Hyppää pääsisältöön

Speden radiokohellus 1959: Tervahöyry Hyrskyn myrskyn suvisilla aalloilla

Uransa alkuvuosina Pertti "Spede" Pasanen kirjoitti ja tuotti Ylelle myös radiohupailuja. Ennakkoluulottoman viihdemiehen tavaramerkkityyli oli jo tuolloin mukana.

Tietolaatikko

Pertti Olavi ”Spede” Pasanen, s. 1930 k. 2001 , oli suomalainen viihdetaiteilija, koomikko, näyttelijä, elokuvantekijä, tuottaja, lauluntekijä ja keksijä

Pertti ”Spede” Pasanen kirjoitti 1950-luvulla näyttelemisen ohessa radiosketsejä Yleisradiolle. Hän lähetti Yleen työhakemuksen vuonna 1956 ajanvietetoimittajan paikalle. Tarinan mukaan Pasanen lisäsi hakemukseen liitteksi mapillisen sketsejä ja hupailuja.

Hakemus jäi vielä silloin tuloksettomaksi. 1959 Ylellä vapautui jälleen ajanvietetoimittajan virka, jolloin Pasanen lähetti uuden hakemuksen: lähes identtisen edellisen kanssa. Speden kerrotaan kuitenkin lisänneen hakemukseen vielä huomautuksen: ”mappini on jo siellä”.

Hän sai paikan.

Pasanen toi mukanaan radioon tavaramerkkinsä: sekopäisen slapstick -kohelluksen. Spede oli kotonaan yleisön edessä ja juonsi ennakkoluulottomasti suoria lähetyksiä, joita toimittajat usein arastelivat. Radiouransa hän aloitti juontamalla sunnuntaiaamujen viihdemakasiinia Aamutuimaan.

Tervahöyry Hyrskyn myrskyn suvisilla aalloilla on selittämättömän sekopäinen, jopa aluksi käsikirjoittamattomalta vaikuttava repäisy. Musiikkia yhdistellään impulsiivisesti sketseihin, eikä erikoistehosteissa säästellä. Kärryllä pysyäkseen on oltava tarkkana, eikä sekään aina riittä. Spede halusi haastaa yleisönsä, eikä koskaan suostunut häviäjäksi.

Teksti: Ville Matilainen

Lue lisää:

Viihdeohjelma. Bluff Brothers. Keskellä Spede Pasanen 1960.

Speden Ruljanssiriihi

G. Pula-aho, Repe Helismaa, Severi Suhonen, Eemeli, Junnu Vainio ja Bluff Brothers tähdittivät huumorin monitoimimiehen radioviihdesarjaa 1960-luvulla.

Lue lisää:

Esko "Eemeli" Toivonen ja Pertti "Spede" Pasanen Jatkoaika-ohjelmassa (kollaasi).

Spede ja Eemeli, mikä naurattaa?

Jatkoajan paneelikeskustelussa suulas Spede Pasanenkin menee Eemelin rinnalla hieman hiljaiseksi

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto