Vaatteiden valmistuksessa käytetään paljon kemikaaleja. Onko joukossa myrkkyjäkin? Ostajan on vaikea tietää, mitä
väri- ja viimeistelyaineet tekevät; vaatteiden käyttäjille ja
valmistajille, saatikka ympäristölle. Väittämiin vaatteiden kemikaaleista vastasi tutkijatohtori Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
1. Totta vai tarua: Ihoa vasten tulevat vaatteet ja lakanat pitää pestä ennen käyttöä?
- Totta. Puuvillaa tai viskoosia sisältävät ja ihoa vasten tulevat tuotteet, esim. alusvaatteet ja lakanat, kannattaa pestä ennen käyttöä. Niissä voi olla siliävyyskemikaaleista vapautunutta formaldehydiä, joka on syytä pestä pois. Myös puuvillaa tai viskoosia sisältävät vauvanvaatteet voi pestä ennen käyttöä. Formaldehydi haisee pistävälle ja se lähtee pesussa pois. Ongelmia aiheuttavat lähinnä tekstiilien värjäyksessä ja viimeistelyssä käytettävät apuaineet, joiden pitäisi lähteä valmistusprosessin huuhteluissa pois, mutta joita vaatteisiin voi vähän jäädä.
2. Totta vai tarua: tummissa ja kirkasvärisissä vaatteissa on enemmän myrkyllisiä kemikaaleja kuin vaaleissa vaatteissa?
- Tämä on tarua. Vaatteen ja käytettyjen kemikaalien turvallisuutta ei voi päätellä väristä tai ulkonäöstä. Totta on, että tumman ja kirkkaan värin aikaansaamiseen tarvitaan enemmän väriainetta kuin vaaleampaan väriin, mutta olennaista on käytetyn väriaineen laatu, ei sen määrä. Esimerkiksi paljon puhutuista atsoväreistä osa on myrkyllisiä. Tekstiileille tarkoitettujen myrkyllisten atsoväriaineiden käyttö ja maahantuonti on kuitenkin kielletty EU:n alueella. Vähemmän tiukan lainsäädännön maissa niitä voidaan käyttää.
Nämä värit aiheuttavat kuitenin enemmän vaaraa värjäämön työntekijöille kuin vaatteen käyttäjälle.
3. Totta vai tarua: Luomupuuvilla on aina turvallinen valinta?
- Tarua. Puuvillan luomumerkki ei takaa valmistuksen, kuten värjäyksen ja viimeistelyjen luonnonmukaisuutta. Kuvaavaa on, että luomupuuvillaa myydään enemmän kuin tuotetaan. Jos tuote on värjätty ja viimeistelty maassa, jossa ei ole yhtä tiukka lainsäädäntö kuin EU:ssa, sen värjäämiseen on voitu käyttää vaarallisia kemikaaleja.
4. Totta vai tarua: ekologisena markkinoitu bambu on tekokuitua jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja?
- Tämä on totta. Meillä markkinoitu ns. bambukuitu ei ole
bambusta saatavaa luonnonkuitua vaan bambuselluloosasta tehtyä
tekokuitua. Oikeampi nimitys on viskoosikuitu. Sen valmistuksessa käytetään monia myrkyllisiä kemikaaleja, ja monesti bambuviskoosikuitujen tuotanto on maissa, joissa ympäristölainsäädäntö ei ole niin tiukka kuin länsimaissa.
Niinpä on todennäköistä, että valmistusprosessissa myrkylliset kemikaalit pääsevät suoraan ympäristöön.
Bambukuidusta on myös paljon markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Bambuviskoosikuitu ei ole antimikrobinen eikä se suojaa UV-säteilyltä, toisin kuin usein markkinoidaan.
Sen kyky imeä kosteutta ja sen antistaattisuus vastaavat normaalia viskoosikuitua. Bambu raaka-aineena ei tee tästä materiaalista parempaa.
5. Totta vai tarua: Made in EU-merkintä vaatteessa on hyvä tae turvallisuudesta?
- Se on totta. Ainakin silloin tietää, että vaatteen valmistuksessa on sovellettu EU-lainsäädäntöä tai valmistusmaan lainsäädäntöä. Jos taas tuote on suunniteltu EU-maassa, "Designed in EU", se ei välttämättä takaa mitään. Tähdennän, että maahantuojalla pitäisi olla suuri vastuu, ja koko hankintaketjun pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvä.
Terhi Simola, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia
