Hyppää pääsisältöön

Marskin ritari Heikki Nykänen tunnettiin Uhtuan sissinä

Majuri Heikki Nykänen, Mannerheim-ristin ritari nro 118, palaa haastattelussa loppukesästä 1942 Uhtualla käytyyn taisteluun.

Nykänen (1920-2011) palveli jatkosodan aikana kaukopartiomiehenä. Loppukesästä 1942 käytiin Uhtualla Nykäsen menestyksekkäästi johtama taistelu.

Tavoitteena oli vallata Etukukkulaksi nimetty alue. Hyvin suunniteltu valtaus kärsi tuulen suunnan muutoksesta, mutta suomalaiset onnistuivat etenemään tulitaistelussa kukkulan laelle asti.

Viholliset olivat paenneet läheiseen rotkoon. Sinne kokenut ylikersantti heitti joukon käsikranaatteja - "ne sitten ratkaisivat tilanteen niin, ettei sieltä ollut enää ketään tulijaa."

Valtauksessa viisi suomalaissotilasta haavoittui, yksi heistä kuoli myöhemmin kenttäsairaalassa. Kaatuneita vihollisia alueelta löydettiin 40.

Etukukkulan valtauksen jälkeen Nykänen miehineen, joita nyt kutsuttiin Uhtuan sisseiksi, teki useita menestyksekkäitä iskuja vihollisen puolelle. He tuhosivat tukikohtia, huoltokalustoa sekä ottivat vankeja.

Vajaata vuotta myöhemmin, 1.8.1943, nimitti puolustusvoimain komentaja C.G.E. Mannerheim Nykäsen ritarikseen nro 118. Nykänen oli tuolloin 22-vuotias.

Mannerheim-ristin myöntämisen perustelujen mukaan Nykänen osoitti "ainutlaatuista johtaja- ja aloitekykyä, erinomaista mieskohtaista rohkeutta, sisukkuutta ja neuvokkuutta mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Hänen suorituksensa on luettava suomalaisen sotilaan uljaimpien ja kunniakkaimpien tekojen joukkoon."

Teksti: Petra Himberg

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto