Me suomalaiset heitämme valtavat määrät ruokaa roskiin, yli 20 kiloa henkeä kohti vuosittain. Toiseksi eniten ruokaa menee roskiin ravintoloissa ja kolmantena hävikkilistalla ovat kaupat. Kaupoille hävikki on aina tappiota, joten siellä tehdään kaikki mahdollinen, jotta ruoka ei roskiin päätyisi. Vanhentuva ruoka pannaan usein alennukseen.
Kaupan ruokahävikki on vuodessa kahdestatoista neljääntoista kiloa suomalaista kohti. Se on yhteensä 65-75 miljoonaa kiloa poisheitettävää ruokaa, mikä vastaa noin viidenkymmenen tuhannen auton vuosipäästöjä.
Eniten menee vanhaksi tuoretuotteita: leipää, hedelmiä ja vihanneksia, lihaa ja kalaa sekä maitotuotteita ja valmisruokia.
Asiaa tutkineen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan monet eivät miellä ruuan aiheuttavan ympäristön pilaantumista.
- Unohdetaan, että siellä on pitkä ketju takana, mistä tavallaan on jo syntyneet ne kuormat, mikä hävikin tapauksessa on täysin turhaa.
Kuluttajien valinnoilla on väliä
Saattaa olla, että edessä on laitettu vanhempaa ja takana on tuoreempaa, niin otan tietenkin sen tuoreemman sieltä takaa.
Taitaa olla tavallista, että kuluttaja valitsee hyllystä takaa tuotteen, jossa on myöhäisempi käyttöpäivä kuin etummaisena olevassa tuotteessa.
Hävikki on kaupalle aina tappioksi, joten sen pienentämiseksi tehdään paljon. Esimerkiski S-ryhmä on pienentänyt hävikkiään neljänneksen viiden vuoden aikana. Keskon tavoitteena on puolestaan pienentää K-ruokakauppojen hävikkiä viidenneksellä ensi vuoteen mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2008. Kauppa pienentää hävikkiään tarkkailemalla valikoimaa, hyödyntämällä myyntitilastoja ja käyttämällä sähköisiä ennuste- ja tilausjärjestelmiä.
Kuluttajien kovat vaatimukset
Jos maailma muuttuisi sillä tavalla, että emme haluakaan, että jokaisena kellonaikana on kaikkia tuotteita saatavilla, niin varmaan sitä kautta hävikkikin voisi pienentyä.
Haastetta kaupalle tuo asiakkaiden laatu- ja palveluvaatimukset - leipähyllyn halutaan olevan täysi vaikka iltayhdeksältä.
- Asiakkaat ovat niin vaativia nykyisin, että kyllä viimeisen ilta-asiakkaankin pitäisi vielä koko valikoima saada itselleen. Se tietysti asettaa meille aikamoisia haasteita, että koko ajan tuoreus säilyisi eikä hävikkiä tulisi, Prismajohtaja Mirva Neva-aho sanoo.
Kuluttajien asennemuutos voisi kuitenkin tutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan osaltaan auttaa kauppoja pienentämään ruokahävikkiä.
Toisaalta esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukiolo pienentää hävikkiä, koska silloin tavarat kiertävät viikon jokaisena päivänä.
Punalapputuotteiden alet vaihtelevat
Kuningaskuluttaja selvitti, millaisia alennuksia kaupoissa annetaan vanhentuville elintarvikkeille.
| Kauppa | 20% | 30% | 40% | 50% |
| S-ryhmä | - | X | - | - |
| Siwa, Valintatalo, Euromarket | - | X | - | - |
| Lidl | X | X | X | X |
K-ryhmässä kauppias päättää alennuksen, Stockmann ei alenna tuotteita.
Punaiset markkinat alkavat aamusta
Alennus merkitään tuotteisiin päivää tai paria ennen viimeistä myyntipäivää. Eräs K-kauppias kertoi aletuotteiden pienentävän hävikkiä jopa seitsemänkymmentä prosenttia. Myös Prismajohtaja Neva-ahon mukaan aletuotteilla on suuri merkitys hävikin pienentämisessä.
Kun näemme, että tavaraa on jäämässä hyllyyn, niin ilman muuta pyritään alentamaan se niin, että asiakkaat saavat siitä hyödyn.
Parasta ennen -päiväys ilmaisee ajankohdan, johon asti elintarvike säilyy varmasti hyvänä ja käyttökelppoisena. Sitä voi siis käyttää ja sitä saa myös myydä kaupoissa, vaikka päiväys olisi jo mennyt. Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan tarkoittaa päivää, jonka jälkeen tuotetta ei saa myydä tai käyttää.'
Prismajohtajan mukaan aletuotteita kannattaa lähteä hakemaan heti aamusta kaupan avausaikaan, kun tuotteita on alettu jo aikaisin aamulla tarroittamaan. Silloin niitä on parhaiten saatavilla.
Hävikki menee hyväntekeväisyyten tai etanoliksi
S-ryhmän pääkaupunkiseudun myymälöiden myynnistä poistetusta leivästä noin kolmannes lahjoitetaan erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille, valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia.
Hyväntekeväisyyteen menee meidän leipätuotteet.
K-kauppiaat päättävät kukin oman kauppansa osallistumisesta hyväntekeväisyyteen. Myös muut kaupparyhmät osallistuvat hyväntekeväisyyteen.
Osa ruuasta päätyy kuitenkin roskikseen. Kasvikset ja eläinperäisiä aineita sisältävät tuotteet päätyvät jätteenkäsittelylaitoksen kompostoinnin kautta mullaksi.
Osa hävikkileivistä viedään pääkaupunkiseudulla energiayhtiö ST1:n laitokselle, josta siitä tehdään bioetanolia. Noin viikon saaliista, sadasta tonnista leipää saadaan kaksikymmentäviisi tuhatta litraa etanolia.
Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia
