Hyppää pääsisältöön

Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta

Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Oskari Sipola

Lyhyiden tyllihameiden alta vilkkuvat mustat pitsipöksyt, korvissa kimaltavat suuret korut ja iloinen puhe soljuu vilkkaana. Ylen 2012 kevätinfon sohvalla istuvat Suvi West ja Anne Kirste Aikio, Märät säpikkäät -sarjan esiintyvät tähdet suoraan Saamenmaalta.

- Haluamme muuttaa etelän ihmisten käsitystä saamelaisista harvahampaisina ja kansallispukuisina nunnukkahahmoina, naiset esittelevät sarjaa, jonka tavoitteena on valloittaa Helsinki ja uudistaa kuvaa saamelaisten kulttuurista.

- Saamelaiset ovat moderneja ja sivistyneitä ja ehkä jopa kansainvälisempiä kuin suomalaiset, koska me vaikutamme sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Pohjoisesta katsottuna Helsinki on pikkukylä, virnistävät naiset.


Oma idea

- Etsimme tuotantoyhtiötä, joka voisi olla meidän idean tyylinen, ja päädyimme Tarinataloon. Panimme parhaat päälle, kauneimmat hymyt kasvoille ja tarjosimme sarjaa, jossa oli mielestämme jotakin uutta. Vastaus oli: vanhanaikainen idea, keitä te edes ootte, ei kukaan voi vain päättää että tää sopii telkkariin.

- Toimitimme Tarinataloon kuitenkin pilotin katsottavaksi. Puolen vuoden kuluttua tuli ratkaiseva puhelu, ja siitä vuoden kuluttua sarja lähti tuotantoon.


Bilettävä hybridi

-Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Anna-Maija Halonen Märät säpikkäät on sekoitus eri lajityyppejä: siinä on julkkishaastatteluita, musiikkivideoita, sketsejä, katugallupeja ja kaikenlaista hulluttelua usealla eri kielellä. Sarja on kuvattu pohjoisessa ja Helsingissä. Kyseessä on kahden erilaisen kulttuurin törmäys viihdyttävällä otteella.

- Pyrimme nostamaan asioita esiin saamelaisen naisen näkökulmasta. Me viemme ohjelmaa eteenpäin, jahtaamme miehiä ja etsimme parhaita bileitä, naiset nauravat.


Ystävyys alkoi tanssista pöydällä

Suvi ja Kirste eivät suostu paljastamaan ikäänsä, mutta Kakkosen uuden kohderyhmän yläikäraja - 45v - alittuu komeasti.

- Meitä luullaan koko ajan alaikäisiksi!

Naisten ensitapaamisen aikoihin Kirste olikin vielä alaikäinen.

- Tapasimme baarissa, jossa Suvi näytti miten tanssitaan pöydällä. Loppujen lopuksi minäkin päädyin pöydälle, muistelee Kirste.

Tanssista pöydällä alkoi ystävyys ja työtoveruus, joka on poikinut monenlaisia yhteisiä töitä ja opintoja media-alalla. Kirste valmistui viime keväänä filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta pääaineena saamelainen kulttuuri. Suvilla on koti Utsjoella mutta työt vievät Helsinkiin. Tällä hetkellä Suvi leikkaa dokumenttia Ima Aikio-Arianaickille, kehittelee omaa dokumenttiprojektia ja käsikirjoittaa lyhytelokuvaa, muun muassa.

Vaikka naisten tiet ovat erkaantuneet, ystävyys on säilynyt samoin kuin toive yhteisistä projekteista.

- Tulevaisuudessa haluamme vaikuttaa nimenomaan pohjoisessa, he sanovat.


Saamelaisuus elää

- Saamelaisia on vähän, joten monet saamelaiset tuntevat, etteivät he voi jäädä pois kansalaisaktivismista ja työskentelystä saamelaisasioiden hyväksi. Itse voin median ja esimerkiksi Märät säpikkäät -ohjelman avulla muistuttaa kaikkia, että saamelaisuutta on ja se elää, sanoo Kirste.

Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri.
- Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri. Median avulla voi kummasti kohentaa itsetuntoa, kehuu Suvi.

- Vaikka asunkin nyt Helsingissä, niin silti minusta tuntuu että olen täällä vain väliaikaisesti lomailemassa. Se on ihana tunne sekin, mutta haluan asua ja vaikuttaa pohjoisessa, Tenojoen varrella, koska sinne minä kuulun.


Pohjoinen vs. etelä

- Pohjoisesta etelään voisi tuoda sikäläisen arvomaailman: pohjoisessa kaikki mahtuvat samaan baariin koulutuksesta, varallisuudesta tai ulkonäöstä riippumatta. Ihmiset kunnioittavat toisiaan. Heissä on aitoa kansainvälistä henkeä ja vanhojen saamelaisten elämänviisautta.

- Etelästä pohjoiseen voisi tuoda tanssikoulut, teatteriryhmät ja muut kulttuuriharrastukset lapsille ja nuorille. Homobaarit ja suvaitsevaisuutta homoja kohtaan.

- Etelän mies voittaa keskustelutaidoillaan. Pohjoisen mies voittaa miehuudessa. Ehdottomasti.


Senkin lumppu!

Lopuksi ne märät säpikkäät. Mitkä ne ovat?

- Märät säpikkäät on monta sataa vuotta vanha termi. Joiuissa käytetään paljon kielikuvia, ja tämä kielikuva on joiusta jossa mies haukkuu petollista naisystävää: sinäkin oot sellanen märkä säpikäs, lumppu!

Netistä löytyy erilaisia käännöksiä sanalle säpikäs: poronnahkasäärystin, karvakenkä.

Märät säpikkäät- sarjan yhteyteen osuvamman ja seksikkäämmän kuvauksen sanalle antaa Suvi.

- Säpikkäät ovat karvastay-upit.


Toim.huom: Juttuun lisätty Leivänmuruseni-video 10.1.2012

 

Linkit:

Kommentit
  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.