Hyppää pääsisältöön

Perheenjäsen tekee yksityisestä yleistä

Seppo Merviä ja Lotta Lehtikari ja Hanna Raiskinmäki Teatteri Takomon näytelmässä Perheenjäsen.
Seppo Merviä ja Lotta Lehtikari ja Hanna Raiskinmäki Teatteri Takomon näytelmässä Perheenjäsen. Kuva: Pauliina Feodoroff milja sarkola

Ensin huutomerkkejä: kiitos Takomo! Mahtavaa teatteria! Kuljin esityksen jälkeen pitkin Fredrikinkatua valppaana ja valveilla, täynnä tunteita, energiaa ja ajatuksia. Jos Teatteri Takomon Perheenjäsenen kaltaisia esityksiä saisi nähdä useammin, ei mustinkaan marraskuu tuntuisi missään!

Hanna Raiskinmäki ja Antti Holma. Kuva Pauliina Feodoroff.Perheenjäsen on Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama omakohtainen näytelmä teatteriperheestä: isästä ja tyttärestä, tyttärestä ja pojasta. Se on näytelmä työlleen omistautuneista taiteilijoista, jotka eri tavoin tasapainottelevat teatterin ja perheen vaatimusten kanssa. Se on näytelmä perheestä, jonka jäsenet eivät tunne toisiaan.

Näytelmän omakohtaisuus on kuitenkin sen kaltaista, että se nousee henkilökohtaisesta yleiselle tasolle. Perheenjäsentä katsoessaan ei tarvitse tietää mitään Asko tai Milja Sarkolan elämästä, ei tarvitse edes olla kiinnostunut heistä todellisina henkilöinä. Milja Sarkola kirjoittaa elämästä perheen jäsenenä niin rehellisesti ja tarkasti ja julmasti, että katsoja löytää näyttämöltä omat kipunsa, omat höpsöytensä, omat muistonsa, omat ristiriitansa. Oman perheensä.

Esitys alkaa tilanteesta, jossa näyttelijät kertovat, mitä ovat kohta meille esittämässä. Roolit jaetaan, esityksen näkökulmia avataan. Samalla ohjaaja-käsikirjoittaja voihkii, kuinka hän ei kestä nykyteatteria, jossa ollaan niiiin itsereflektiivisiä ja itseironisia. Tällä kertaa monikerroksinen teatterileikki toimii loistavasti. Katsomo tirskuu ja hekottaa ohjaajan kipuilulle siitä, millaista esitystä nyt ollaankaan tekemässä. Teatterin muodoilla leikkiminen tietysti sopii juuri tähän perheeseen hyvin: isä ja tytär edustavat paitsi eri sukupolvia, myös erilaisia teatteritraditioita. Perheenjäsen operoi taitavasti erilaisilla kerronnan tasoilla, ja vieläpä niin, että katsoja pysyy mukana sukkelissa siirtymissä tunteesta toiseen. Ironisesta leikataan äkisti vilpittömään, iloisesta raastavaan ahdistukseen.

Hauskat, nopeat ja älykkäät näyttelijät tekevät tuon kaiken mahdolliseksi. Hanna Raiskinmäki on Nainen, ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka kuljettaa esitystä, mutta on silti täysillä mukana draamassa. Raiskinmäen Nainen on analyyttinen, äksy, kiihkeä, ja loputtoman puhelias. Lotta Lehtikari taas on Tyttö, ohjaajan minäkuva. Lehtikari näyttelee Tyttöä paljaasti ja todesti. Monesti en ole nähnyt näyttämöllä niin haavoittuvaista, haurasta katsetta! Antti Holma on Isä, joka elää kiireistä teatterielämää, jota tytär kaipaa, joka haastaa tytärtään taiteilijana ja ihmisenä. Ja jonka ajatuksista tytär yrittää saada otteen – katsomalla isästään tehtyjä tv-haastatteluita. Näin tv-toimittajana täytyy sanoa, että Seppo Merviän toimittajista piirtämä pilakuva oli aika hilpeän kamalaa katsottavaa.

Seppo Merviä ja Lotta Lehtikari. Kuva Pauliina Feodoroff.Seppo Merviä on myös Lapsi. Itsekin olen pienen pojan äiti, ja Tytön ja Lapsen kohtausten katsominen oli välillä tukalaa. Milja Sarkola käsittelee kaunistelematta vaikeuksia, joita äitiyden ja työn yhdistäminen voi synnyttää. Jos haluaa tehdä täysillä ja parhaiten ja itse kaiken, käykö niin, ettei tee hyvin oikein mitään? Mihin ihminen riittää? Mihin äidillä on oikeus? Entä lapsella?

Perheenjäsen herätti tarpeen tarkastella tiukemmin ja suoremmin itseään. Täytyisi varmaan lukea näytelmäteksti läpi, tai katsoa näytelmä monta kertaa, että kykenisi kaikessa rauhassa pohtimaan lukemattomia esiin ponnahtaneita ajatuksen alkuja. Esitys synnytti vahvan halun tutkia omia arvoja ja niiden toteutumista tosielämässä. Jotta osaisi olla lempeämpi, läsnä olevampi ja herkkävaistoisempi perheenjäsen: tytär, äiti, sisko, puoliso.

Yhden poikkeuksellisen reaktion Perheenjäsen minussa herätti. Monta kertaa esityksen kuluessa teki mieli mennä halaamaan jotain näyttelijöistä, lohduttaa hänen näyttelemäänsä hahmoa. Niin suurella lämmöllä Sarkola jokaista roolihenkilöään kohtelee, kriittisestä, terävästä ja humoristisesta otteesta huolimatta.

 


Teatteri Takomo: Perheenjäsen. Käsikirjoitus ja ohjaus Milja Sarkola. Lavastus Kaisa Rasila, puvustus Monika Hartl, valot Heikki Paasonen, dramaturgi Heini Junkkaala. Rooleissa Antti Holma, Lotta Lehtikari, Seppo Merviä ja Hanna Raiskinmäki.

Perheenjäsenen esityksiä Teatteri Takomossa 25.2.2012 asti.

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidetta vai mainostemppuja? Banksy valtasi New Yorkin kuukaudeksi

    Dokumentti seuraa salaperäisen taiteilijan happeningia.

    Teeman kuukauden dokumentti seuraa salaperäisen katutaiteilijan kuukauden mittaista vierailua New Yorkissa vuonna 2013. Teemalla sunnuntaina 20.1. klo 12.00, Areenassa 70 päivää Banksy on taiteilija, joka eräiden mielestä ei ole taiteilija; graffitimaalari, joka joidenkin mielestä on myynyt koko aatteen; outsider, joka on tehnyt seinämaalauksista salonkikelpoisia.

  • Egenland palkittiin vuoden 2018 matkailutekona

    Ohjelma täynnä suomalaista sisua ja jääräpäistä intohimoa.

    Matkailutoimittajien Kilta on valinnut Egenlandin vuoden 2018 matkailuteoksi. Kilta kiittää Egenlandia siitä, että ohjelma on tehnyt tuntemattomia matkailuhelmiä ja niiden taustavaikuttajia tutuksi, sekä innostanut kotimaan matkailijaa kokemaan jotain odottamatonta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Green Book -elokuvan tähti Mahershala Ali: "Rasismi elää edelleen voimakkaana"

    Elokuvat voivat avata oven keskustelulle.

    Näyttelijä Mahershala Ali on ensimmäinen muslimi, joka on palkittu Oscar-patsaalla. Hänen voittokulkunsa jatkuu lahjakkaana pianistina Green Book -elokuvassa. Tuoreimmat voitot ovat tulleet Critics Choice ja Golden Globe -gaaloista. Hän loistaa myös The True Detective -sarjan kolmannella kaudella. Molempien töiden ytimessä on rasismi, jonka kohteeksi Ali myöntää joutuvansa edelleen.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Elviksestä?

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti."

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti." Elvis Presleylle omistetun Teemalauantain pitkä dokumentti saa Pekka Laineen – sittenkin – innostumaan.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.