Hyppää pääsisältöön

Laman lapset

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyivät myöhemmin nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

A-studion jutussa vuodelta 2011 Nuorten Ääni -toimituksen toimittajat muistelevat 1990-luvun alun lamassa vietettyä lapsuuttaan. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se, että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin.

1990-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se, että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Vuonna 1997 tehdyssä reportaasissa pureudutaan nuorten ongelmiin laman jälkeisinä vuosina. Nuorisotyöntekijät olivat huolissaan nuorten ongelmien sysäämisestä ammattilaisille ja peräänkuuluttivat turvallista aikuisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto