Hyppää pääsisältöön

Suomalainen ristiretki Saamenmaahan

Sotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä. Ohjelmassa Suomi tuli Saamenmaahan (2011) perehdytään siihen, miten saamelaisia yritettiin suomalaistaa ja miten se vaikutti heihin.

Suomalainen koululaitos toimi saamelaiskulttuurin puhdistuksen välikappaleena. Pitkien matkojen ja teittömien taipaleitten takaa kouluihin tulleet saamelaislapset otettiin pois oman kodin piiristä ja laitettiin sisäoppilaitoksiin, asuntolakouluihin, joissa puhuttiin vain suomea. Saamen kielen puhuminen oli rangaistava teko. Ero kodista ja vanhemmista oli raskasta.

Saamelaisten perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa ei pidetty yhtä arvokkaana ammattina kuin esimerkiksi kansakoulunopettajan työtä. Puhuttiin myös "likaisista saamelaisista", joiden ei haluttu pukeutuvan perinteisiin asusteisiin, joihin kuuluivat myös karvakengät ja sekä heinät kenkien lämmikkeinä.

Suomen kieli ja suomalaisuus olivat ajan käsityksen mukaan sivistystä, saame ja saamelaisuus edustivat villiä ja oppimatonta ihmistä. Toivoa Pohjolan alkuperäiskansan tulevaisuudelle ei annettu: lappalaisten uskottiin olevan sukupuuttoon kuoleva kansa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto