Hyppää pääsisältöön

Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.

Inarinsaamelaisten asutus Inarijärven ympäristössä on ikivanhaa. Samat suvut olivat vielä 1980-luvulla asuneet paikallaan satoja vuosia.

Suomalainen uudisasutus alkoi 1700-luvulla. 1980-luvulla suomalaiset ja pohjoissaamelaiset olivat jo Inarin (Aanaar) valtaväestöä. Viisikymmentä vuotta aiemmin Inarin kirkonkylä oli vielä ollut täysin saamelainen.

Nykyaika rajoittii mahdollisuutta perinteisiin elinkeinoihin. Ennen kuin Inarijärven vesiä alettiin 1940-luvulla säännöstellä voimalaitoksen takia, se antoi saalista sadoille kalastajille. Vaikka kalakantaa oli alettu elvyttää istutuksin, vuonna 1983 vain muutamat kalastajat saivat järvestä elantonsa.

Poronhoitajien murheena taas olivat avohakkuut, jotka puiden mukana hävittivät porojen syömän lupposammaleen. "Tuntureitahan ne ovat yrittäneet tehdä, mutteivät oikein osaa", tuumii nellimiläinen Antero Sarre.

Inarijärven ranta-asutukset olivat jääneet autioiksi ja tonteille nousi mökkikyliä. Entiset asukkaat muuttivat ainakin talviksi kyliin ja uudenaikaisiin taloihin, joissa oli helpompi asua. "Siellä on hyvä asua leskien seurassa", ilakoi Heikki Aikio.

Vain harvat sinnittelivät vielä paikoillaan. ”Täällä on niin hyvä kun ei ole kiire mihinkään”, vakuuttaa Sammeli Mattus Kessivuonosta.

Inarinkieli oli kuitenkin vielä monen äidinkieli, vaikkei sillä ollut painettu juuri muuta kuin hengellistä kirjallisuutta. Inarin parillakymmenellä inarinsaamen opiskelijalla ei ollut aineestaan oppikirjojakaan.

Opettaja Matti Morottajan mielestä inarinsaamelaiset eivät myöskään itse olleet erityisen vireitä ajamaan omia asioitaan. Heitä oli jo muinoin totutettu tottelemaan esivaltaa. "Inarinsaamelaiset ovat jo alun alkaen olleet niin kuuliaisia esivaltaa kohtaan, että heitä on suorastaan kehuttu siitä."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto