Hyppää pääsisältöön

Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta

Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Oskari Sipola

Lyhyiden tyllihameiden alta vilkkuvat mustat pitsipöksyt, korvissa kimaltavat suuret korut ja iloinen puhe soljuu vilkkaana. Ylen 2012 kevätinfon sohvalla istuvat Suvi West ja Anne Kirste Aikio, Märät säpikkäät -sarjan esiintyvät tähdet suoraan Saamenmaalta.

- Haluamme muuttaa etelän ihmisten käsitystä saamelaisista harvahampaisina ja kansallispukuisina nunnukkahahmoina, naiset esittelevät sarjaa, jonka tavoitteena on valloittaa Helsinki ja uudistaa kuvaa saamelaisten kulttuurista.

- Saamelaiset ovat moderneja ja sivistyneitä ja ehkä jopa kansainvälisempiä kuin suomalaiset, koska me vaikutamme sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Pohjoisesta katsottuna Helsinki on pikkukylä, virnistävät naiset.


Oma idea

- Etsimme tuotantoyhtiötä, joka voisi olla meidän idean tyylinen, ja päädyimme Tarinataloon. Panimme parhaat päälle, kauneimmat hymyt kasvoille ja tarjosimme sarjaa, jossa oli mielestämme jotakin uutta. Vastaus oli: vanhanaikainen idea, keitä te edes ootte, ei kukaan voi vain päättää että tää sopii telkkariin.

- Toimitimme Tarinataloon kuitenkin pilotin katsottavaksi. Puolen vuoden kuluttua tuli ratkaiseva puhelu, ja siitä vuoden kuluttua sarja lähti tuotantoon.


Bilettävä hybridi

-Tv2:n kevätsarja Märät säpikkäät uudistaa kuvaa saamelaisuudesta. Kuva: Anna-Maija Halonen Märät säpikkäät on sekoitus eri lajityyppejä: siinä on julkkishaastatteluita, musiikkivideoita, sketsejä, katugallupeja ja kaikenlaista hulluttelua usealla eri kielellä. Sarja on kuvattu pohjoisessa ja Helsingissä. Kyseessä on kahden erilaisen kulttuurin törmäys viihdyttävällä otteella.

- Pyrimme nostamaan asioita esiin saamelaisen naisen näkökulmasta. Me viemme ohjelmaa eteenpäin, jahtaamme miehiä ja etsimme parhaita bileitä, naiset nauravat.


Ystävyys alkoi tanssista pöydällä

Suvi ja Kirste eivät suostu paljastamaan ikäänsä, mutta Kakkosen uuden kohderyhmän yläikäraja - 45v - alittuu komeasti.

- Meitä luullaan koko ajan alaikäisiksi!

Naisten ensitapaamisen aikoihin Kirste olikin vielä alaikäinen.

- Tapasimme baarissa, jossa Suvi näytti miten tanssitaan pöydällä. Loppujen lopuksi minäkin päädyin pöydälle, muistelee Kirste.

Tanssista pöydällä alkoi ystävyys ja työtoveruus, joka on poikinut monenlaisia yhteisiä töitä ja opintoja media-alalla. Kirste valmistui viime keväänä filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta pääaineena saamelainen kulttuuri. Suvilla on koti Utsjoella mutta työt vievät Helsinkiin. Tällä hetkellä Suvi leikkaa dokumenttia Ima Aikio-Arianaickille, kehittelee omaa dokumenttiprojektia ja käsikirjoittaa lyhytelokuvaa, muun muassa.

Vaikka naisten tiet ovat erkaantuneet, ystävyys on säilynyt samoin kuin toive yhteisistä projekteista.

- Tulevaisuudessa haluamme vaikuttaa nimenomaan pohjoisessa, he sanovat.


Saamelaisuus elää

- Saamelaisia on vähän, joten monet saamelaiset tuntevat, etteivät he voi jäädä pois kansalaisaktivismista ja työskentelystä saamelaisasioiden hyväksi. Itse voin median ja esimerkiksi Märät säpikkäät -ohjelman avulla muistuttaa kaikkia, että saamelaisuutta on ja se elää, sanoo Kirste.

Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri.
- Haluan kannustaa saamelaisnuoria median, elokuvan ja taiteen saralle, sillä sitä kautta he näkevät että saamelaiskulttuuri- ja kieli ovat ihan yhtä cool kuin minkä tahansa kaupungin nuorisokulttuuri. Median avulla voi kummasti kohentaa itsetuntoa, kehuu Suvi.

- Vaikka asunkin nyt Helsingissä, niin silti minusta tuntuu että olen täällä vain väliaikaisesti lomailemassa. Se on ihana tunne sekin, mutta haluan asua ja vaikuttaa pohjoisessa, Tenojoen varrella, koska sinne minä kuulun.


Pohjoinen vs. etelä

- Pohjoisesta etelään voisi tuoda sikäläisen arvomaailman: pohjoisessa kaikki mahtuvat samaan baariin koulutuksesta, varallisuudesta tai ulkonäöstä riippumatta. Ihmiset kunnioittavat toisiaan. Heissä on aitoa kansainvälistä henkeä ja vanhojen saamelaisten elämänviisautta.

- Etelästä pohjoiseen voisi tuoda tanssikoulut, teatteriryhmät ja muut kulttuuriharrastukset lapsille ja nuorille. Homobaarit ja suvaitsevaisuutta homoja kohtaan.

- Etelän mies voittaa keskustelutaidoillaan. Pohjoisen mies voittaa miehuudessa. Ehdottomasti.


Senkin lumppu!

Lopuksi ne märät säpikkäät. Mitkä ne ovat?

- Märät säpikkäät on monta sataa vuotta vanha termi. Joiuissa käytetään paljon kielikuvia, ja tämä kielikuva on joiusta jossa mies haukkuu petollista naisystävää: sinäkin oot sellanen märkä säpikäs, lumppu!

Netistä löytyy erilaisia käännöksiä sanalle säpikäs: poronnahkasäärystin, karvakenkä.

Märät säpikkäät- sarjan yhteyteen osuvamman ja seksikkäämmän kuvauksen sanalle antaa Suvi.

- Säpikkäät ovat karvastay-upit.


Toim.huom: Juttuun lisätty Leivänmuruseni-video 10.1.2012

 

Linkit:

Kommentit
  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.