Hyppää pääsisältöön

Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta

Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Oskari Sipola

Lyhyiden tyllihameiden alta vilkkuvat mustat pitsipöksyt, korvissa kimaltavat suuret korut ja iloinen puhe soljuu vilkkaana. Ylen 2012 kevätinfon sohvalla istuvat Suvi West ja Anne Kirste Aikio, Märät säpikkäät -sarjan esiintyvät tähdet suoraan Saamenmaalta.

- Haluamme muuttaa etelän ihmisten käsitystä saamelaisista harvahampaisina ja kansallispukuisina nunnukkahahmoina, naiset esittelevät sarjaa, jonka tavoitteena on valloittaa Helsinki ja uudistaa kuvaa saamelaisten kulttuurista.

- Saamelaiset ovat moderneja ja sivistyneitä ja ehkä jopa kansainvälisempiä kuin suomalaiset, koska me vaikutamme sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Pohjoisesta katsottuna Helsinki on pikkukylä, virnistävät naiset.


Oma idea

- Etsimme tuotantoyhtiötä, joka voisi olla meidän idean tyylinen, ja päädyimme Tarinataloon. Panimme parhaat päälle, kauneimmat hymyt kasvoille ja tarjosimme sarjaa, jossa oli mielestämme jotakin uutta. Vastaus oli: vanhanaikainen idea, keitä te edes ootte, ei kukaan voi vain päättää että tää sopii telkkariin.

- Toimitimme Tarinataloon kuitenkin pilotin katsottavaksi. Puolen vuoden kuluttua tuli ratkaiseva puhelu, ja siitä vuoden kuluttua sarja lähti tuotantoon.


Bilettävä hybridi

-Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Anna-Maija Halonen Märät säpikkäät on sekoitus eri lajityyppejä: siinä on julkkishaastatteluita, musiikkivideoita, sketsejä, katugallupeja ja kaikenlaista hulluttelua usealla eri kielellä. Sarja on kuvattu pohjoisessa ja Helsingissä. Kyseessä on kahden erilaisen kulttuurin törmäys viihdyttävällä otteella.

- Pyrimme nostamaan asioita esiin saamelaisen naisen näkökulmasta. Me viemme ohjelmaa eteenpäin, jahtaamme miehiä ja etsimme parhaita bileitä, naiset nauravat.


Ystävyys alkoi tanssista pöydällä

Suvi ja Kirste eivät suostu paljastamaan ikäänsä, mutta Kakkosen uuden kohderyhmän yläikäraja - 45v - alittuu komeasti.

- Meitä luullaan koko ajan alaikäisiksi!

Naisten ensitapaamisen aikoihin Kirste olikin vielä alaikäinen.

- Tapasimme baarissa, jossa Suvi näytti miten tanssitaan pöydällä. Loppujen lopuksi minäkin päädyin pöydälle, muistelee Kirste.

Tanssista pöydällä alkoi ystävyys ja työtoveruus, joka on poikinut monenlaisia yhteisiä töitä ja opintoja media-alalla. Kirste valmistui viime keväänä filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta pääaineena saamelainen kulttuuri. Suvilla on koti Utsjoella mutta työt vievät Helsinkiin. Tällä hetkellä Suvi leikkaa dokumenttia Ima Aikio-Arianaickille, kehittelee omaa dokumenttiprojektia ja käsikirjoittaa lyhytelokuvaa, muun muassa.

Vaikka naisten tiet ovat erkaantuneet, ystävyys on säilynyt samoin kuin toive yhteisistä projekteista.

- Tulevaisuudessa haluamme vaikuttaa nimenomaan pohjoisessa, he sanovat.


Saamelaisuus elää

- Saamelaisia on vähän, joten monet saamelaiset tuntevat, etteivät he voi jäädä pois kansalaisaktivismista ja työskentelystä saamelaisasioiden hyväksi. Itse voin median ja esimerkiksi Märät säpikkäät -ohjelman avulla muistuttaa kaikkia, että saamelaisuutta on ja se elää, sanoo Kirste.

Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri.
- Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri. Median avulla voi kummasti kohentaa itsetuntoa, kehuu Suvi.

- Vaikka asunkin nyt Helsingissä, niin silti minusta tuntuu että olen täällä vain väliaikaisesti lomailemassa. Se on ihana tunne sekin, mutta haluan asua ja vaikuttaa pohjoisessa, Tenojoen varrella, koska sinne minä kuulun.


Pohjoinen vs. etelä

- Pohjoisesta etelään voisi tuoda sikäläisen arvomaailman: pohjoisessa kaikki mahtuvat samaan baariin koulutuksesta, varallisuudesta tai ulkonäöstä riippumatta. Ihmiset kunnioittavat toisiaan. Heissä on aitoa kansainvälistä henkeä ja vanhojen saamelaisten elämänviisautta.

- Etelästä pohjoiseen voisi tuoda tanssikoulut, teatteriryhmät ja muut kulttuuriharrastukset lapsille ja nuorille. Homobaarit ja suvaitsevaisuutta homoja kohtaan.

- Etelän mies voittaa keskustelutaidoillaan. Pohjoisen mies voittaa miehuudessa. Ehdottomasti.


Senkin lumppu!

Lopuksi ne märät säpikkäät. Mitkä ne ovat?

- Märät säpikkäät on monta sataa vuotta vanha termi. Joiuissa käytetään paljon kielikuvia, ja tämä kielikuva on joiusta jossa mies haukkuu petollista naisystävää: sinäkin oot sellanen märkä säpikäs, lumppu!

Netistä löytyy erilaisia käännöksiä sanalle säpikäs: poronnahkasäärystin, karvakenkä.

Märät säpikkäät- sarjan yhteyteen osuvamman ja seksikkäämmän kuvauksen sanalle antaa Suvi.

- Säpikkäät ovat karvastay-upit.


Toim.huom: Juttuun lisätty Leivänmuruseni-video 10.1.2012

 

Linkit:

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.