Hyppää pääsisältöön

Tietoisku: Suosi suomalaista

Julkaistu . Päivitetty

Älä ole aasi, vaan suosi suomalaista, valistaa vuonna 1980 valmistunut tietoisku.

Matti ja Mikko ovat naapuruksia. Matti vaimoineen toimii viisaasti ja yhteiskuntaamme edistävästi - he ostavat vain kotimaisia tuotteita.

Mikko puolestaan ei ole tätä ymmärtänyt. Halpa hinta ja hetken innostus saa hänet ostamaan vaikkapa aasin.

"Suosi suomalaista, osta kotimaista" oli alkoholi- ja turvallisuusvalistuksen ohella 1970-1980-lukujen tietoiskujemme keskeisin aihe. Matti, Sirkka ja Mikko antoivat aiheelle kasvot lukuisissa tietoiskuissa.

Kotimaisten tuotteiden puolesta alettiin käydä voimakasta kampanjaa jo 1960-luvulla. Ajankuva-ohjelmassa vuonna 1969 rinnastetaan keskenään tuontitavaroiden suosiminen ja suomalaistyttöjen kiinnostus ulkomaisiin merisotilaisiin.

Ohjelmassa esitellään mm. suomalainen Paavo Tuomisen kehittämä Dinosaurus-kaivinkone sekä hammaslääkärin työkoneen keksijä Paavo Lehtinen.

Teksti: Petra Himberg & Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maria Åkerlund

    Rikostarinoita historiasta: Unisaarnaaja

    Maria Åkerblom oli hypnoottinen herätyssaarnaaja.

    Maria Åkerblom on yksi Suomen rikoshistorian omalaatuisimmista ja ristiriitaisimmista henkilöistä. Hän oli hypnoottinen herätyssaarnaaja, jolla oli satoja fanaattisia kannattajia.

    Kommentteja 1
  • Petteri Summanen sketsissä.

    Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    Takki ja lompakko tyhjänä, laskuhumalan saattelemana saapuu isäntä ryyppyreissunsa jälkeen taksilla talon pihaan. "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

    Kommentteja 13
  • Neuvostoliiton tankkeja Checkpoint Charlien luona Berliinissä lokakuussa 1961.

    Berliinin muuri oli idän ja lännen synkeä rajalinja

    Berliinin muuri symboloi 28 vuoden ajan Euroopan kahtiajakoa

    Vuonna 1961 rakennettu Berliinin muuri symboloi 28 vuoden ajan Saksan ja koko Euroopan kahtiajakoa. Kylmän sodan tunnetuin ja konkreettisin monumentti murtui syksyllä 1989 sosialistisen järjestelmän alkavan romahduksen myötä.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2015

  • Joulupukki ja lapsia kotimaisten lahjahankintojen puolesta kampanjoivassa tietoiskussa 1980

    Tietoiskut kehottivat hankkimaan kotimaisia joululahjoja

    1980-luvun kotimaisuuskampanjointia joulun tietoiskuissa

    Napsaus vain ja sormi osoittaa sinua. Oletkos muistanut ostaa kotimaisia joululahjoja? 1980-luvun Kotimaisen Työn Liiton tietoiskut kehottivat työllistämään ja paketoimaan kuusen alle Suomessa valmistettuja tuotteita.

  • Seitsemän veljestä kaskeamassa työllisyysaiheisessa tietoiskussa 1983

    Seitsemän veljestä valjastettiin kotimaisuuskampanjan kasvoiksi

    Työllisyyttä käsittelevä tietoiskujen sarja 1980-luvulta

    Kotimaisuuden ja työllisyyden asialla kampanjoitiin 1980-luvulla Seitsemän veljeksen voimalla. Kotimaisen Työn Liiton tietoiskuissa vuosina 1983 ja 1984 esiintyivät Juhani, Eero, Timo, Lauri, Aapo, Tuomas ja Simeoni. Jukolan takkutukista sukeutui modernin ajan kotimaisuusmannekiineja.

    Kommentteja 2

2014

  • Kotimainen näköpuhelin oli kaukonäköinen keksintö

    Suomalainen näköpuhelin oli 80-luvun Skype.

    Suomessa kehitettiin näköpuhelin jo parikymmentä vuotta ennen Skype-nettipuhelujen aikaa. Laitteet olivat kuitenkin kalliita, eikä kasvokkain käydyistä puheluista tullutkaan toivottua hittiä 1980- ja 1990-luvuilla. Humoristiset toimittajat tarjosivat keksinnölle käyttöä mm. puhelinsensseissä tai hammaslääkärien etätarkastusvälineenä.

    Kommentteja 1

2011

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

    Kommentteja 1

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.