Hyppää pääsisältöön

Pohjois-Korea avoinna vuonna 1989?

Yrjö Tähtelän dokumentti, Pjongjang - isä ja poika, kurkistaa Pohjois-Korean pääkaupunkiin vuonna 1989. Dokumentti ei tarjoa helppoja vastauksia vaikeasta valtiosta, vaan herättää pikemminkin lisäkysymyksiä.

”Laskeudumme Pjongjangiin noin puolen tunnin kuluttua. Lentokentällä meitä saattaa olla vastassa tiedotusvälineitä, sekä Korean televisio. Olisi ehkä kohteliasta kammata tukat ja pukea festivaalipaita päälle”, matkanjohtajan kuulutus kaikuu nukkuville suomalaisnuorille.

Kolmastoista maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaali järjestettiin vuonna 1989 Pohjois-Korean pääkaupungissa, Pjongjangissa. Osallistujia oli kaikkiaan 162 maasta. Myös Suomesta matkaan lähti liki sataviisikymmentä aktiivia: opiskelijoita, porvareita, sosialisteja sekä sitoutumattomia. Yrjö Tähtelä pääsi kuvausryhmineen paikalle, kun sulkeutuneisuudestaan tunnetun maan pääkaupunki avasi ensi kertaa porttinsa tällaiselle ihmismäärälle. Festivaalit vetivät näyttävyydessään vertoja jopa olympialaisten avajaisille.

Samana vuonna Aasiassa tapahtui yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista poliittisista selkkauksista: Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus oli päättynyt kesäkuussa verisissä merkeissä. Pohjois-Korea esitti ymmärryksensä Kiinan valtion toimille, eikä suvainnut Kiinan vastaisia iskulauseita taikka banderolleja juhlallisuuksissaan. Mielenosoituksen jälkiseuraukset saavat dokumentissa suuren huomion.

Dokumentti piirtää Pohjois-Koreasta kuvan aikana, jolloin vallassa oli ”Suuri johtaja”, Kim Il-sung. Ylen dokumenttiryhmä pääsi vierailemaan varta vasten festivaaleja varten rakennettuihin korealaisasuntoihin ja osallistumaan tapahtuma-alueen ulkopuolella järjestettyyn nuorisojärjestöjen dialogiin Kiinan ihmisoikeustilanteesta.

Katsojalle Pjongjang näyttäytyy etäisenä - jopa uinuvana, eikä aitoa tunnelmaa tunnu löytyvän oikein mistään. Pilkulleen hiotut, räikeän ylenpalttiset avajaisohjelmanumerot peilautuvat pääkaupungin keskustan autioiden katujen ja hiljaisten kerrostalojen pysähtyneeseen ilmapiiriin.

Vaikka dokumentti on kuvattu vuonna 1989, on Tähtelän tärkein kysymys ajankohtainen vielä 2000-luvulla: ”Onko yksikään Pjongjangiin matkustaneista vieraista ja lehtimiehistä itse asiassa päässyt näkemään todellista Pohjois-Koreaa?”

Tietolaatikko

Pjongjang on Pohjois-Korean pääkaupunki, väkiluvuksi on arvioitu n. 2,5 miljoonaa - 3,8 miljoonaa, vuonna 2008.
Pohjois-Korea, viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, on sosialistinen valtio jota johtaa kommunistipuolue
Pohjois-Korea tunnetaan lähes olemattomista ihmisoikeuksistaan
Pohjois-Korea on Aasian kaikkein köyhimpiä maita BKT-arvioiden mukaan. Asevoimat käsittää noin 1,21 miljoonaa henkilöä, ja puolustusbudjetti noin 60 prosenttia BKT:stä
Kim Il-sung(s. 1912 k. 1994), oli korealainen poliitikko ja Pohjois-Korean hallitsija vuodesta 1946 kuolemaansa saakka. Häneen viitataan virallisesti nimellä ”Suuri johtaja” ja hänet on nimetty ”ikuiseksi presidentiksi”
Vuonna 1991 Pohjois-Korea hyväksyttiin YK:n jäseneksi ja Kim Il-sungin vanhin poika Kim Jong-il nimitettiin asevoimien ylipäälliköksi. Isänsä kuoleman jälkeen hän nousi Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtajaksi 1997. Presidentin virka lakkautettiin Kim Il-sungin muiston kunniaksi

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto