Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Bambun ekologisuus on markkinapuhetta

Vaatteiden valmistuksessa käytetään paljon kemikaaleja. Onko joukossa myrkkyjäkin? Ostajan on vaikea tietää, mitä
väri- ja viimeistelyaineet tekevät; vaatteiden käyttäjille ja
valmistajille, saatikka ympäristölle. Väittämiin vaatteiden kemikaaleista vastasi tutkijatohtori Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

1. Totta vai tarua: Ihoa vasten tulevat vaatteet ja lakanat pitää pestä ennen käyttöä?
- Totta. Puuvillaa tai viskoosia sisältävät ja ihoa vasten tulevat tuotteet, esim. alusvaatteet ja lakanat, kannattaa pestä ennen käyttöä. Niissä voi olla siliävyyskemikaaleista vapautunutta formaldehydiä, joka on syytä pestä pois. Myös puuvillaa tai viskoosia sisältävät vauvanvaatteet voi pestä ennen käyttöä. Formaldehydi haisee pistävälle ja se lähtee pesussa pois. Ongelmia aiheuttavat lähinnä tekstiilien värjäyksessä ja viimeistelyssä käytettävät apuaineet, joiden pitäisi lähteä valmistusprosessin huuhteluissa pois, mutta joita vaatteisiin voi vähän jäädä.

2. Totta vai tarua: tummissa ja kirkasvärisissä vaatteissa on enemmän myrkyllisiä kemikaaleja kuin vaaleissa vaatteissa?

- Tämä on tarua. Vaatteen ja käytettyjen kemikaalien turvallisuutta ei voi päätellä väristä tai ulkonäöstä. Totta on, että tumman ja kirkkaan värin aikaansaamiseen tarvitaan enemmän väriainetta kuin vaaleampaan väriin, mutta olennaista on käytetyn väriaineen laatu, ei sen määrä. Esimerkiksi paljon puhutuista atsoväreistä osa on myrkyllisiä. Tekstiileille tarkoitettujen myrkyllisten atsoväriaineiden käyttö ja maahantuonti on kuitenkin kielletty EU:n alueella. Vähemmän tiukan lainsäädännön maissa niitä voidaan käyttää.
Nämä värit aiheuttavat kuitenin enemmän vaaraa värjäämön työntekijöille kuin vaatteen käyttäjälle.

3. Totta vai tarua: Luomupuuvilla on aina turvallinen valinta?

- Tarua. Puuvillan luomumerkki ei takaa valmistuksen, kuten värjäyksen ja viimeistelyjen luonnonmukaisuutta. Kuvaavaa on, että luomupuuvillaa myydään enemmän kuin tuotetaan. Jos tuote on värjätty ja viimeistelty maassa, jossa ei ole yhtä tiukka lainsäädäntö kuin EU:ssa, sen värjäämiseen on voitu käyttää vaarallisia kemikaaleja.

4. Totta vai tarua: ekologisena markkinoitu bambu on tekokuitua jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja?

- Tämä on totta. Meillä markkinoitu ns. bambukuitu ei ole
bambusta saatavaa luonnonkuitua vaan bambuselluloosasta tehtyä
tekokuitua. Oikeampi nimitys on viskoosikuitu. Sen valmistuksessa käytetään monia myrkyllisiä kemikaaleja, ja monesti bambuviskoosikuitujen tuotanto on maissa, joissa ympäristölainsäädäntö ei ole niin tiukka kuin länsimaissa.
Niinpä on todennäköistä, että valmistusprosessissa myrkylliset kemikaalit pääsevät suoraan ympäristöön.
Bambukuidusta on myös paljon markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Bambuviskoosikuitu ei ole antimikrobinen eikä se suojaa UV-säteilyltä, toisin kuin usein markkinoidaan.
Sen kyky imeä kosteutta ja sen antistaattisuus vastaavat normaalia viskoosikuitua. Bambu raaka-aineena ei tee tästä materiaalista parempaa.

5. Totta vai tarua: Made in EU-merkintä vaatteessa on hyvä tae turvallisuudesta?

- Se on totta. Ainakin silloin tietää, että vaatteen valmistuksessa on sovellettu EU-lainsäädäntöä tai valmistusmaan lainsäädäntöä. Jos taas tuote on suunniteltu EU-maassa, "Designed in EU", se ei välttämättä takaa mitään. Tähdennän, että maahantuojalla pitäisi olla suuri vastuu, ja koko hankintaketjun pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvä.

Terhi Simola, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.