Hyppää pääsisältöön

Pertti Neumannin oma beibi

Pertti Neumann kertoo loukkaantumisestaan ja uudesta Dingo-albumista. Saamme vastauksen kysymykseen milloin hän lopetti meikkaamisen, mutta voisiko hän vielä joskus harkita heittävänsä lateksit ja kajaalit naamaansa?

Tietolaatikko

Pertti "Nipa" Neumann (ent. Nieminen), s. 11. lokakuuta 1959 Pori
Dingo-yhtyeen laulaja ja lauluntekijä vuodesta 1982
Ohjelma sisältää otteita dokumentista: Dingo ja levottomat tuhkimot 1986 ja tv-uutisista: Dingo Posiolla 1985

Tallitähdet -tosi-tv-sarjassa kätensä loukannut muusikko Pertti Neumann sävelsi, sanoitti — sanalla sanoen loi — uuden Dingo-albumin (Humisevan harjun paluu 2008) muutaman vuoden tauon jälkeen.

”Jos huomaan, että olen nyt ollut tämän saman jutun kimpussa puolikin tuntia, niin se alkaa olla itselleni se maksimiaika. Pidän ihanteena sellaista viittä – kymmentä minuuttia per kappale”, artisti analysoi ilmeisen nopeaa sävellystyötään.

Vaatimattomuus ei ole adjektiivi, jota 80-luvun suosikkiartisteihin on tavattu yhdistää, mutta jos kokonaisen sukupolven yhdistäviä kappaleita syntyi jo silloin muutamassa minuutissa, ei voi kuin hämmästellä miehen lahjakkuutta.

Yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen ei ole empinyt missään vaiheessa käyttää yhtyeellä sen alkuperäistä nimeä:

”Se (Dingo) on ollut mun oma beibi — aina. Tämä on ihan ajan tuomaa juttua. Olen ollut tässä kaksikymmentäviisi vuotta. Monissa bändeissä miehitykset vaihtuvat ajan kanssa. Joku Motörhead on puhtaasti Lemmyn (Kilmister) keissi ja sillä hyvä.”

Alkuperäisjäseniä tai ei, Dingon vaikutusta suomalaiseen musiikkiteollisuuteen ei voi aliarvioida. Jotain Neumannin sävellystaidoista kertoo haastattelussakin esille nostettu Dingon tribuuttialbumi (Melkein Vieraissa - Nimemme On Dingo 2008), johon suosikkikappaleitaan versioivat muun muassa Lordi, Hanna Pakarinen ja rock-konkari Remu Aaltonen.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto