Hyppää pääsisältöön

Rauhanturvaamisen kääpiö

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä on viime vuosina romahtanut. Tällä hetkellä kriisinhallinnassa maailmalla palvelee pienin joukko sitten 70-luvun alun. Jäljellä olevat palvelevat lähinnä Naton alaisuudessa, eikä perinteisiä YK:n sinibaretteja käytännössä enää ole. Nyt kampanja YK:n turvaneuvostoon kääntää suunnan.

Suomi kääntyi voimalla kohti Nato- ja EU- johtoisia operaatioita 90-luvun puolivälissä, kun YK oli katsellut sivusta Ruandan ja Bosnian joukkosurmat. Suomelle rauhanturvaaminen on silti aina ollut osa ulkopolitiikkaa, ja kyse oli myös tuolloisten päättäjien ja sotilaiden halusta liimautua lännen kylkeen.

Kehitys on huipentunut siihen, että Suomen osallistuminen amerikkalaisten ja Naton johtamaan Afganistan operaatioon on syönyt leijonaosan muun kriisinhallinnan resursseista.

Ulkopolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo MOT:ssa, että Suomen piti osallistua Afganistan operaatioon pitkälti ulkopoliittisista syistä. Sotilaiden näkökulmasta Nato-johtoiset operaatiot, ja erityisesti Afganistan, taas tuovat hänen mukaansa enemmän hyötyä Suomen puolustuskyvylle kuin YK-operaatiot.

Pyllistäminen YK:n suuntaan on tapahtunut ilman poliittista linjausta. Nyt Suomi on kuitenkin aloittamassa vetäytymistään Afganistanista, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja linjaa, että YK:n rooli tullaan palauttamaan.

Haastatellut

  • Eversti Jarmo Sinkkonen, esikuntaupseeri, KFOR, Kosovo
  • Luutnantti Leena Hulkkonen, yhteysupseeri, KFOR, Kosovo
  • Yliluutnantti Matti Tasala, yhteysupseeri, KFOR, Kosovo
  • Boran Krstic, tulkki, KFOR, Kosovo
  • Agron Gashi, tulkki, KFOR, Kosovo
  • Charly Salonius-Pasternak, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
  • Kenraalimajuri Alberto Asarta Cuevas, komentaja, UNIFIL, Libanon
  • Luutnantti Daire Rouche, joukkueen johtaja, UNIFIL, Libanon
  • Pentti Joenniemi, tutkija, Kööpenhaminan kansainvälisten suhteiden instituutti
  • Erkki Tuomioja, ulkoministeri, SDP
  • Paavo Väyrynen, presidenttiehdokas, Kesk