Hyppää pääsisältöön

Kotimaista oopperaosaamista on tuettava!

Raitiovaununkuljettaja Janne Jokinen lahjoitti pizzastipendin kapellimestari-säveltäjä Kari Tikalle. Kuorolaulua harrastava tenori Jokinen perustelee valintaansa näin: "Kari Tikka mullisti elämäni. Hänen oopperansa Luther on ensimmäinen, jossa olen laulanut. Esitimme Lutheria Helsingissä, Seinäjoella, Berliinissä ja Wittenbergissä. Helsingin näytännöstä tehtiin Suomen ensimmäinen ooppera-DVD vuonna 2004 ja se esitettiin televisiossakin. Juuri Luther-oopperan ansiosta minusta tuli oopperafriikki, kun tutustuin kuuluisiin laulajiin ja pääsin oopperatalon kulissien taakse."

Säveltämistä ja matkailua

Kapellimestari Kari Tikka on kolmatta päivää eläkkeellä Suomen Kansallisoopperasta, kun tapaamme ravintola Zio Pepessä. Maestro tilaa Quattro Stagioni-pizzan, koska siinä on paljon eri täytteitä. Tikka on vähintäänkin pizzansa ansainnut - hän on rehkinyt työelämässä 46 vuoden ajan. Tikan ensimmäinen suunnitelma eläkeläisenä on matkustaa Eeva-vaimon kanssa kuukaudeksi Ranskaan.

"Tämä on ihan uusi tilanne. Matkalla pääsee eroon töistä ja voi aloittaa puhtaalta pöydältä", Tikka selittää. "Tunne on vapauttava."

Kari Tikka ei aio jäädä pelkästään lepäämään laakereilla. Sävellystyö jatkuu. Tikan uutuusooppera "Tuuli puhaltaa missä tahtoo" sai kantaesityksensä viime kesänä Urkuyö ja aaria-festivaaleilla. Maaliskuussa ooppera esitetään Temppeliaukion kirkossa. Laajempi kiertue on suunnitteilla. Lisäksi hänen Luther-oopperansa on tilattu Wittenbergiin teesien naulaamisen juhlavuoden kunniaksi.

Koti oopperassa

Kari Tikka syntyi Siilinjärvellä. Hän tiesi noin 15-vuotiaana, että hänen ammattinsa löytyy musiikin parista. Nuori Kari soitti pianoa, trumpettia ja oboeta. Myös säveltäminen ja musiikinjohtaminen tulivat mukaan varhain. 19-vuotiaana Tikka palkattiin oboistiksi Helsingin Kaupunginorkesteriin. Samaan aikaan hän aloitti opiskelun Sibelius-Akatemiassa. Orkesterimuusikoiden riveissä nuorukainen viihtyi neljän vuoden ajan. Oboistin ura alkoi hiipua kun musiikin johtaminen vei miehen mukaansa. Vuonna 1969 Tikka valittiin Tampereen Teatterin kapellimestariksi. Ensimmäinen ooppera, jonka hän johti, oli Verdin La Traviata. 1970-luvun hän muistelee olleen kovaa työntekoa. Tikka ehti toimia kapellimestarina RSO:ssa, Suomen Kansallisoopperassa sekä Tukholman oopperassa. Sittemmin Tikka vakiintui Suomen Kansallisoopperan kapellimestariksi, jossa hän työskenteli yhtäjaksoisesti 32 vuotta.

"Suuntautuminen oopperaan tuntui luontevalta. Näyttämötaide tuntui istuvan minulle. Harrastin nuorena näyttelemistä ja kirjoitin yhden musikaalinkin," Tikka perustelee.

Säveltäjä omassa elementissään

Kari Tikka on säveltänyt kolme oopperaa, paljon lauluja sekä kuoro-, orkesteri- ja kamarimusiikkia. "Koen säveltämisen omana elementtinäni", hän paljastaa.

Tikka säveltää periodiluonteisesti, nopeasti. Uusin ooppera syntyi kuudessa viikossa.
"Mozart ja Rossini sävelsivät vauhdilla. Säveltäjiä koulutettiin siihen 1700- ja 1800-luvuilla. Heitä neuvottiin luottamaan ja tarttumaan ensimmäiseen ajatukseen "prima intenzioneen". Nykyään säveltävät pohtivat teoksiaan vuositolkulla", Tikka juttelee.

Käyttömusiikkia

Säveltäjä Tikka kuvailee tyyliään perinteiseksi, vaikka hänen mielestään tyylin noudattaminen onkin epäolennaista. Hän ei sävellä taidetta taiteen vuoksi, vaan haluaa herättää musiikillaan vuorovaikutuksen esiintyjän ja kuulijan välille. Tärkeää on, että musiikki tukee tekstin henkeä ja että kokonaisuus on helposti vastaanotettavissa. Tikka kertoo olevansa pragmaattinen. Hän haluaa säveltää käyttömusiikkia, jota voi esittää laajalti.

Kari Tikka myöntää käyneensä läpi henkisen prosessin uskaltaakseen säveltää "simppeliä" musiikkia. "Olen saanut perusteellisen klassisen koulutuksen. Opiskelin säveltämistä Joonas Kokkosen ja Einojuhani Rautavaaran ohjauksessa. 1960-ja 70-luvuilla oli vallalla tiukat raamit. Oli sävellettävä dodekafonisesti, 12-säveljärjestelmän mukaan. Nykyaikana on vapaampaa, kaikki on mahdollista", Kari Tikka miettii.

Janne Jokinen Händelin oopperassa Ariodante.

Hoitavia tekstejä

Sävellyksissään Tikka käyttää usein raamatun tekstejä. Hän sanoo valitsevansa sellaisen lyriikan, joka puhuttelee ja hoitaa häntä sekä innostaa säveltämään. Tikka sanoo laittavansa usein raamatun pianon päälle, ja improvisoivansa siitä.

Toinen metodi jota hän käyttää, on runojen lukeminen ääneen deklamoiden. "Myös Verdi lausui tekstejä ääneen. Tekstissä on aina joku kaari. Melodia ja rytmi on valmiiksi sisäänrakennettuna. Tekstin sisäistä rytmiä vastaan ei voi säveltää", Tikka kuvailee.

Kotimaista oopperaosaamista tuettava

Kari Tikka viihtyi hyvin työssään Kansallisoopperalla. Hänellä oli talossa paljon ystäviä, joiden ammattitaitoa hän arvosti. Tikka toivoo, että kotimaiselle oopperalle annettaisiin entistä paremmat mahdollisuudet kehittymiseen.

"On hyvä, että rima on korkealla ja kilpailemme minkä tahansa huippuoopperatalon kanssa. En ole "perussuomalainen", päinvastoin, mielestäni kansainvälisyys on hieno asia. Meidän oma kulttuurimme on kuitenkin aika nuori ja heiveröinen verrattuna Keski-Eurooppan maihin. Meillä on vain yksi oopperatalo ja alalla on aika vähän ihmisiä. Kotimaista oopperaa, muusikoita ja säveltäjiä tulisi tukea."

Taiteellinen johtaja on vastuussa nuorten työllistämisestä

Tikan mielestä oopperan omasta solistiensemblestä ei pidetä huolta riittävästi. Vierailijoita ei hänen mukaansa tulisi käyttää liikaa, jotta oma nuori polvi saisi tilaisuuden oppimiseen. Balettikin on aivan ulkomaalaistunut. Kuorolla ja orkesterilla menee hieman paremmin.

"Työpaikat vähenevät, nuoret suomalaismuusikot joutuvat kortistoon. Taiteellinen johtaja on vastuussa näistä asioista, joten hänet tulisi valita huolella. Nämä ovat opetusministeriön ja taidehallinnon suuria kysymyksiä", Kari Tikka vetoaa.

Tikka kertoo huvittavan tarinan siitä, kuinka hän haki kulttuurirahaston apurahaa Tuuli puhaltaa missä tahtoo-oopperalleen. Lomakkeen postittaminen jäi viime tippaan. Tikka paineli postiin viimeisenä palautuspäivänä, juuri ennen sulkemisaikaa. Posti oli täynnä nuoria muusikoita, jotka olivat palauttamassa apurahahakemuksia. Tikan mielestä on surkeaa, että muusikot joutuvat kilpailemaan vähistä apurahoista. "Kivahan se on laulaa ja soittaa ilmaiseksi, mutta kun elääkin pitää."

Kari Tikka kiittää maukkaasta pizzasta. Hän suuntaa kohti uusia seikkailuja, joista ensimmäinen tapahtuu Pariisissa.

Teksti ja pizzeriakuvat: Maarit Aura

Kommentit