Hyppää pääsisältöön

Flirtti työpaikalla: Kun ihastus muuttuu rakkaudeksi...


Yhteisiä lounaita ja suudelmia

Työpaikan juhlat, pikkujoulut tai kesän aloittajaiset lienevät yleinen paikka paljastaa tunteensa hurmaavalle työkaverille. Kolmekymppisen Virpin ihastus alkoi miehen aloitteesta.

– Viime vuonna koin aivan uuden tyyppisen kokemuksen eli todellisen ihastumisen työkaveriin. Hän oli aloitteellinen, ja tämä toki viehätti ja imarteli. Aloite tuli tietenkin firman juhlissa.

Juhlissa alkanutta ihastusta seurasi puolen vuoden seurailu puolin ja toisin, toive tavata sattumalta käytävällä tai kuulla jotakin toisesta Facebookissa.

– Toisissa työpaikan bileissä hän kertoi tunteistaan, ja se vei jalat alta. Sen jälkeen koimme vahvan ihastumisen, kävimme yhdessä lounailla ja myös suutelimme. Sitä kesti kolmisen kuukautta. 

Ihastumisvaiheessa toinen mies pyöri ajatuksissa kotonakin, ja Virpi mietti vakavasti jopa lähtevänsä avioliitostaan.

– Oma pitkä parisuhteeni on ajautunut aika väljään tilaan, jossa hoidetaan arkea, rakastetaan lapsia ja arvostetaan toista, mutta suuret tunteet ovat unohtuneet ja jäähtyneet. Ihastumisen tunne oli voimakas. Olisin ollut valmis vaikka muuttamaan elämääni hänen vuokseen. Pohdin kyllä samalla myös oman avioliittoni hyviä puolia enkä vakuuttunut siitä, että vaihtamalla paranisi.

Sekä Virpi että hänen miespuolinen kollegansa olivat molemmat varattuja ja perheellisiä tahollaan. Lopulta Virpi pakotti itsensä unohtamaan ja laittamaan perheensä etusijalle.

– Kun ihastuin, tunne oli yllättävän vahva. En ollut kokenut moista sitten mieheni tapaamisen, ja tämä tuntui jopa voimakkaammalta... Hänen hymynsä ja tuoksunsa lumosivat, katseensa imarteli. Jäimme tilanteeseen, jossa toivoimme, että aika olisi ollut oikea tälle suhteelle. Nykyään olemme vain fb-kavereita, emme enää edes samassa työpaikassa tai muuten yhteyksissä. 


”Muu maailma lakkasi olemasta”

Sanna oli 38-vuotias, lapsiperheen äiti ja omasta mielestään hyvässä avioliitossa, kun se tapahtui. Hän ihastui toiseen.

- Oletin, että minulla on ihan hyvä liitto. Prinssin etsimisen olin lopettanut jo joskus kolmekymppisenä, ja kun tapasin edellisen mieheni, ajattelin, että meillä on hyvä näin ja tämä riittää. Ennen kuin tapasin Teron pystyin vielä ajattelemaan järjelläkin, mutta kun tunne lähti tosissaan viemään, en pystynyt enää miettimään onko tämä hyvä veto vai ei. Tajusin, mitä parisuhde voisi parhaimmillaan olla.

Ihastuminen alkoi hitaasti. Sanna näki Teron tanssivan työpaikan juhlissa ja päätyi juttelemaan hänen kanssaan yhteisistä ammatillisista kiinnostuksen kohteista.

Mutta seuraavissa firman juhlissa rysähti: suutelimme, ja tuntui kuin aurinko olisi alkanut nousta lännestä!
– Molemmat olimme naimisissa, joten mitään tarkoitusperiä ei kummallakaan ollut. Vuoden ajan olimme sivistyneesti vain samasta aihepiiristä kiinnostuneita kollegoita eikä kumpikaan päästänyt aktiiviseen ajatteluun mitään muuta. Mutta seuraavissa firman juhlissa rysähti: suutelimme, ja tuntui kuin aurinko olisi alkanut nousta lännestä!

Asiat lähtivät vyörymään eteenpäin nopealla tahdilla. Sannan ja Teron aika töissä kului yhteisten lounashetkien järjestämiseen, mutta vain muutama lähin ystävä tiesi suhteesta.

– Kävimme yhteisillä lounailla työpaikan ulkopuolella ja teimme etätöitä yhdessä kahviloissa. Ja vilkuilimme tietenkin vainoharhaisesti ympärillemme, sillä halusimme pitää suhteen tarkkaan piilossa. Elämässä ei kuitenkaan ollut mitään muuta: ympäröivä maailma alkoi tuntua toissijaiselta parissa viikossa, vaikka kuinka yritin järkeillä vastaan. Jossain vaiheessa tajusin, että tämä ihastus on rakkautta ja elämää suurempaa.

Neljän kuukauden aikana mureni kaikki se, mitä Sanna oli pitänyt avioliitossaan hyvänä. Ei ollut mitään, mikä olisi ollut omassa liitossa paremmin – mutta oli lapset, yhteiset vuodet ja asuntolaina.

Molemmat räpiköivät vastaan. Oli sovittu, että puolisoa ei jätetä eikä perheitä rikota.
Molemmat räpiköivät vastaan. Oli sovittu, että puolisoa ei jätetä eikä perheitä rikota. Vielä kaksi viikkoa ennen lopullista päätöstä Sanna ja Tero pohtivat, mitä tehdä.

– Vaikka tuntui hirveältä valehdella omalle miehelleni, ainoa asia, mikä sai minut ulvomaan ääneen ja hajoamaan palasiksi, oli ajatus siitä, etten saisi elää Teron kanssa. Se tuntui samalta kuin olisi pyydetty elämään ilman raajoja ja senkin olisin tehnyt mieluummin. Sellaista ihmistä ei tule vastaan milloin tahansa.

Lopulta molemmat keräsivät rohkeutensa ja kertoivat kotona tavanneensa jonkun toisen. Sannan miehelle uutinen tuli täytenä yllätyksenä, Teron vaimo oli jo arvannut asian. Kaksi viikkoa myöhemmin Sanna ja Tero muuttivat pois entisistä elämistään. Ensimmäinen yhteinen vuosi on ollut molemmille sekä elämän ihanin että kamalin.

– Helppo tämä vuosi ei ole missään nimessä ollut. Vaikka meistä ei ole kumpikaan katunut päätöstä ja elämä on nyt kokonaisuudessaan parempaa ja helpompaa, henkisesti irtautuminen entisestä ja lasten sopeuttaminen tilanteeseen on vaatinut veronsa. En olisi tehnyt tätä, jos minua olisi missään vaiheessa vähäänkään epäilyttänyt, sanoo Sanna.  


Romanssi työpaikalla on haaste myös työkavereille

Kun kahden kollegan suhde muuttuu romanttiseksi, se saattaa aiheuttaa muutoksia myös muiden työntekijöiden väliseen ryhmädynamiikkaan. Mitä pienempi työyhteisö on, sitä suurempi on muutos. Isoissa työyhteisöissä suhteen normalisoituminen on helpompaa ja nopeampaa.

Virpi ei kertonut ihastuksestaan kotona eikä työpaikalla. Vain lähin työkaveri tiesi tilanteesta.

- En kertonut asiasta kenellekään, mutta uskon, että asian kyllä tajusi, jos näki meidät yhdessä lounaalla tai firman bileissä. Yhteisiä työtehtäviä tai kokouksia meillä ei ollut.

Juorut lähtevät työpaikalla nopeasti liikkeelle. Käytävillä ovat suut supisseet paljon sen jälkeen, kun Sanna ja Tero alkoivat kulkea julkisesti yhdessä. Eikä sävy ollut aina myönteinen - molemmathan olivat olleet naimisissa.

– Kukaan ei kuitenkaan sanonut mitään suoraan. Ihmiset tulivat juttelemaan esimerkiksi siitä, että heillä itselläänkin oli ollut parisuhteen ulkopuolinen suhde tai ihastus. Minulle Tero oli kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen. Osa myös sanoi nostavansa hattua rohkeudellemme, koska uskalsimme lähteä ja ottaa onnesta kiinni, sanoo Sanna.

Ystäväpiiri ja läheiset työtoverit hämmästyivät uudesta suhteesta, mutta ottivat asian vastaan yllättävän myönteisesti. Sannan ja Teron rakkaus ei tuntunut olevan kenestäkään ohimenevää ihastusta, vaan todellista sielunkumppanuutta, jota tulee vastaan vain kerran elämässä. 


Paraneeko parisuhde vaihtamalla?

Kun ihastus iskee parisuhteessa, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi. Onko kyse rakkaudesta vai oman elämän muutoshaluista ja pitkän parisuhteen tuomasta jämähtämisestä arkisiin rutiineihin?

Sannalle ja Terolle kyse oli Sen Oikean tapaamisesta.

Vietämme kaiken mahdollisen ajan yhdessä eikä kertaakaan ole tuntunut siltä, että tarvitsen taukoa tai omaa aikaa. Meidän kesken kaikki natsaa täydellisesti.
– Olemme monien ystävien mielestä ällöttävän rakastuneita, mutta Tero on todella maailmankaikkeuteni keskus, ja tunne on molemminpuolinen. Vietämme kaiken mahdollisen ajan yhdessä eikä kertaakaan ole tuntunut siltä, että tarvitsen taukoa tai omaa aikaa. Meidän kesken kaikki natsaa täydellisesti. En muuttaisi hänessä mitään enkä olisi uskonut, että parisuhde voi edes olla tällainen.

Joka toinen viikonloppu Sannan ja Teron perhe on viisihenkinen, joka toisen viikonlopun he viettävät kaksin. Yhteisen vuoden jälkeenkin pariskunnan on joskus vaikea uskoa onneaan.

– Tietenkin joskus mietimme, että olisimme voineet tavata aikaisemminkin, ja meillä voisi olla yhteinen lapsi... Mutta toisaalta parempi nyt kuin kuusikymppisenä. Todennäköisesti meillä on kuitenkin vielä paljon yhteistä aikaa edessä. 

Pitkässä parisuhteessa erilaiset kaudet seuraavat toisiaan - ihastumisen huumaavaa tunnetta ei voi pitää loputtomiin yllä, mutta piristettä parisuhteeseen voi hakea erilaisin konstein, kunhan rakkautta riittää.

Virpi on edelleen naimisissa saman miehen kanssa, ja parisuhde voi hyvin. Vain ihastumisen tuomaa villiä elämäniloa ja energiaa hän kaipaa joskus.

(Haastateltavien nimet on vaihdettu)

Linda Lappalainen

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.