Hyppää pääsisältöön

Hyvien ihmisten talo: Käsikirjoitus

Valtion asuntorahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoilla ja eri hallitusten ohjelmilla on hoidettu suomalaista asunnottomuutta jo vuosia.

Kuopiolainen Petri on hoitanut omaansa pistämällä elämänsä remonttiin.

Petri: Joo varsinkin kun ajattelee mistä mä lähdin, että on ollut huonojakin aikoja, mutta nyt on sitten ollut nousua , niin, naurahtaa


MOT: Sulla on ollut niin sanotusti nousua elämässä?

Petri: Joo, siitä sitä noustaan.



OTSIKKO: Hyvien ihmisten talo


Helsingin hakaniemen sillan kupeessa toimii Y-säätiö.

Y- Säätiö ostaa ja rakentaa asuntoja asunnottomille miljoonien avustusrahoilla joka vuosi.

Hannu Puttonen, toimitusjohtaja, Y-säätiö:

Se mitä me teemme niin me pyrimme tekemään sen varsin moraalisesti
.


Tässä ohjelmassa kerrotaan, miten hyväntekijäkin osaa huijata.


Säätiön taustalla on suomalaisia kuntia, kirkko, punainen risti, mielenterveysseura, rakennusliitto, rakennusteollisuus. Ei poliittisia puolueita.


Toiminta on periaatteellista: hallinnossa mukana olevat eivät ota itselleen edes kokouspalkkioita.


Sen sijaan itse säätiö on vuosia ollut mestari julkisen rahan pumppaamisessa. Omaisuuden arvo on kohta 300 miljoonaa.

Marita Ruohonen, Mielenterveysseuran toiminnajohtaja, Y-säätiön hallituksen jäsen:

Y-Säätiö on hyvä, hyväksi todettu toimija.



Vihti myi aikanaan tontin Y-säätiölle yhdellä eurolla. Se jälkeen kunnahallitus on jopa harkinnut oikeustoimia Y-säätiötä vastaan.

Jarmo Kuosa, kunnanhallituksen pj. (Kok), Vihti:

Moraalisesti katsoen tää on minusta tuomittavaa selkeesti tää.



Vihti myi tontin eurolla, koska mukaan taloon oli tulossa Vihdin oma mielenterveysseura. Idea oli, että y- säätiö rakentaisi tukiasuntoja nuorille, ja asumiseen tarvittavan tuen hoitaisi Vihdin mielenterveysseura.

Jarmo Kuosa:

Yhtäkkiä sitten vaan havaittiin, että olikin tämä toiminta muuttanut muotoaan ja Vihdin mielenterveysseura oli pelattu siitä ulos ja tuleekin yritys tilalle.



Kunnan päättäjät vaativat Y-säätiöltä tontista samaa hintaa, jolla muillekin yksityisille sosiaalipuolen yrityksille tontteja oli myyty. Y-säätiö ei suostu.

Jarmo Kuosa:

Täähän tuo selvän kilpailuedun tälle yrittäjälle verrattuna muihin. Se on tietysti aika kova jos ajatellaan että joku maksaa 150 000 euroa tontista ja joku maksaa euron niin onhan siinä täysin selkeä ero silloin hinnoittelussa.



Talon saaminen kaksinkertaisti yrityksen, Villa Futuren, liikevaihdon lähelle 2 miljoonaa, voittoa tuli noin 40 prosenttia.


Omistajat ottivat viime vuonna yrityksestä osinkona ulos 840 000 euroa.


Kunnassa ihmeteltiin myös, miten talon isännäksi päätyi yritys, jonka osakas oli pari vuotta aiemmin ollut suunnittelemassa taloa mielenterveysseuran piikkiin.

Jarmo Kuosa:

Eli tämän Villa Futuren nykyinen toimitusjohtaja on oli ennen tietysti tämän Vihdin mielenterveysseuran toiminnanjohtaja.


Petteri Sveins, toimitusjohtaja, Villa Future:

alkukesästä 2009, niin Y-säätiöstä otettiin muhun yhteyttä, Hannu Puttonen soitti ja otti yhteyttä, et ’Petteri, tässä on nytten, täällä on vakava tilanne tän Nummelan talon suhteen. Että tää talo valmistuu 2010 alusta, ja Vihdin mielenterveysseura oli ilmottanu, et he ei ota tätä taloa vastaan, eilä myöskääm vihdin kunta suostunut ottamaan taloa vastaan.



Tässä kohtaan osapuolten näkemykset eroavat.


Kunanahallituksen puheenjohtajan mukaan Y-säätiö muutti matkan varrella talon tukiasunnoista palvelutaloksi, laitoshoidoksi, johon mielenterveysseuran rahkeet eivät enää rittäneet.

Petteri Sveins: PS: No ei tää kyllä laitos oo.


Vihdin mielenterveysseura ei enää halua osallistua keskusteluun.


Etsin selvyyttä asiaan Valtion asuntorahastolle ARAlle tehdystä hakemuksesta.


Ensimmäisessä hakemuksessa mukana on Vihdin mielenterveysseura. Taloon on tulossa 4-5 henkinen hoitohenkilökunta ja 22 tukiasuntoa nuorille.


Valtiolta tulee myöntävä päätös..


Vain muutama päivä myöhemmin Y-säätiön toimitusjohtaja tekee oikaisupyynnön. Mielenterveysseura on vaihtunut yksityiseen lastensuojelun jälkihuoltoa tarjoavaan yritykseen, Villa Futureen.


Oikaisu menee läpi: lisää rahaa tulee melkein puoli miljoonaa euroa. Valtion asuntorahasto tulkitsee, että hanke on muuttunut ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaksi palvelutaloksi pitkäaikaisasunnottomille.


”Avustuksen muutos perustuu hankkeen lisääntyneeseen hoiva- ja tukipalveluiden määrään. Kohteen hoitohenkilökunta on kaksinkertaistettu (10+3) ja toimii uuden selvityksen mukaan kolmessa vuorossa.”

Petteri Sveins:

Ttoi työntekijäkysymys on vähän monimutkaisempi.



Villa Futurella on kaikkiaan alle 10 työntekijää, joista osa työskentelee yhtiön toisessa toimipisteessa Lohjalla.

Petteri Sveins:

Mun käsittääkseni sillon aikoinaan, kun on haettu tähän jotain rahoitusta, niin on puhuttu siitä, että ketä tässä talossa toimii.

Eli tota, tässä talossa on aika paljon, tässä on melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin asiakkaita, jos lasketaan niinku silleen määrällisesti.



Talosta tosiaan on vuokrattu toimistotiloja kuntayhtymälle ja myös alunperin isännäksi ajatellun Vihdin mielenterveysseuran työntekijöille ja vapaaehtoisille.


Mielenterveysseurasta kerrotaan kuitenkin MOTille, että he eivät tee työtä yhdenkään talon nuoren kanssa.


Puoli miljoonaan lisää valtion rahaa tuoneessa hakemuksessa luvataan myös, että talon henkilökunta toimii kolmessa vuorossa.

Petteri Sveins:

Siis valvontaahan edellytetään meiltä, et on 24 tuntia vuorokaudessa valvonta ja se on toteutettu tosiaan tän kameravalvonnan avulla.



Yrityksellä ei siis pääsääntöisesti olekaan talossa henkilökuntaa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Petteri Sveins:

Sitten on olemassa tämmönen varallaolo-järjestelmä, elikkä joka vuorokauden aikaan, 24/7, oli joulu tai juhannus, niin tässä voi keskustella puhelimitse työntekijän kanssa ja saa myös työntekijän tänne paikanpäälle.



Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa oikaisun hyväksynyt esittelijä on muista tapauksen.

Kimmo Drotar:

No, eihän nää tietysti, kirjallisenahan nää on annettu nää, nää tota täss oikaisuvaatimuks, oikaisuvaatimusta tehtäessä, että eihän ne sinänsä pidä, jos tää pitää paikkansa, niin eihän ne yhdenmukasia oo.


MOT: Onks tää maan tapa liiotella tällasissa hakemuksissa?

Dotar: Ei, ei se minusta maan tapa ole,



Puttonen:

Siis meidän käsitys on ja olemme nimenomaan palveluntuottajan kanssa käyneet läpi että se vastaa niitä hakemuksia mitä olemme tehneet tästä kohteesta ja että se toiminta vastaa sitä mitä Y-säätiö siellä hakemuksessa on tehnyt.



Aralle myös luvattiin 22 asuntoa, todellisuudessa niitä on 19.

Puttonen:

Tätä en tiedä tänä päivänä jos näin on mutta sen tiedän, että ( LYH: heiltä on sitä asiaa meillä on yhteispalavereja heidän kanssaan ja kerran vuodessa meidän ihmiset siellä käyvät ja meidän tietojen mukaan) siellä on ympärivuorokautinen valvonta näille ihmisille..


Toimittaja: Kameravalvonta.


Puttonen:

Juu. En tiedä mikä on valvontatapa mutta kamera.. ympärivuorokautinen valvonta meidän tietojen mukaan. Ja meidän tietojen mukaan myöskin se henkilöstö mikä siellä on laajasti niin sitä käytetään myöskin muita näitä työntekijöitä kuin pelkästään siellä olevia, tämä on meille annettu tieto joskus puolivuotta sitten tai jotain vastaavaa.


Petteri Sveins:

Mä en tiedä sitä miten, enkä puutu siihen, mitä Y-säätiö on hakenu ARA:lta. Me on toimittu niitten ohjeitten mukaan, mitä tän palvelun pitää olla ja täytetään joka ikinen niistä ehdoista.




Tuusulan Kellokoskelta löytyy vastaava tapaus. Täälläkin säätiö viilasi hakemusta ylöspäin saadakseen isomman siivut valtion asunnottomuusrahoista.


Y-säätiön asunnottomille kunnostaman päiväkeskus Kissankellon oven avaa paikan ainoa työntekijä. Virka-ajan ulkopuolella asukkailla on mahdollisuus saada yhteys talossa asuvaan osa-aikaiseen sosiaaliseen talonmieheen.


Y-säätiö teki tässäkin tapauksessa Valtion asuntorahastolle oikaisupyynnön, joka toi lisää valtion rahaa 130 000 euroa.


”Avustuksen muutos perustuu hankkeen lisääntyneeseen hoiva- ja tukipalveluiden määrään. Kohteen hoitohenkilökunta lisääntyy yhdestä neljään ja toimii kahdessa vuorossa.”


Haastatteluun on saapunut palveluntuottaja, Sininauhasäätiön Juha Järvinen. Hän hämmästyy nähdessään miten Y-säätiö on kuvannut alusta asti samana pysynyttä toimintaa hakemuksessaan.

Juha Järvinen, kehittämispäällikkö, Sininauhasäätiö

Niin onko teidän kanssa sovittu tällaisesta?


Järvinen: Ei, ei ainakaan siinä määrin että meillä olisi niin kuin ollut mitään talon sisältä lähtevää tarvetta lisätä henkilökuntamäärää.


Toimittaja: Eli se on ollut koko ajan sovittu että täällä on yksi ihminen töissä ja sitten on tää talonmies.


Järvinen: Kyllä. Joo.


Toimittaja: No mitäs ajattelette tästä?


Järvinen: En osaa oikein sanoa mihin prosessiin tää perustuu.


Kimmo Drotar, Ara, rahoituslakimies:

Kyllähän tää vähän ihmeelliseltä vaikuttaa…

mä nyt tämmösenä sivistyneenä arvauksena sanoisin, että, että kyllä ainakin Y-säätiöltä niin tullaan tällasta lisäselvitystä pyytään, pyytään näitten kahden kohteen osalta ja avulla ja sitten katsotaan, mihin se lisäselvitys johtaa tai antaa aihetta ja siten mahdollisesti seuraava vaihe on se, että täällä käydään täällä, näissä kahdessa kohteessa ja tarkastetaan ne ja niitten toiminta ja sitte katsotaan.


Laki Valtion avustuksista on hyvin tiukka. Sen mukaan olennaisesti avustussummaan vaikuttavien väärien tietojen antaminen johtaa takaisinperintään. näytetään kannettavalta tuusulan haastattelua

Toimittaja:

Onko sulla asunnottomuuskokemusta?


Petri:

Ooon, oon, useita vuosia niiltä ajoilta kun tuli hölmöiltyä, mutta se oli ennen kun tuli niin sanotusti järkee päähän.



Petri on myös istunut vankilassa kahteen kertaan. Hän tietää omasta kokemuksesta, että asunnottomilla on usein monta tarinaa, mutta pari yhdistävää piirrettä. Luottotiedot ovat menneet ja vuokravelkaa on kertynyt. Sillä historialla ei ole asiaa edes kunnan vuokrataloihin.


Y-säätiö on edellisen hallituksen asunto-ohjelman suurin toteuttaja.


Se on myös 25 vuodessa koonnut merkittävän asuntovarallisuuden puhtaasti julkisilla tuilla ja lainoilla hankituilla asunnoilla.


Säätiö omistaa yli 40 kokonaista kerrostaloa eri puolilla Suomea


ja viitisen tuhatta yksittäistä asuntoa.


Osa Raha-automaattiyhdistyksen 70 prosenttisesti rahoittamista asunnoista on jo vapautunut tai juuri vapautumassa käyttörajoituksista, eli niitä säätiö saa jo vuokrata kenelle tahtoo.


Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hankittujen asuntojen käyttöön sen sijaan liittyy tarkkoja sääntöjä.


Kuopiossa y-säätiöllä on noin 100 Raha-automaattiyhdistyksen asunnottomuusrahalla hankittua asuntoa.


Säätiö hankkii Kuopiosta myös koko ajan lisää asuntoja.

Toimittaja: Välitettäkö te asukkaita näihin Y-säätiön asuntoihin?


Tiina Torvinen: Joo kyllä me siinä määrin että meillä on 13 tällaista sosiaalitoimiston välivuokrausasuntoa joihin me on välitetty nää asiakkaat.


Toimittaja: No Y-säätiöllä on täällä satakunta asuntoa (ja te ikään kuin ohjaatte sinne asunnottomia 13 asuntoon niin mitäs niille lopuille sitten,) missä käytössä ne ovat?


Torvinen: No… Siitä meillä ei ole oikeastaan tietoo.


Toimittaja: Tiedättekö kuka niitä välittää?


Torvinen: Realia Management.



Realiaan kameramme ei ollut tervetullut.

Toimittaja: Päivää, tulin kysymään millä perusteella välitätte asukkaita Y-säätiön asuntoihin?


Valitettavasti en voi teille siihen vastata


---

Joudun etsimään vastausta siihen, kuka ohjaa asunnottomia Y-säätiön Kuopion asuntoihin mutkan kautta.

Likolahden asuinyhteisön perustivat aikanaan asunnottomat miehet itse. (Täällä saa asua, vaikka ei pystyisikään lopettamaan juomista. ) Likolahden kaltaisissa paikoissa asuu ihmisiä, jotka jaloilleen päästyään olisivat juuri oikeaa kohderyhmää Y-säätiön omistamiin asuntoihin.

Petri Ruuskanen, toiminnanjohtaja, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys:

Meillä on yks ainut palaveri ollut historian varrella joitakin vuosia sitten kun Y-säätiön kanssa (kun Y-säätiön edustajat, kaupungin edustaja pyys… olivat meihin yhteydessä ja sitten järjestettiin palaveri )


Toimittaja: Mikä sen tarkoitus oli?


Ruuskanen: No siinä oli semmoinen ajatus että että tota kaupungin Y-säätiö siis kaupungin ja Y-säätiön kanssa yhteistyössä Y-säätiön asuntoihin tota tarjottaan myö tarjottais tukee siihen.


Toimittaja: No miten sille sitten kävi?


Ruuskanen: No kuultiin että meidän tukeamme ei tarvita.


Toimittaja: Minkälaisia ajatuksia herättää se, kun Y-säätiöllä sattuu olemaan täällä nyt satakunta asuntoa? Ja niistä osa on ihan uusia Raha-automaattiyhdistyksen asunnottomuusrahoilla ostettuja.


Ruuskanen: No huh huh. Se on tota… ei herätä kovin lämpimiä ajatuksia siitä syystä että me ois käsittääkseni tarvittu tähän kaupunkiin niin kuin tämmöistä integroitua mallia asunnottomuuden hoidossa.


Y-säätiön Kuopion asunnoista lähemmäs puolet on edelleen Raha-automaattiyhdistyksen käyttörajoitusten piirissä. Se tarkoittaa, että jos asuntoja ei voida käyttää erityisryhmille eli asunnottomille, pitää Raha-automaattiyhdistykseltä anoa käyttötarkoituksen muutosta.

Hannu Puttonen, toimitusjohtaja, Y-säätiö:

Erityisryhmä tarkoittaa Suomessa suomalaisen asunnottomuuskäsitteen mukaisia ihmisiä elikkä he ovat ihmisiä jotka ovat laitoksessa osa heistä, osa saattaa olla jossain vankiloissa, osalla on mitä määrittely tarkoittaa, he asuvat sukulaisten tai vastaavien luona eli heillä on varsin epämääräiset asumisolot tai sitten niin kuin myös valtioneuvoston päätöksessä todetaan että ihmiset jotka ovat myöskin asunnottomuusuhan alla.


Toimittaja:

Niin mitä mahdollisuuksia tällaisella kaupallisella vuokranvälittäjällä kuin Realialla on sinun mielestäs ikään kuin valita oikeita asunnottomia niihin asuntoihin?


Petri Ruuskanen: No todella heikot.

toimittaja: lukossa…täällä pitäis olla kolme asuntoa.


MOT päättää tehdä pistokokeen. Soitan kaikkiaan kymmenelle Y-säätiön uusissa asunnoissa parhaillaan asuvalle tai hiljattain asuneelle ihmiselle.

toimittaja: Päivää, Kuopiossa tällänen osoite kun…


Puhelimitse tavoittamani vuokralaiset edustavat kymmentä prosenttia säätiön Kuopion asuntokannasta ja 20 prosenttia rajoitusten alaisista asunnoista.

toimittaja: teen juttua Y-säätiöstä…olisiko hetki aikaa?


Kirsi: ”opiskelija, saanut asunnon tutun kauppaa Realiasta”

Kirsi:” Tääs nyt mennään jo lähelle asunnottomuutta, rouva jäi leskeksi, myi omakotitalonsa toisella paikkakunnalla, muutti pariksi viikoksi poikansa luo ja sai sitten asunnon y-säätiöltä”



Pari vanhaa rouvaa, jotka etsivät asuntoa, koska edelliset asunnot vapailla markkinoilla menivät myyntiin, opiskelijoita, asumisoikeusasuntonsa myynyt työssäkäyvä, työssäkäyvä nuori pari.

toimittaja:

Pistokokeen tulos: Y-säätiön asunnottomuusohjelman rahoilla ostetuissa asunnoissa asuu ihan tavallisia vuokralaisia. Yksi on jopa realian oma työntekijä, joka sanoo puhelimessa, että eihän näihin asuntoihin liity mitään ehtoja ellei aivan mahdottoman rikkaalle anna.


---
Mika Pyykkö, avustusosaston päällikkö, RAY:

Kyllä kuulostaa hyvin huolestuttavalta ja ei RAY:n näkökulmasta silloin avustuksen käyttö ole ollut ollenkaan sen myöntämiseen lähtökohtana olleiden periaatteiden mukaista, koska kyllä me nimenomaisesti haluamme ajatella, ja, ja olemme olleet siinä käsityksessä, että jos, ja kun pyritään pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyvistä avustuksista, niin siinä noudatetaan asukasvalinnassa meitä koskevaa lainsäädäntöä sekä asunnottomuusohjelman periaatteita.


Hannu Puttonen:
Siis silloin kun tuota meillä Kuopiossa, jossa ei ole tuota vahvaa palveluntuottajaa, niin ilman muuta pitää valita sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät asumaan näissä asunnoissa ilman merkittävää erityistä tukea.


Petri Ruuskanen:

Tätä varten on olemassa kunnallinen vuokra-asuntotuotanto, meillä on yleishyödyllisiä vuokra-asunnon tarjoajia tämä kaupunki täynnä, että tämmöiset ihmiset olisi varmasti päässeet näihin paikkoihin. Ett kyl mua niin kuin suututtaa että kun ajatellaan että että miten kipeesti semmoiset ihmiset tarvitsee asuntoo jotka ei nimenomaan näille markkinoille pääse.



 

Toimittaja:

Onko Y –säätiö kertonut Raha-automaattiyhdistykselle, että ainakin Kuopiossa ja Vaasassa niitä asuntoja jakaa kaupallinen vuokravälittäjä?

Mika Pyykkö,Avustusosaston osastopäällikkö,RAY:
Tää on meille aivan uusi tieto.

No, kyllä se vähintään semmosia pieniä hälytyskelloja soittaa, koska nimenomaan jos puhumme pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta, niin siinä se kuntakumppanuus ja selkeä yhteys meidän avustuksen saajan ja kunnan/kaupungin välillä on ollu se perusajatus, kun näitä meidän avustuksia on, on myönnetty, ja, ja jos todella tätä selkeää kuntayhteyttä ei ole, niin, niin sitt tuntuu ainakin näin lähtökohtasesti vähemmän hyvälle järjestelylle.


Toimittaja: Oletteko te kertoneet Raha-automaattiyhdistykselle, että se on itse asiassa kaupallinen vuokravälittäjä joka teidän sata asuntoanne siellä jakaa?


Hannu Puttonen, toimitusjohtaja, Y-säätiö:


Enpä tiedä, mutta todennäköisesti olemme tässä vuosikymmenien aikana, koska tämä ei ole mitään uutta tämä toiminta, sitä on jatkunut 15-20 vuotta,

en jaksa muistaa mitä kenenkin kanssa on käyty mutta on ihme jos sitä ei olisi tullut ilmi tässä vuosikymmenien aikana.


Toimittaja: He eivät tienneet sitä.


Puttonen: Voi olla tuota mutta pitää muistaa että Raha-automaattiyhdistyksessä myöskin on ihmiset vaihtuneet 20 vuoden aikana varsin runsaasti. Ollaanko näiden kanssa käyty sitä läpi, sitä en tiedä.


Hannu Puttonen:

Ja taustalla on nimenomaan tämä ennaltaehkäisevä periaate. Jos me näemme, että ihminen on siinä tilanteessa, että hän menettää asuntonsa, siitä alkaa myös usein erilainen sosiaalinen kierre alaspäin. Eli se on myöskin ennaltaehkäisevää toimintaa eli se on enemmän kuin valtioneuvoston yleis.. yleisohjeen mukaista tuota toimintaa. Ja ennen kaikkea se on moraalista toimintaa.



Raha-automaattiyhdistys on jakanut y-säätiölle rahaa 2000-luvulla melkein 80 miljoonaa euroa.

Raha-automaattiyhdistys oli jo ennen MOT:n yhteydenottoa sopinut, että se tarkastaa kuun lopulla, miten Y-säätiön asukasvalinnat vastaavat avustusehtoja.


Petri on asunut Sirkkulanpuiston tukiasunnossaan nyt puolitoista vuotta.

Petri: Joo vuodesta sovittiin mutta se on venähtänyt kun viihdyn ja mää tykkään tästä asunnosta.

Toimittaja:
Sanooko kaupunki nyt , että olis aika alkaa etsiskellä uutta asuntoa?

Joo, että pitäisi sirityä niin kuin normaaleille vuokra-asuntomakkrinoille.
Miksi?

Petri: En oo enää tukipalveluiden tarpeessa.


Y-säätiön Kuopion asunnot eivät ole ainoita, joiden kohdentuminen oikeaan tarkoitukseen on epävarmaa.


Aamulehti paljasti viime viikolla, että Valtion vähävaraisille rahoittamia asuntoja vuokrataan yrityksille.


Y-säätiö puolestaan yrittää parhaillaan myydä Oulussa valtion ARA- käyttörajoitusten alaisia asuntoja, mutta kaupunki panee vastaan.


Jyväskylässä säätiö taas ostele uusia asuntoja asunnottomuusrahalla, vaikka sielläkään ei ole kumppania varmistamassa oikeaa asukasvalintaa.


Myös Vaasassa säätiön sata asuntoa ovat viimeiset vuodet olleet jaossa kaupallisella vuokravälittäjällä, joka sanoo MOTille puhelimessa, että niissä asuu aivan tavallisia vuokralaisia.


Y-säätiössä hallituksen tehtävänä on valvoa, että säätiön varallisuutta käytetään säätiön tarkoituksen mukaisesti. Mielenterveysseuraa hallituksessa edustava Marita Ruohonen ei näe ongelmaa.

Marita Ruohonen:

Mut mä haluan korostaa sitä, että jos on opiskelija tai on avioero syynä, niin siihen saattaa liittyä hyvin monenlaisia ongelmia, jotka sitten tekee juuri sen tarpeen, että vapailta markkinoilta on erittäin vaikea saada asuntoa.


MOT: Mä vielä kysyn kommenttia tähän, että jos Realian oma työntekijä sanoo, mutta eihän niihin liity mitään muita rajoituksia kuin, että hirmu rikkaille ei saa antaa.



Marita Ruohonen:

Se on tietysti kummallista, mä oon samaa mieltä siitä.

Ei ole yllättävää, että Y-säätiön hallituksen jäsen puolustaa säätiötä. Mutta Marita Ruohonen on myös Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen. Hänestä asunnottomuusrahan käyttö maakunnissa saakin olla löyhempää.


Marita Ruohonen: Kyllä se nyt tietenkin etupäässä on ihan oikeasti asunnottomille, joita on lähinnä pääkaupunkiseudulla. Se on niin kuin tämän alueen, muualla Suomessahan tilanne on vähän erilainen
.


Ruohonen ei myöskään ole kertonut avustusosastolle, että Y-säätiön asunnottomien asuntoja välittää Kuopiossa kaupallinen välittäjä.


Raha-automaattiyhdistys sai juuri valtion talouden tarkastusvirastolta moitteet siitä, että avustusten ehdot ovat saajille liian löysät.


Nyt paljastuu, että raha-automaattiyhdsistyksen hallituksen jäsen ja raha-automaattiyhdotyksen avustusosaston päällikkö ovat eri mieltä siitä, onko Y-säätiö rikkonut avustusehtoja antaessaan asuntoja muille kuin asunnottomille.

Mika Pyykkö, avustusosaston päällikkö, RAY:

kun puhutaan RAY:n avustusten käytöstä ja jos sitten puhutaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisestä, ohjelmaan tarkoitetuista avustuksista, niin kyllä silloin on oltava ilman muuta erityisen tarkka, että, ett ne asukkaat, jotka ne, tällä tavoin mahdollistetuissa asunnoissa asuvat, niin täyttävät alusta loppuun ne periaatteet ja lain edellyttämät asiat, joita siellä on ja ne on tosiaan liittyvät jokaisen henkilön taloudelliseen, sosiaaliseen, terveydelliseen tilanteeseen ja siihen, että kuinka pitkä asunnottomuusjakso taustalla on.



Raha-automaattiyhdistyksen avustusautomaatti tuo melkein 200 miljoonaa vuosittain järjestöille ja säätiöille, joista moni on edustettuna myös raha-automaattiyhdistyksen hallinnossa.


Törmään juttua tehdessäni esimerkkiin vielä arkaluontoisemmasta verkostoitumisesta.


Y-säätiön suurhanke 2000-luvun alkupuolella oli päästä hallinnoimaan Helsingin omistaman Lapinlahden sairaala-alueen kiinteistöjä.


Kaupunki myikin sille Koivula-nimisen talon alueelta.


Sen jälkeen Y-säätiö halusi alueelle kansalaisjärjestöjen yhteisen Mielenterveyden keskuksen. Asiaa edistääkseen säätiö osti myös palveluja tuolloiselta kiinteistölautakunnan puheenjohtajalta, kokoomuksen Kai Hagelbergiltä.

Puttonen:

Hän teki selvityksen siitä, mitä edellytyksiä tämmöisen toteuttamiseen on. Ja siitä on virallinen selvitys tehty aikanaan.


Toimittaja. Paljonko te siitä maksoitte?


Puttonen: En muista. –



Kokoomuksen Kai Hagelberg oli tuohon aikaan tärkeä mies pääkaupunkiseudun tonttipolitiikassa. Samalla kun hän toimi kiinteistölautakunnan nokkamiehenä, hän teki myös rakennusalan konsulttitöitä (perheensä kahden firman lukuun.)
(Toimittaja. Pystyttekste yhtään avaamaan, että mitä siinä selvitettiin?


Puttonen: Nyt en muista siitä on kymmenkunta vuotta aikaa tai vajaa mutta joka tapauksessa se selvitys… se oli asiallinen selvitys, sellainen mielikuva siitä jäi - ja tarpeellinen.)


Kaupungin puolella hanketta valmistelleet eivät muista kuulleensa Hagelbergin tekemästä selvityksestä, eivätkä muista Hänen olleen aktiivinen. Koko hanke menikin sittemmin kiville.


Silti lautakunnan puheenjohtajan kaksoisrooli y-säätiön palkkiollisena selvitysmiehenä ja kaupungin päättäjänä oli tuohonkin aikaan erikoinen, ja olisi julki tultuaan herättänyt huomiota.

Puttonen: Saattaa olla, mutta emme me sitä näin nähneet, koska tota se selvitys oli aivan normaali selvitys että emme me nähneet siinä mitään omituista emme nyt emmekä silloinkaan. Tämä on aivan yllättävää.




LOPPU