Hyppää pääsisältöön

ITE: Itse tehtyä elämää

ITE-taiteen tekijät ovat ihmisiä, jotka luovat tunnustetun taiteen ulkopuolista taidetta omasta elämästään, mutta jotka usein ottavat kantaa myös yhteiskunnallisiin ilmöihin taiteensa kautta.

Tietolaatikko

ITE tulee sanoista Itse tehty elämä.
Tunnetuimpia suomalaisia ITE-taiteilijoita ovat Veijo Rönkkönen (1944 - 2010) ja Väinö Oja (1930-).
Suomalaisia ITE-taiteen vaikuttajia ovat muun muassa kuvataiteilija Erkki Pirtola ja valokuvaaja Veli Granö.
ITE-taidetta lähellä olevia kansainvälisiä suuntauksia kutsutaan nimillä Outsider Art, Art brut, Contemporary Folk Art.
Alan kansainvälinen taidelehti on Raw Vision.

ITE-taide on uudentyyppistä kansantaidetta, nykykansantaidetta. Se on korvannut perinteisen kansantaiteen perinnesidonnaisuuden yksilöllisyydellä ja omaperäisellä luovuudella. Suomalaisen ITE-taiteen tai niin sanotun pihataiteen aloittajat on se sukupolvi, joka rakensi Suomea ja näki, miten yhteiskunta muuttui agraariyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi.

ITE-taiteilijat eivät ole virallisen, tunnustetun taiteen tekijöitä vaan sellaisen taiteen, jota luovat ihmiset, joilla ei ole taidekoulutusta takanaan. Taiteilijoina he siis ovat itseoppineita, joiden taide perustuu heidän elämäntapaansa liittyvään visuaaliseen ilmaisuun. Monet ITE-taiteilijoista ovat tehneet elämäntyönsä muualla kuin taiteessa.

Teokset voivat olla veistoksia, maalauksia, käyttöesineitä, joiden materiaalina voi olla ruostunutta romua, laudanpätkiä tai kierrätysmateriaalia. Suomalaiselle nykykansantaiteelle on myös ominaista teosympäristöjen rakentaminen. Teokset ovat yleensä paikkasidonnaisia, toisin sanoen ne rakennetaan ja suunnitellaan tiettyyn ympäristöön. Esimerkkinä tästä on Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa Etelä-Karjalassa.

ITE-taiteen suosion kasvuun on joidenkin tulkintojen mukaan vaikuttanut se, että virallisen taiteen taso länsimaissa on huono ja näyttelyt ovat tylsiä, joten ne eivät anna yleisölle mitään. ITE-taide sen sijaan on katsojalle ja kokijalle ymmärrettävää. Suomalaisen ITE-taiteen tunnusomaisia piirteitä ovat raikkaus, spontaanisuus, luonnonläheisyys. Siinä on huumoria ja toisinaan se on myös nenäkästäkin.

Toisaalta suomalaisessa kuten myös pohjoisamerikkalaisessa ITE-taiteessa voi aistia yksinäisyyden, joka kuitenkin eroaa ranskalaisesta nykykansantaiteen suuntauksesta Art brut'sta. Sen luojat ovat eristäytyneet muusta maailmasta ja siten heidän suhteensa maailmaan on erikoislaatuinen ja vaikeasti ymmärrettävä.

ITE-taide ei välttämättä ole museoihin tai gallerioihin säilöttävää taidetta. Sillä on elinkaarensa, jonka pituudesta päättää ensisijaisesti taiteilija itse.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?