Hyppää pääsisältöön

Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.

Inarinsaamelaisten asutus Inarijärven ympäristössä on ikivanhaa. Samat suvut olivat vielä 1980-luvulla asuneet paikallaan satoja vuosia.

Suomalainen uudisasutus alkoi 1700-luvulla. 1980-luvulla suomalaiset ja pohjoissaamelaiset olivat jo Inarin (Aanaar) valtaväestöä. Viisikymmentä vuotta aiemmin Inarin kirkonkylä oli vielä ollut täysin saamelainen.

Nykyaika rajoittii mahdollisuutta perinteisiin elinkeinoihin. Ennen kuin Inarijärven vesiä alettiin 1940-luvulla säännöstellä voimalaitoksen takia, se antoi saalista sadoille kalastajille. Vaikka kalakantaa oli alettu elvyttää istutuksin, vuonna 1983 vain muutamat kalastajat saivat järvestä elantonsa.

Poronhoitajien murheena taas olivat avohakkuut, jotka puiden mukana hävittivät porojen syömän lupposammaleen. "Tuntureitahan ne ovat yrittäneet tehdä, mutteivät oikein osaa", tuumii nellimiläinen Antero Sarre.

Inarijärven ranta-asutukset olivat jääneet autioiksi ja tonteille nousi mökkikyliä. Entiset asukkaat muuttivat ainakin talviksi kyliin ja uudenaikaisiin taloihin, joissa oli helpompi asua. "Siellä on hyvä asua leskien seurassa", ilakoi Heikki Aikio.

Vain harvat sinnittelivät vielä paikoillaan. ”Täällä on niin hyvä kun ei ole kiire mihinkään”, vakuuttaa Sammeli Mattus Kessivuonosta.

Inarinkieli oli kuitenkin vielä monen äidinkieli, vaikkei sillä ollut painettu juuri muuta kuin hengellistä kirjallisuutta. Inarin parillakymmenellä inarinsaamen opiskelijalla ei ollut aineestaan oppikirjojakaan.

Opettaja Matti Morottajan mielestä inarinsaamelaiset eivät myöskään itse olleet erityisen vireitä ajamaan omia asioitaan. Heitä oli jo muinoin totutettu tottelemaan esivaltaa. "Inarinsaamelaiset ovat jo alun alkaen olleet niin kuuliaisia esivaltaa kohtaan, että heitä on suorastaan kehuttu siitä."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto