Hyppää pääsisältöön

Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.

Inarinsaamelaisten asutus Inarijärven ympäristössä on ikivanhaa. Samat suvut olivat vielä 1980-luvulla asuneet paikallaan satoja vuosia.

Suomalainen uudisasutus alkoi 1700-luvulla. 1980-luvulla suomalaiset ja pohjoissaamelaiset olivat jo Inarin (Aanaar) valtaväestöä. Viisikymmentä vuotta aiemmin Inarin kirkonkylä oli vielä ollut täysin saamelainen.

Nykyaika rajoittii mahdollisuutta perinteisiin elinkeinoihin. Ennen kuin Inarijärven vesiä alettiin 1940-luvulla säännöstellä voimalaitoksen takia, se antoi saalista sadoille kalastajille. Vaikka kalakantaa oli alettu elvyttää istutuksin, vuonna 1983 vain muutamat kalastajat saivat järvestä elantonsa.

Poronhoitajien murheena taas olivat avohakkuut, jotka puiden mukana hävittivät porojen syömän lupposammaleen. "Tuntureitahan ne ovat yrittäneet tehdä, mutteivät oikein osaa", tuumii nellimiläinen Antero Sarre.

Inarijärven ranta-asutukset olivat jääneet autioiksi ja tonteille nousi mökkikyliä. Entiset asukkaat muuttivat ainakin talviksi kyliin ja uudenaikaisiin taloihin, joissa oli helpompi asua. "Siellä on hyvä asua leskien seurassa", ilakoi Heikki Aikio.

Vain harvat sinnittelivät vielä paikoillaan. ”Täällä on niin hyvä kun ei ole kiire mihinkään”, vakuuttaa Sammeli Mattus Kessivuonosta.

Inarinkieli oli kuitenkin vielä monen äidinkieli, vaikkei sillä ollut painettu juuri muuta kuin hengellistä kirjallisuutta. Inarin parillakymmenellä inarinsaamen opiskelijalla ei ollut aineestaan oppikirjojakaan.

Opettaja Matti Morottajan mielestä inarinsaamelaiset eivät myöskään itse olleet erityisen vireitä ajamaan omia asioitaan. Heitä oli jo muinoin totutettu tottelemaan esivaltaa. "Inarinsaamelaiset ovat jo alun alkaen olleet niin kuuliaisia esivaltaa kohtaan, että heitä on suorastaan kehuttu siitä."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.