Hyppää pääsisältöön

Väyrysen EU-jarrutus väsytti lopulta Uosukaisenkin

Marraskuun alussa 1994 puhutti suomalaisia yksi aihe ylitse muiden. Kumpi kuukahtaa eduskunnan EU-jarrutuskeskustelussa ensin, Väyrynen vaiko Uosukainen?

Tietolaatikko

Vielä keväällä 1994 Väyrynen oli unioniin liittymisen puolella. Jäsenyysehtojen ratkettua hän päätyi kuitenkin vastustamaan liittymistä. Suomen liittyttyä EU:hun 1995 Väyrynen valittiin eduskunnan päätöksellä Euroopan parlamenttiin, missä hän toimi yhtäjaksoisesti euroedustajana vuoteen 2007 asti.

Lokakuun puolivälissä olivat suomalaiset antaneet kansanäänestyksessä täpärän tukensa liittymiselle Euroopan unioniin.

Hallituksen liittymispäätökseen tarvittiin vielä eduskunnan sinetti. Koska Ruotsi ei ollut vielä päätöstään antanut, päätti joukko EU-skeptisiä kansanedustajia viivästyttää Suomen eduskunnan päätöstä yli Ruotsin kansanäänestyksen.

Jarrumiesten keskushenkilö oli keskustan kansanedustaja Paavo Väyrynen. Kun jarrutuskeskustelua oli käyty kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, vakuutti Väyrynen jaksavansa fyysisesti ja psyykkisesti "erittäin hyvin".

"Kävin hakemassa vuodevaatteita kotoa ja aion nukkua taas huoneessani muutaman tunnin. Minä voin oikein hyvin. Aikaisemmin tässä puhemiehistö ja talon henkilökunta väsyvät."

Taukoja pidettiin vain kirkonmenojen ajan. Koska elettiin pyhäinpäiväviikonloppua, kertyi taukoja kaksi. Puheista pisimmän piti Vaihtoehto Suomelle ry:n Vesa Laukkanen - hän puhui, lähteestä riippuen, tauotta 4,5 - 6 tunnin ajan.

Kun jarrutuskeskustelu jatkui viidettä päivää, antoi puhemiehistö myöten ja päätti siirtää äänestyksen suosiolla Ruotsin kansanäänestyksen yli.

"Tämä tunnustus tehtiin, kun nähtiin, että järki ei voita siinä porukassa", puuskahti puhemies Riitta Uosukainen toimittajille.

Kun ruotsalaiset viikkoa myöhemmin äänestivät unioniin liittymisen puolesta, saivat väsytystaistelun voitosta juhlineet jarruttajat aikaa nukkua univelkansa pois.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto