Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisissä e-pillereissä oli norsunannos hormoneja ja haittavaikutuksia

Ensimmäiset e-pillerit popsittiin Suomessa jo 1962. Ehkäisypillereitä käytettiin riemumielin, vaikka hormonimäärät olivat korkeat ja sivuvaikutukset moninaiset. E-pillerien tuloa Suomeen muistelevat apteekkari Bengt Mattila, lääkäri Tapani Luukkainen ja kirjailija Raija Oranen.

Ehkäisypillerit täyttivät 50 vuotta vuonna 2010, jolloin niitä käytti arviolta 100 miljoonaa naista. E-pillerit mullistivat naisen elämän 1960-luvulla. Vapaa ja villi vuosikymmen pöllytti perinteisiä sukupuolirooleja ja seksuaalikäsityksiä. Naiset saivat vihdoin mahdollisuuden hallita omaa ruumistaan. Ensimmäisten e-pillerien hormonimäärät olivat hurjia ja niillä oli paljon sivuvaikutuksia. Sivuvaikutusten vuoksi e-pillerien koostumukseen tehtiin korjausliikkeitä.

Apteekkari Bengt Mattila muistelee ensimmäisten ehkäisypillerien tuloa Suomeen 1960-luvulla. Pillerien korkeat homonimäärät johtivat vakaviinkin sivuvaikutuksiin. Apteekkarit eivät kuitenkaan saaneet kertoa asiakkaalle e-pillereiden sivuvaikutuksista.

Tapani Luukkainen työskenteli 1960-luvulla Naistenklinikalla lääkärinä. Työssään hän näki naisten helpotuksen ja epätoivon. Tutkimukset osoittivat, että ensimmäisten ehkäisypillerien hormonimäärät olivat aivan liian korkeat. Luukkainen kertoo, että lääketehtaiden oli vaikea myöntyä muuttamaan e-pillerien hormonimääriä. Haittavaikutuksista kertoneille tutkijoille älähtivät niin paavi kuin lääketehtaatkin.

Pieneen pilleriin mahtuu monta näkökulmaa. Vuonna 2010 Suomessa syntyi 63 371 lasta, moni varsin harkitusti ja oikea-aikaisesti. Perhesuunnittelu ja vapaavalintainen ehkäisy eivät ole ainakaan suomalaisten syntyvyyttä vähentänyt, sillä 2000-luvulla syntyneiden lasten määrä on kasvanut 8 prosenttia. Sen sijaan seksuaalikäyttäytymiseen ehkäisypillerit toivat uutta vapautta.

Kirjailija Raija Oranen eli nuoruuttaan 1960-luvun lopulla. Oranen arvelee, että miehet iloitsivat pillereistä jopa naisia enemmän, sillä miehille avautuivat mehevät kyntömaat.

Teksti: Se päivä muutti Suomen ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto