Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisissä e-pillereissä oli norsunannos hormoneja ja haittavaikutuksia

Ensimmäiset e-pillerit popsittiin Suomessa jo 1962. Ehkäisypillereitä käytettiin riemumielin, vaikka hormonimäärät olivat korkeat ja sivuvaikutukset moninaiset. E-pillerien tuloa Suomeen muistelevat apteekkari Bengt Mattila, lääkäri Tapani Luukkainen ja kirjailija Raija Oranen.

Ehkäisypillerit täyttivät 50 vuotta vuonna 2010, jolloin niitä käytti arviolta 100 miljoonaa naista. E-pillerit mullistivat naisen elämän 1960-luvulla. Vapaa ja villi vuosikymmen pöllytti perinteisiä sukupuolirooleja ja seksuaalikäsityksiä. Naiset saivat vihdoin mahdollisuuden hallita omaa ruumistaan. Ensimmäisten e-pillerien hormonimäärät olivat hurjia ja niillä oli paljon sivuvaikutuksia. Sivuvaikutusten vuoksi e-pillerien koostumukseen tehtiin korjausliikkeitä.

Apteekkari Bengt Mattila muistelee ensimmäisten ehkäisypillerien tuloa Suomeen 1960-luvulla. Pillerien korkeat homonimäärät johtivat vakaviinkin sivuvaikutuksiin. Apteekkarit eivät kuitenkaan saaneet kertoa asiakkaalle e-pillereiden sivuvaikutuksista.

Tapani Luukkainen työskenteli 1960-luvulla Naistenklinikalla lääkärinä. Työssään hän näki naisten helpotuksen ja epätoivon. Tutkimukset osoittivat, että ensimmäisten ehkäisypillerien hormonimäärät olivat aivan liian korkeat. Luukkainen kertoo, että lääketehtaiden oli vaikea myöntyä muuttamaan e-pillerien hormonimääriä. Haittavaikutuksista kertoneille tutkijoille älähtivät niin paavi kuin lääketehtaatkin.

Pieneen pilleriin mahtuu monta näkökulmaa. Vuonna 2010 Suomessa syntyi 63 371 lasta, moni varsin harkitusti ja oikea-aikaisesti. Perhesuunnittelu ja vapaavalintainen ehkäisy eivät ole ainakaan suomalaisten syntyvyyttä vähentänyt, sillä 2000-luvulla syntyneiden lasten määrä on kasvanut 8 prosenttia. Sen sijaan seksuaalikäyttäytymiseen ehkäisypillerit toivat uutta vapautta.

Kirjailija Raija Oranen eli nuoruuttaan 1960-luvun lopulla. Oranen arvelee, että miehet iloitsivat pillereistä jopa naisia enemmän, sillä miehille avautuivat mehevät kyntömaat.

Teksti: Se päivä muutti Suomen ja Elina Yli-Ojanperä

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto