Hyppää pääsisältöön

Tupla tai kuitti teki tv-historiaa

Julkaistu 17.11.2011 - 11:00. Päivitetty 06.09.2018 - 13:52

Tupla tai kuitti -ohjelma erosi nykyisistä visailuista paitsi vaatimustasoltaan myös siten, että kaikenikäisille kilpailijoille annettiin alkuaikoina kotiin vietäväksi tupakkakartonki.

Tesvision aikoja muisteleva Lenita Airisto muistaa tv:n alkuajoilta myös kaksi "kovan kaliiberin naista". He olivat Kirsti Rautiainen (1921-2010) ja Jutta Zilliacus.

Zilliacus oli mukana jo ensimmäisessä lähetyksessä. Pian hänen ohjelmakseen vakiintui "Hyvää iltaa - God afton".

Rautiainen puolestaan oli avustanut miestään radion Viisasten kerhossa. Kun Tauno Rautiainen pestattiin pysyvästi Yleen, pyydettiin Kirsti vetämään tietokilpailua Tes-TV:ssä.

Tupla tai kuitti nousi nopeasti suosituksi ja se osoittautui erittäin pitkäikäiseksi: ohjelmaa esitettiin vuoteen 1988 asti, pidempään kuin mitään muuta kotimaista visailusarjaa tv-historiassamme.

Tuplassa tai kuitissa kilpailija ilmoitti ennalta erikoisalansa, jonka kuitenkin piti olla hänelle vain harrastus. Kysymykset olivat erittäin spesifejä, ja pärjätäkseen kisassa kilpailijan oli todella tunnettava aiheensa.

Teksti: Petra Himberg

Katso myös

Wikipedia: Tupla tai kuitti (fi.wikipedia.org)

Tes-TV:stä se alkoi

Kommentit

Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.

2016

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, radion ja filmin, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun tv-lähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

2011

Tesvision harmaat puurtajat

Moni televisiohistoriamme alkuaikojen lattiatason tekijöistä kohosi sittemmin merkittäviin tehtäviin tv-toiminnassa. "Tyvestä puuhun noustiin."

2008

Leipää ja lavasteita Tesvisiossa

1960-luvun alussa Tesvisiossa alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota visuaalisuuteen. Uudenlaisessa, valoisassa televisiokuvassa näkyi etenkin Ensio Suomisen kädenjälki.
Epäpoliittinen Tesvisio

"Tesvision vahvuuksia olivat joustavuus, uhkarohkeus ja kannustava kaveri-ilmapiiri. Ohjelmisto ei tosin ollut mitään erityistä mutta se oli niissä oloissa kunnianhimoista."

Kommentteja 2

Ett tjugotal kvinnor tävlade om Karisbon Christoffers kärlek på tv - "man är inne i en bubbla och blir lite mera känslig"

Christoffer Forsman från Karis var den finska bachelorn.

Christoffer Forsman från Karis var årets bachelor i Bachelor Suomi. "Allt är på riktigt, men kan vara psykiskt tungt."
Över en miljon finländare såg gårdagens VM-final mellan USA och Holland – var den fjärde mest sedda tv-sändningen under veckan: Se höjdpunkterna från VM

I snitt såg 535 000 finländare matchen.

VM:s värdiga avslutning nådde över 1,1 miljoner tittare på TV2 i går och var det mest sedda programmet på Yles kanaler förra veckan. I genomsnitt tittade 535 000 människor på sändningen i går kväll.

Kommentteja 1
Kulturfonden delade ut nästan 19 miljoner euro i bidrag

Sexton film- och medieproduktioner får stöd.

Svenska kulturfonden delar ut 18,7 miljoner euro i vårens allmänna utdelning. Ansökan om stöd kunde lämnas in i november i fjol. Film- tv- och medieproduktion stöds med över en halv miljon euro.
Nyhetsquiz: den nya regeringen, arktiska rådet och mental ohälsa

En frågesport för dig som vill testa din nyhetskunskap.

Har du koll eller noll koll? Utmana dig själv med fem frågor om nyheter från veckan som gått.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kapellimestari Armas Järnefeltin ja laulajatar Maikki Pakarisen intohimoinen rakkaustarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 14. elokuuta.

Kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt opiskeli nuorena Pariisissa kuuluisan Jules Massenet’n johdolla. Ennen kuolemaansa maestro tunnusti, että oli Pariisissa kiinnostunut jostain vallan muusta kuin Massenet’n opetuksesta; hän oli rakastunut laulajatar Maikki Pakariseen.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Säveltäjä Oskar Merikanto oli Sibeliusta suositumpi mutta ystävien kiusaama – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 5. elokuuta.

Elokuun 5. päivänä syntynyt Oskar Merikanto (1868–1924) oli 1900-luvun vaihteessa Suomen kotien tunnetuin säveltäjä ja kansan silmissä Sibeliusta suositumpi. Akseli Gallen-Kallela maalasi Merikannon kuuluisaan Symposion-tauluunsa, kutsuen tätä vähättelevään sävyyn lanttupääksi. Rajuimmillaan Robert Kajanus kutsui ystäväänsä pelkäksi paskaksi.
Sairautta, velkojia ja vauvahaaveita – Kotikadun kausi 11 nyt Areenassa

Kotikadun 11. kaudella pelätään sairautta ja velkojia

Sairautta, velkojia, menettämisen pelkoa, mutta myös elämän valoisaa puolta on tarjolla Kotikadun 11. tuotantokaudella (jaksot 340–374). Areenassa on katsottavissa nyt suosikkisarjan 10. ja 11. tuotantokausi.
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.
Maalaiskomediat jatkavat Areenassa – testaa, miten hyvin tunnet Kuusniemen tapahtumat!

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista.

Muistatko, mitä tarttui Turpeisen mukaan tämän paetessa Violan hotellihuoneesta? Entä mikä oli Rainer Mielosen kukon nimi? Testaa Elävän arkiston leikkimielisessä testissä, oletko yhtä hyvin kartalla Kuusniemen asioista kuin Hillevi Jortikka! Huom. varo juonipaljastuksia!
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön uhat esiteltiin jo 1980-luvulla: "Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse"

Ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset puhuttivat.

Ihmisen toimien aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen ja siitä seuraava ilmastonmuutos nousi ensimmäisiä kertoja puheenaiheeksi 1980-luvulla. Suuremman yleisön tietoisuus asiasta ja poliittiset toimenpiteet olivat vasta alussa.

Kommentteja 31
Satavuotias Mestaritonttu vie sadun lumoon

Aili Somersalon klassikkosatu täyttää sata vuotta

Aili Somersalon saturomaani Mestaritontun seikkailut täyttää tänä vuonna sata vuotta. Lumoava ja sisällöltään rikas teos on yksi rakastetuimmista suomalaissaduista. Radioteatteri teki siitä lastenkuunnelman vuonna 1986. Tarja-Tuulikki Tarsalan ohjaamassa satuseikkailussa viisasta ja sitkeää Mestaritonttua tulkitsi Ossi Ahlapuro.
Kun nainen on jumissa – kolme toivottua draamasarjaa nuoren naisen elämästä

Mun ainoot 30 minsaa ja muita toivottuja draamoja.

Mun ainoot 30 minsaa, Paratiisi sekä Ota ja omista kertovat tilanteista, joissa nainen on jumissa – eri elämäntilanteissa. Sarjat vuosilta 2013, 2010 ja 1997 ovat nyt katsottavissa Areenassa.

Kommentteja 1
Ruisrock, rauha ja rakkaus – puoli vuosisataa festarijättiläistä

Ruisrock järjestetään tänä vuonna 50:n kerran.

Elävän arkiston kooste Ruisrockista.

Kommentteja 4
"Kikalla surisee aina" – Kikan laulut ja teot kahdessa minuutissa

Ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpurina

Laulajatar Kikan esiintymiset Yleisradion ohjelmissa jättivät harvoin katsojia kylmiksi. Koostimme ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpuriksi. Koosteen esiintymiset on vuosilta 1986–2000.
Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.