Hyppää pääsisältöön

ITE: Itse tehtyä elämää

ITE-taiteen tekijät ovat ihmisiä, jotka luovat tunnustetun taiteen ulkopuolista taidetta omasta elämästään, mutta jotka usein ottavat kantaa myös yhteiskunnallisiin ilmöihin taiteensa kautta.

Tietolaatikko

ITE tulee sanoista Itse tehty elämä.
Tunnetuimpia suomalaisia ITE-taiteilijoita ovat Veijo Rönkkönen (1944 - 2010) ja Väinö Oja (1930-).
Suomalaisia ITE-taiteen vaikuttajia ovat muun muassa kuvataiteilija Erkki Pirtola ja valokuvaaja Veli Granö.
ITE-taidetta lähellä olevia kansainvälisiä suuntauksia kutsutaan nimillä Outsider Art, Art brut, Contemporary Folk Art.
Alan kansainvälinen taidelehti on Raw Vision.

ITE-taide on uudentyyppistä kansantaidetta, nykykansantaidetta. Se on korvannut perinteisen kansantaiteen perinnesidonnaisuuden yksilöllisyydellä ja omaperäisellä luovuudella. Suomalaisen ITE-taiteen tai niin sanotun pihataiteen aloittajat on se sukupolvi, joka rakensi Suomea ja näki, miten yhteiskunta muuttui agraariyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi.

ITE-taiteilijat eivät ole virallisen, tunnustetun taiteen tekijöitä vaan sellaisen taiteen, jota luovat ihmiset, joilla ei ole taidekoulutusta takanaan. Taiteilijoina he siis ovat itseoppineita, joiden taide perustuu heidän elämäntapaansa liittyvään visuaaliseen ilmaisuun. Monet ITE-taiteilijoista ovat tehneet elämäntyönsä muualla kuin taiteessa.

Teokset voivat olla veistoksia, maalauksia, käyttöesineitä, joiden materiaalina voi olla ruostunutta romua, laudanpätkiä tai kierrätysmateriaalia. Suomalaiselle nykykansantaiteelle on myös ominaista teosympäristöjen rakentaminen. Teokset ovat yleensä paikkasidonnaisia, toisin sanoen ne rakennetaan ja suunnitellaan tiettyyn ympäristöön. Esimerkkinä tästä on Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa Etelä-Karjalassa.

ITE-taiteen suosion kasvuun on joidenkin tulkintojen mukaan vaikuttanut se, että virallisen taiteen taso länsimaissa on huono ja näyttelyt ovat tylsiä, joten ne eivät anna yleisölle mitään. ITE-taide sen sijaan on katsojalle ja kokijalle ymmärrettävää. Suomalaisen ITE-taiteen tunnusomaisia piirteitä ovat raikkaus, spontaanisuus, luonnonläheisyys. Siinä on huumoria ja toisinaan se on myös nenäkästäkin.

Toisaalta suomalaisessa kuten myös pohjoisamerikkalaisessa ITE-taiteessa voi aistia yksinäisyyden, joka kuitenkin eroaa ranskalaisesta nykykansantaiteen suuntauksesta Art brut'sta. Sen luojat ovat eristäytyneet muusta maailmasta ja siten heidän suhteensa maailmaan on erikoislaatuinen ja vaikeasti ymmärrettävä.

ITE-taide ei välttämättä ole museoihin tai gallerioihin säilöttävää taidetta. Sillä on elinkaarensa, jonka pituudesta päättää ensisijaisesti taiteilija itse.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto