Hyppää pääsisältöön

Teiniliitto oli aikansa mahtijärjestö

Teiniliitto oli 60- ja 70-lukujen koulunuorison merkittävin vaikutuskanava. Moni tämän päivän vaikuttaja otti yhteiskunnallisen uransa ensiaskeleet järjestön riveissä.

Teiniliitosta tuli yhden sukupolven vallankäytön oppikoulu. Tämän päivän päättäjistä entisiä teiniliittolaisia ovat mm. Erkki Liikanen, Ilkka Kanerva, Erkki Tuomioja, Jaakko Laakso, Esko Aho, Ben Zyskowicz, Kimmo Sasi, Matti Viialainen, Satu Hassi, Anders Blom ja Timo Laaninen.

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 1939 perustettu Teiniliitto oli aluksi isänmaallinen kasvatusjärjestö. Harrastejärjestön luonne alkoi kuitenkin 1960-luvun myötä muuttua yhteiskunnallisempaan ja radikaalimpaan suuntaan.

Puolueiden nuorisojärjestöt kiinnostuivat Teiniliitosta 1970-luvun alussa. Pian järjestö politisoitui. Ns. taistolaiset eli vähemmistökommunistit miehittivät liiton johtopaikat.

Teiniliitosta tuli poliittisten nuorisojärjestöjen temmellyskenttä. Vastakkain olivat porvarillinen rintama ja ns. yleisdemokraattinen rintama, joka koostui vasemmistosta ja keskustasta.

Ensimmäiset kouluneuvostovaalit vuonna 1973 antoivat pontta Teiniliiton nousulle. Järjestö halusi uudistaa vanhoillisen koulun, jota vaadittiin uudistettavaksi mm. Summerhill-aatteen hengessä. Opiskelun tuli olla vapaata ja joustavaa ilman tiukkoja opetussuunnitelmia.

Teiniliiton organisaatio oli kolmiportainen. Kouluissa toimivien teinikuntien yhdyselimenä toimivat piiritason teiniyhdistykset. Korkeinta päätösvaltaa käytti Teiniliiton liittokokous, johon kukin teinikunta saattoi lähettää edustajansa jäsenmääränsä perusteella.

Parhaimmillaan koululaisten etujärjestöön kuului satatuhatta nuorta. Liiton taloutta hoidettiin kuitenkin huonosti, mikä johti siihen, että opetusministeri Marjatta Väänänen lakkautti 1975 liiton valtionavut.

Järjestön epäselvyyksiä ja konkurssipesää selviteltiin pitkään. Teiniliitto lakkautettiin vuonna 1985, jonka jälkeen sen työtä jatkoi Suomen lukiolaisten liitto.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto