Hyppää pääsisältöön

Suomalainen ristiretki Saamenmaahan

Sotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä. Ohjelmassa Suomi tuli Saamenmaahan (2011) perehdytään siihen, miten saamelaisia yritettiin suomalaistaa ja miten se vaikutti heihin.

Suomalainen koululaitos toimi saamelaiskulttuurin puhdistuksen välikappaleena. Pitkien matkojen ja teittömien taipaleitten takaa kouluihin tulleet saamelaislapset otettiin pois oman kodin piiristä ja laitettiin sisäoppilaitoksiin, asuntolakouluihin, joissa puhuttiin vain suomea. Saamen kielen puhuminen oli rangaistava teko. Ero kodista ja vanhemmista oli raskasta.

Saamelaisten perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa ei pidetty yhtä arvokkaana ammattina kuin esimerkiksi kansakoulunopettajan työtä. Puhuttiin myös "likaisista saamelaisista", joiden ei haluttu pukeutuvan perinteisiin asusteisiin, joihin kuuluivat myös karvakengät ja sekä heinät kenkien lämmikkeinä.

Suomen kieli ja suomalaisuus olivat ajan käsityksen mukaan sivistystä, saame ja saamelaisuus edustivat villiä ja oppimatonta ihmistä. Toivoa Pohjolan alkuperäiskansan tulevaisuudelle ei annettu: lappalaisten uskottiin olevan sukupuuttoon kuoleva kansa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto