syke hidastuu. Vaikeaan vajaatoimintaan saattaa liittyä myös muistihäiriöitä tai mielialan muutoksia. Väsymys on yleinen oire sekä liika- että vajaatoiminnassa.

YLE Akuutti– Vajaatoimintaa hoidetaan antamalla samaa kilpirauhashormonia, mitä ihminen itse tuottaa, eli L-tyroksiinia. L-tyroksiini on synteettinen valmiste ja akateemisen lääketieteen suosima hoitomuoto, korostaa osastonylilääkäri Salmela.

Liisaakin hoidettiin tyroksiinilla. Hän kertoo kokeneensa epämääräisiä oireita, kuten hiustenlähtöä, suolisto-oireita ja erilaisia särkyjä.

– Stressaavampina aikoina huomasin eläväni kuin hidastetussa filmissä enkä päässyt juoneen mukaan. Väsymys oli kova ja olen kuvaillut tunnetta niin, että päänkuori oli kipeä. Nyt jos tällä tiedolla ajattelen, niin kysymys oli siitä, että vajaatoiminnan puolella on käyty sen verran, että se tuntui päässä asti, Liisa pohtii.

Vaihtoehtolääkkeen tiellä

Liisa eli oireidensa kanssa, kunnes vuosi sitten päätteli niiden liittyvän vajaatoimintaan.

– Ensimmäisenä tuli mieleen, että ei voi olla totta! Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta eikä kukaan ole koskaan puhunut mistään tällaisista oireista.

Liisa löysi vertaistukea sekä tietoa joidenkin lääkäreiden käyttämästä eläinperäisestä lääkityksestä.

– Ensimmäinen kokeilu, minkä tein uuden tiedon tulvan keskellä, oli L-tyrosiiniaminohappo. Kun kokeilin sitä, olo koheni huomattavasti. Sitten päätin kokeilla myös vaihtoehtolääkettä.

Vaihtoehtolääke on eläinperäinen. Sitä käyttää vain murto-osa kilpirauhaspotilaita hoitavista lääkäreistä. Miten osastonylilääkäri Salmela suhtautuu vaihtoehtoiseen lääkemuotoon?

– Tämä on akateemiselle lääkärille vähän hankala kysymys. Lääketieteessä pyritään aina käyttämään lääkkeitä, joilla on tieteellinen näyttö ja tällä lääkkeellä sitä ei valitettavasti ole. Mutta en minä voi tietenkään nonsaleerata sitä, että jotkut yksittäiset potilaat siitä voivat hyötyä, Salmela toteaa.

– Suhtaudun siihen itse kuitenkin äärimmäisen suurella varauksella. Uskon, että kombinaatiohoidon tulee aikanaan mahdollisesti ratkaisemaan se, että meillä on sekä synteettinen T4-hormoni ja synteettinen T3-hormoni. Ne ovat semmoisessa pillerimuodossa, jossa T3-hormoni imeytyy hirveän paljon hitaammin, mitä se tässä nykyisessä valmisteessa tekee.

YLE AkuuttiLiisa on lähtenyt vaihtoehtoisen lääkkeen tielle. Hän suosii myös vähähiilihydraattista ja gluteenitonta ruokavaliota.

- Selvä piristys on tapahtunut. Mutta ei tämä aivan suoraa nousukiitoa ole ollut, vaan monenlaista säätämistä tässä on ollut ja voi viedä pitkäänkin, että päästään tasapainoon. Ruokavalion vaihto vähähiilihydraattiseen on auttanut ainakin vatsaoireissa ja tarjonnut jotain kättä pitempää, millä olemiseensa on helpotusta löytänyt.

Asiantuntija: PASI SALMELA, osastonylilääkäri, sisätautien poliklinikka, OYS

Toimittaja: TITTA VILPA