Hyppää pääsisältöön

Laman lapset

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Vuonna 1997 tehdyssä reportaasissa pureudutaan nuorten ongelmiin laman jälkeisinä vuosina. Nuorisotyöntekijät olivat huolissaan nuorten ongelmien sysäämisestä ammattilaisille ja peräänkuuluttivat turvallista aikuisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto