Hyppää pääsisältöön

Musta murha, valkoinen totuus

Syyskuun 1. päivä vuonna 1930 jäi Heinäveden kunnan historiaan yhdeksi sen synkimmistä päivistä. Tuona päivänä surmattiin kunnallislautakunnan puheenjohtaja Onni Happonen, jonka ruumis löydettiin vasta lähes kaksi vuotta surmatyön jälkeen. Murhasta annettiin tuomiot, mutta todellisia syyllisiä ei koskaan tuomittu.

Tietolaatikko

Muilutus tarkoitti yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Yleensä muilutetut olivat kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä.
Sana muilutus tulee lapualaisen körttiläistalonpojan Jussi Muilun mukaan.
Muilutuksiin liittyi usein kyyditys eli siepatun henkilön kuljettaminen toiselle paikkakunnalle, usein Itä-Suomeen.
Tunnetuin muilutettu henkilö oli K.J. Ståhlberg puolisoineen.

Kohtalokkaana syyskuun aamuna Onni Happonen valmistautui kunnanvaltuuston kokoukseen. Päivä oli tärkeä ei ainoastaan Heinävedelle vaan myös Suomelle, sen poliittiselle vapaudelle ja kansanvallalle. Happonen oli peloissaan eikä syyttä, sillä hän oli jo kerran joutunut muilutettavaksi. Nyt hän oli ottanut aseen turvakseen ja pyytänyt joitakin miehiä toimimaan henkivartijana.

Kokouspäivä oli kaoottinen. Valtuustohuoneeseen tunki väkeä, jotka vaativat sosiaalidemokraattien eroa. Nämä eivät siihen kuitenkaan suostuneet. Tunnelman tiivistyessä Happonen joutui pakenemaan väkeä takahuoneeseen, josta hän yritti soittaa apua, mutta turhaan, sillä puhelinlinjat oli katkaistu. Viimeiseksi vaihtoehdoksi hänelle jäi pako ikkunasta takapihalle, koska etupihalla odotti joukko miehiä valmiina ottamaan hänet kiinni. Miesjoukko oli kuitenkin saanut paosta vihiä ja se tiesi odottaa ulkona, jossa Happonen uskoi pääsevänsä nimismiehen suojeluksessa turvaan. Mutta miesjoukkio saikin tempaistua Happosen mukaansa ja sulloi hänet väkivaltaisesti kyyditsijöiden autoon. Tästä alkoi Happosen viimeinen matka.

Heinävedellä Happonen tunnettiin sosiaalidemokraattisena kunnallispoliitikkona, joka pyrki voimakkaasti ajamaan heikompiosaisten kuntalaisten asiaa. Tarmokkaana miehenä hän oli myös ollut jäsenenä taksoituslautakunnassa, jonka tehtävänä oli muun muassa huolehtia siitä, että perintöosuuksista ilmoitetaan ja niistä maksetaan asianmukaiset verot. Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet Happosen toimintaa ja näkemyksiä. Erityisesti tilalliset vastustivat näitä vasemmistolaisiksi miellettyjä ajatuksia. Happonen oli myös riitautunut nimismiehen kanssa tietöistä, ja riita ratkaistiin oikeudessa Happosen hyväksi.

Happosen kyydityksen aikaan elettiin Lapuan liikkeen sinimustan terrorin vuosia. Fasismi oli noussut valtaan Italiassa ja Saksassa ja pian se levisi myös muualle Eurooppaan. Suomeenkin syntyi useita äärioikeistolaisia ryhmiä, joita yhdisti kommunistiviha ja isänmaallisuus. Suomessa Lapuan liike aloitti taistelun kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Se oli oikeistoradikaali liike, jonka tavoitteena oli Suomen poliittisen kartan muuttaminen aatetaustaltaan valkoiseksi. Lapuan liikkeen tavaramerkiksi muodostuivat muilutukset eli kyyditykset. Ne olivat vapaudenriistoa, alistamista, nöyryyttämistä ja väkivaltaa, ja joiden tavoitteena oli saada vasemmiston poliittinen toiminta loppumaan. Onni Happosen murhan takana olikin juuri poliittinen salaliitto, joka veti puoleensa myös niitä, joiden tehtävänä oli valvoa lain noudattamista.

Kun Happosen ruumis löydettiin metsään haudattuna, aika ja muurahaiset olivat jo tehneet tehtävänsä. Mutta pitkälle hajonneessa ruumiissa oli kuitenkin vielä nähtävissä viitteitä siitä, että Happosta oli pahoinpidelty ankarasti ja että surmatyö muistutti lähinnä teloitusta. Yksi laukaus niskaan ja uhri oli kuollut välittömästi.

Epäilyksenalaiset löydettiin, mutta oikeudenkäynnistä muodostui farssi, jossa syytetyt naureskelivat oikeudenpuheenjohtajalle, todistajia uhkailtiin ja osa todistajista kieltäytyi kertomasta tietojaan peläten joutuvansa kokemaan Happosen kohtalon. Lisäksi uhrin omaisia pilkattiin avoimesti oikeudenistunnossa. Syytettyjen penkillä oli aluksi ollut useita henkilöitä, mutta kun Korkein oikeus oli antanut tuomionsa, syylliseksi Happosen surmaan nimettiin vain yksi henkilö, jonka syyllisyyteen Heinävedellä ei tänäkään päivänä uskota.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.