Hyppää pääsisältöön

Pohjois-Korea avoinna vuonna 1989?

Yrjö Tähtelän dokumentti, Pjongjang - isä ja poika, kurkistaa Pohjois-Korean pääkaupunkiin vuonna 1989. Dokumentti ei tarjoa helppoja vastauksia vaikeasta valtiosta, vaan herättää pikemminkin lisäkysymyksiä.

”Laskeudumme Pjongjangiin noin puolen tunnin kuluttua. Lentokentällä meitä saattaa olla vastassa tiedotusvälineitä, sekä Korean televisio. Olisi ehkä kohteliasta kammata tukat ja pukea festivaalipaita päälle”, matkanjohtajan kuulutus kaikuu nukkuville suomalaisnuorille.

Kolmastoista maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaali järjestettiin vuonna 1989 Pohjois-Korean pääkaupungissa, Pjongjangissa. Osallistujia oli kaikkiaan 162 maasta. Myös Suomesta matkaan lähti liki sataviisikymmentä aktiivia: opiskelijoita, porvareita, sosialisteja sekä sitoutumattomia. Yrjö Tähtelä pääsi kuvausryhmineen paikalle, kun sulkeutuneisuudestaan tunnetun maan pääkaupunki avasi ensi kertaa porttinsa tällaiselle ihmismäärälle. Festivaalit vetivät näyttävyydessään vertoja jopa olympialaisten avajaisille.

Samana vuonna Aasiassa tapahtui yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista poliittisista selkkauksista: Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus oli päättynyt kesäkuussa verisissä merkeissä. Pohjois-Korea esitti ymmärryksensä Kiinan valtion toimille, eikä suvainnut Kiinan vastaisia iskulauseita taikka banderolleja juhlallisuuksissaan. Mielenosoituksen jälkiseuraukset saavat dokumentissa suuren huomion.

Dokumentti piirtää Pohjois-Koreasta kuvan aikana, jolloin vallassa oli ”Suuri johtaja”, Kim Il-sung. Ylen dokumenttiryhmä pääsi vierailemaan varta vasten festivaaleja varten rakennettuihin korealaisasuntoihin ja osallistumaan tapahtuma-alueen ulkopuolella järjestettyyn nuorisojärjestöjen dialogiin Kiinan ihmisoikeustilanteesta.

Katsojalle Pjongjang näyttäytyy etäisenä - jopa uinuvana, eikä aitoa tunnelmaa tunnu löytyvän oikein mistään. Pilkulleen hiotut, räikeän ylenpalttiset avajaisohjelmanumerot peilautuvat pääkaupungin keskustan autioiden katujen ja hiljaisten kerrostalojen pysähtyneeseen ilmapiiriin.

Vaikka dokumentti on kuvattu vuonna 1989, on Tähtelän tärkein kysymys ajankohtainen vielä 2000-luvulla: ”Onko yksikään Pjongjangiin matkustaneista vieraista ja lehtimiehistä itse asiassa päässyt näkemään todellista Pohjois-Koreaa?”

Tietolaatikko

Pjongjang on Pohjois-Korean pääkaupunki, väkiluvuksi on arvioitu n. 2,5 miljoonaa - 3,8 miljoonaa, vuonna 2008.
Pohjois-Korea, viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, on sosialistinen valtio jota johtaa kommunistipuolue
Pohjois-Korea tunnetaan lähes olemattomista ihmisoikeuksistaan
Pohjois-Korea on Aasian kaikkein köyhimpiä maita BKT-arvioiden mukaan. Asevoimat käsittää noin 1,21 miljoonaa henkilöä, ja puolustusbudjetti noin 60 prosenttia BKT:stä
Kim Il-sung(s. 1912 k. 1994), oli korealainen poliitikko ja Pohjois-Korean hallitsija vuodesta 1946 kuolemaansa saakka. Häneen viitataan virallisesti nimellä ”Suuri johtaja” ja hänet on nimetty ”ikuiseksi presidentiksi”
Vuonna 1991 Pohjois-Korea hyväksyttiin YK:n jäseneksi ja Kim Il-sungin vanhin poika Kim Jong-il nimitettiin asevoimien ylipäälliköksi. Isänsä kuoleman jälkeen hän nousi Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtajaksi 1997. Presidentin virka lakkautettiin Kim Il-sungin muiston kunniaksi

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.