Hyppää pääsisältöön

Neuvolan mittaukset uusille käyrille



Lastenneuvoloissa on nyt kasvun paikka monella tapaa. Suomalaislasten kasvukäyrät uudistuvat ja uudet käyrät otetaan käyttöön heti, kun ne vain saadaan neuvoloiden tietojärjestelmiin.

Uusilla käyrillä vältetään monta murhetta, sillä ongelmana ovat olleet niin turhat kuin toisaalta viivästyneet lähetteet kasvun poikkeamien seurantaan. Uudistus on tarpeen, sillä lapset kasvavat pituutta nopeammin kuin puoli vuosisataa sitten. Murrosikä kasvupyrähdyksineen tulee entistä aiemmin.

Neuvoloissa panostetaan jatkossa myös perheiden psykososiaalisen tilan arviointiin. Turun seudulla on menossa tutkimus, jossa luodaan mallia lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien arviointiin. Samalla testataan uutta tapaa tukea perheiden kasvatustyötä netin kautta.

Kun lapsen kanssa on vaikeuksia, voi olla syytä tietoisesti opetella näkemään lapsessa myös tämän hyviä puolia. Haasteellisia kasvatustilanteita voidaan myös harjoitella perhevalmentajan tuella.

YLE AkuuttiTuttuihin neuvolan käyttämiin mittareihin on tulossa nyt muutoksia, kun kasvukäyrät uudistuvat.

– Aikaisemmat erinomaiset suomalaiset kasvukäyrät ovat olleet aivan ainutlaatuiset. Ne ovat jääneet vanhoiksi, sillä ne ovat perustuneet 1950-, 60- ja 70-luvulla syntyneiden suomalaisten kasvuun. Nykyiset lapset ovat vähän pitempiä ja varsinkin kasvun tempo on aikaistunut. Nykyään murrosikä ja siihen liittyvä kasvupyrähdys tulevat aiemmin, lastenendokrinologi Harri Niinikoski Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalta kertoo.

Venla kasvaa oikein hyvin

Kirkkotien neuvolassa Turussa nelivuotias Venla Lehtinen saa näyttää kaikki taitonsa.

Terveydenhoitaja Tuija Pentikäinen on neuvolavastaanotolla tyytyväinen Venlan pituusmittauksessa ja punnituksessa saatuihin tuloksiin.

YLE Akuutti– Nähdään, että Venla kasvaa hienosti. Pituus on +1-käyrällä eli Venla on pitkä tyttö ikäisekseen ja hänellä on aika tasaista hienoa kasvua.

Pentikäinen pääsee jo hiukan kurkistamaan tulevaan. Lähiaikoina, mahdollisesti vuodenvaihteen jälkeen, Turun neuvoloissa, kuten muuallakin Suomessa, saadaan käyttöön uudet kasvukäyrät. Käytännössä muutos tehdään heti, kun tietojärjestelmät ovat valmiit ja henkilökunta koulutettu. Uusia käyriä kuka tahansa voi tutkia osoitteessa www.kasvukayrat.fi ja syöttää sinne vaikkapa oman lapsensa tiedot.

– Uusilla käyrillä Venla kasvaa aika samoissa kuin näissä äskeisissäkin: vähän +1-käyrän alapuolella. Vanhoissa hän oli vähän sen yläpuolella, joten pientä heittoa siinä on. Painon suhteen hän on ihan samoissa kuin vanhalla käyrällä eli vähän vaille nollakäyrällä, Pentikäinen tutkii.

– Ihan selkeiltä nämä vaikuttavat, mutta joitakin muutoksia tässä on, hän arvioi.

Lapset kasvavat entistä ripeämmin

Uudet kasvukäyrät perustuvat tuoreeseen aineistoon, joka on koottu 80 000:n vuoden 1983 jälkeen syntyneen terveen espoolaisen lapsen kasvunseurantatiedoista. Uudessa kasvun vertailuaineistossa erot ovat suurimmillaan murrosiän nopean kasvun aikana. Esimerkiksi 11-vuotiaat tytöt ovat nyt 2,8 senttiä, ja 13-vuotiaat pojat ovat 5,6 senttiä aiempia keskiarvoja pidempiä.

YLE AkuuttiKasvukäyristä yritetään etsiä niitä lapsia, jotka kasvavat ”liian nopeasti”, ”liian hitaasti” tai ”liian korkealla” tai ”liian matalalla”. Tässä tarkoitus on erottaa se, onko kasvussa ongelmia tai liittyykö siihen joku tietty sairaus.

Aiemmat käyrät ovat perustuneet vuosina 1954–1972-syntyneiden kasvunseurantatietoihin. Kun kasvukäyrät ovat jääneet jälkeen, ne ovat samalla aiheuttaneet ”vääriä hälytyksiä”. Kasvu on näyttänyt poikkeukselliselta, vaikka se on ollut täysin normaalia.

– Käyrän uudistus auttaa tähän ongelmaan, koska nykyisin lapset kasvavat pikkuisen aikaisemmin ja kasvupyrähdys tulee pikkuisen aikaisemmin. Nyt ne käyrät ottavat sen huomioon, että kasvutapa on vähän aiemmin tapahtuva, Harri Niinikoski kertoo.

– Jos kasvussa on jotain ihan selviä ja radikaalejakin muutoksia, niin otetaan uusintamittaukset ja tarkastetaan asia, Pentikäinen kertoo neuvolan näkökulmasta.

Jos löytyy selkeitä muutoksia suuntaan tai toiseen, lääkäri arvioi tuloksia ja lapsi voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin.

– Myös mittaustekniikkaan täytyy kiinnittää paljon huomiota, että se on asianmukainen. Mielellään mitan ottaa aina sama henkilö, koska siinä on käsialaeroja, Pentikäinen toteaa.

Painoindeksi uusinta uutta

Kasvukäyriin on tullut uutena asiana painoindeksi, jolla mitataan ylipainoisuutta tai alipainoisuutta.

YLE Akuutti– Painoindeksin laskentaperiaate on ihan samanlainen kuin aikuisilla, mutta luku on ihan erilainen, Niinikoski painottaa.

Kun aikuisilla painoindeksin normaalialue on osapuilleen luvuissa 20–25, niin esimerkiksi kuusivuotiaalla lapselle normaali painoindeksiluku on 15 tai 16. Luku muuttuu iän myötä paljon. Esikouluikäisillä se on alimmillaan ja normaali painoindeksiluku on todella pieni. Luku lähtee nousuun ja saavuttaa aikuisviitearvot vasta aikuisiällä.

Lasten kasvun seuranta on ehdottoman tärkeä asia, vaikka se joskus herättää myös tunneperäisiä reaktioita.

– Täytyy ehdottomasti olla tyytyväinen, että lasten kasvua seurataan niin kuin on ennenkin seurattu. Nyt kun on tulossa uudet kasvukäyrät, niin ehkä jää pois sellaisia turhia hermostumisen aiheita. Kasvun seuraaminen on meidän lasten fyysisen terveyden tärkeimpiä mittareita, Niinikoski sanoo.

Myös hyvinvointi seurantaan

Nelivuotisneuvolassa tulee jatkossa seurata myös perheen psykososiaalista hyvinvointia. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa on meneillään uusi Voimaperheet–hankkeen tutkimus, jossa tähän rakennetaan uusia työvälineitä.

Turun seudulla nelivuotisneuvolaan tulijat saavat täyttää lomakkeen, jossa arvioidaan lasten heikkouksia, mutta yhtä lailla vahvuuksia. Perheille voidaan samalla tarjota aivan uudentyyppistä kasvatustukea netin ja puhelimen avulla.

Venla Lehtisen isä, Kimmo Lehtinen, on ensimmäisten joukossa päässyt täyttämään lomakkeen.

YLE Akuutti– Siinä oli ihan hyviä kysymyksiä, Lehtinen toteaa.

– Me olemme siitä onnellisessa tilanteessa, että oli helppo vastata, kun ei ole Venlan kohdalla oikeastaan mitään murheita tai normaalista poikkeavaa.

Tuija Pentikäinen kertoo, että neuvolasta lähetetään kaavakkeet yliopistolle, josta saadaan paluupostina jokaisesta lapsesta henkilökohtainen profiili, jossa on määritelty hänen tunne-elämäänsä, kaveriasioita ja käytöstä. Tarvittaessa perhe voi saada apua ja tukea.

Ajatus siitä, että netin tai puhelimen kautta voisi saada apua kasvatuksen kiperiin kysymyksiin, kuulostaa Lehtisen mielestä kiinnostavalta.

– Me keskustelemme Venlan asioista tietysti hänen äitinsä kanssa kahdestaan, jos tulee jotain. Mutta siinä on sitten vain kahden ihmisen mielipide. Netin kautta voisi olla matalampi kynnys kysyä lisää, kuin lähteä soittelemaan. Voisi olla hyvä jättää joku kysymys tai katsoa, mitä toisille on vastattu vastaavassa tilanteessa.

– Lapsen kasvattaminen on tietysti täysipäiväinen työ, tärkein työ ja myös antoisa. Hyvin paljon hienoja hetkiä siihen liittyy, Kimmo Lehtinen sanoo.

Voimaperheet tarjoavat tukea

Turun yliopiston lastenpsykiatrian klinikan vetämällä Voimaperheet-ohjelmalla pyritään tukemaan vanhemmuutta. Siinä on tavoitteena lisätä vanhemman kasvatustaitoja arjen tilanteissa, jos mukana on käytösongelmainen lapsi.

– Lähetämme neljä vuotta täyttävien lapsien perheille Turun seudulla kirjeen kotiin, jossa pyydämme heitä täyttämään kyselylomakkeen. Tässä lomakkeessa pyydämme vanhempia arvioimaan lapsensa vahvuuksia ja vaikeuksia, erikoistutkija Jukka Huttunen Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusyksiköstä kertoo.

– Terveydenhoitajalla on mahdollisuus käyttää tätä lomaketta lapsen kokonaistilanteen arviossa. Jos vanhempi on arvioinut, että hänen lapsellaan on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja antaa yhteydenottoon luvan, niin sellaisiin perheisiin me otetaan yhteyttä ja tarjoamme heille tätä ohjelmaa, erikoistutkija Terja Ristkari lastenpsykiatrian tutkimusyksikön Voimaperheet-hankkeesta lisää.

YLE Akuutti– Meillä on tarjota tällainen 12–16 viikon etähoito-ohjelma, joka toteutetaan internetin ja puhelimen välityksellä perhevalmentajan ohjauksessa, Ristkari kertoo.

– Näiden viikkojen aikana vanhempi harjoittelee perhevalmentajan ohjauksessa erilaisia taitoja, joilla hän pystyisi hallitsemaan lapsensa käytöstä. Yksi tavoite on, että vanhempi voisi muuttaa omaa ajatteluaan positiivisempaan suuntaan. Niin, että hän oppisi huomaamaan, mitä asioita hänen lapsensa tekee hyvin ja missä hän onnistuu.

– Tavoitteena on, että vanhempi oppisi suunnittelemaan erilaisia tilanteita. Usein tilanteet ovat aika haastavia tällaisen lapsen kanssa, jolla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia joko kodissa tai kodin ulkopuolella.

Vanhemmat harjoittelevat haastavia tilanteita

Perhevalmentaja on puhelimitse viikoittain yhteydessä perheeseen:

– Ohjelma koostuu lukemiseen perustuvasta materiaalista, erilaisista tehtävistä, äänileikkeistä ja videoleikkeistä. Aikuiset voivat harjoitella viikon aikana näitä taitoja sellaisella aikataululla, joka heille parhaiten sopii, Ristkari kertoo.

Voimaperheet-hankkeessa tutkitaan nyt ohjelman vaikuttavuutta.

– Jos pystytään osoittamaan, että tämä on toimiva menetelmä, niin Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön tällainen matalan kynnyksen menetelmänä. Jo perustasolta voitaisiin ohjata perheitä tällaiseen toimintaan.

– Perheen ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä ja neuvoja on aika paljon. Vanhempien on aika vaikea luovia arjessa, niin että he osaisivat asettaa lapselle rajoja ja tehdä selkeitä päätöksiä, Ristkari pohtii.

– Tämä ei ole vaihtoehtohoitoa, eikä tässä ohjelmassa mukana olo sulje pois perheen muita palveluja. Enemmänkin tämä voisi toimia ennaltaehkäisevänä menetelmänä ja antaa perheelle taitoja kasvatustilanteissa.

– Perheinterventio on tutkimusten mukaan kaikkein tehokkainta. Ei riitä, että hoidetaan lasta, vaan pyritään muuttamaan myös vanhemman ajattelua ja käyttäytymistä.

Perheet innostuivat aivan heti

Tuija Pentikäinen kertoo, että Kirkkotien neuvola oli mukana jo lomakkeen testausvaiheessa.

– Muutama perhe toivoi jo silloin, että pääsisivät ohjelmaan mukaan. He olivat tosi innostuneita ja muutenkin näen, että tämä on tosi hyvä tuki tähän neuvolan perustarkastukseen.

Asiantuntijat:

TERJA RISTKARI, JUKKA HUTTUNEN, erikoistutkijat, Turun yliopisto lastenpsykiatrian tutkimusyksikkö

TUIJA PENTIKÄINEN, terveydenhoitaja, Kirkkotien neuvola, Turku

HARRI NIINIKOSKI, lasten endokrinologi, TYKS Lastenklinikka

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 3.11.2015