Hyppää pääsisältöön

Laman lapset

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Vuonna 1997 tehdyssä reportaasissa pureudutaan nuorten ongelmiin laman jälkeisinä vuosina. Nuorisotyöntekijät olivat huolissaan nuorten ongelmien sysäämisestä ammattilaisille ja peräänkuuluttivat turvallista aikuisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto