Hyppää pääsisältöön

Rauhanturvaamisen kääpiö: käsikirjoitus

TUNNARI

Suomalainen rauhanturvaaja palvelee nykyään Naton alaisuudessa. Perinteisiä suomalalaisia sinibaretteja ei käytännössä enää ole.

Tuomioja:

Oon totta, että YK:n osuus on aivan liian alhaalla.


OTSIKKO: Rauhanturvaamisen kääpiö

Matkustan Kosovoon tapaamaan toiseksi suurinta joukkoa suomalaisia rauhanturvaajia. Suurin joukko palvelee Afganistanissa.


toimittaja:

Eli tää on tää suomalaisten asuinpaikka täälla?

Tää on tää Film-City, suomalaisten koti.


Jarmo Sinkkonen:

Meitä on 21, 11 täällä Taipale-talolla ja 10 tuolla Glogovacin kylässä.


Rauhanturvaaminen oli ennen kansallinen ylpeydenaihe.

Nyt Suomen osallistuminen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan on kaikessa hiljaisuudessa tippunut alimmalle tasolleen sitten 70-luvun alun.

Mitä on tapahtunut entiselle rauhanturvaamisen suurvallalle?


Leena Hulkkonen ja Matti Tasala ovat yhteysupseereita Naton johtamassa KFOR-operaatiossa Kosovossa. Albaanienemmistöinen Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008 noudatellen pitkälti Martti Ahtisaaren suunnitelmaa. Serbian valtio ja Kosovon serbivähemmistö pitävät Kosovoa edelleen osana Serbiaa.


Leena Hulkkonen:

So, Boban, about the Health house, it is just the basic staff, about the medicine situation, because it has been bad for several months now.


Päivän ohjelmassa on käynti terveysasemalla, joka hoitaa albaanienemmistöisen alueen serbejä.


Puolet 21 hengen suomalaisjoukosta partioi ja tapaa työkseen paikallisia siviilejä ja viranomaisia. Nato-johtoisuudestaan huolimatta tämä on samaa, sotilaallisen operaation pehmeää puolta, jota toteuttavat myös YK-johtoiset joukot.


Serbivähemmistön terveysasemalla suurin ongelma on se, että normaalit lääkekuljetukset Serbian valtiolta Kosovossa vähemmistönä eläville serbeille ovat rajakiistan vuoksi poikki. Nyt sotilaita kiinnostaa, ovatko serbit saaneet korvaavia lääkkeitä albaanienemmistöisen Kosovon hallinnolta.


Leena Hulkkonen:

Näähän ei yleensä kun nää ei tunnusta Kosovon instituutioita niin ei yleensä edes välttämättä halua apua eli se on ihan jännä nyt nähdä ja kuulla, että myöntävätkö että he saavat ja ottavatko sitä tukea vastaan. Koska jos tavallaan he ottavat tukea vastaan niin he on sitten tavallaan vähän myötämielisempiä sitä kohtaan. Nää on kinkkisiä juttuja.


Matti Tasala:

Nniin välttämättä eivät tue sitä ikinä myöntämään.


Leena Hulkkonen:

So, Thank you for having time to meet us.


Boban Krstic:

Almost one year we have had problems to bring medicaments to this health house.

Last two months they have been getting some supplies from Health House of Obilic (suomenna: Kosovon albaanihallinnon terveysasemalta tai vain albaanihallinnolta) Mutta vain hyvin pieniä määriä.


Leena: Okay


Leena:

Eihän sieltä meinannu päästä pois! he had a lot to say today!



Jarmo Sinkkosen kaltaiset ammattisotilaat ovat toinen puoli Kosovon paristakymmenestä suomalaisesta. Hän on esikuntaupseeri Nato-johtoisen operaation esikunnassa.

Juuri tällaiset kansainväliset tehtävät ovat niitä helmiä, joiden vuoksi nimenomaan Nato-vetoisiin operaatiohin halutaan.


Jarmo Sinkkonen:

Ensinnäkin täällä työskennellään monesti alueilla, jotka on NATOssa kehittyneempiä kuin ehkä Suomessa. Informaatioasioita jonka parissa täällä työskentelen, niitä kehitetään parhaillaan Suomessa, mutta se ei ole vielä kovin pitkäikänen. Ja nyt kun pääsin työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja näkemään mitä se on, niin puolustusvoimilla on mahdollista käyttää mun tietoja ja taitoja palattuani Suomeen tämän asian parissa. Ja sillä tavalla me tuodaan Suomen puolustukseen elementtejä valmiina tai malleja joita voidaan Suomeen soveltaa ja sitä kautta Suomen puolustuskykyä voidaan parantaa.


Toiseksi Sinkkonen sanoo yllättävän suoraan, että yhteistyö tuo Suomelle turvaa.


Jarmo Sinkkonen:

Kokemus työskentelyssä kansainvälisessä ympäristössä mahdollistaa tarvittaessa kriisiaikana avun vastaanottamisen riippumatta siitä, ollaanko sotilaallisliiton jäseninä tai ei, mutta se luo option saada lisävoimaa ja se tuo uskottavuutta myös Suomen puolustamiseksi.


Yhteysupseerien työ jatkuu romanivähemmistölle rakennetulle kerrostalolle. Romanit asutettiin tähän kerrostaloon sodan jälkeen.


Matti Tasala:

Hello, Hello! How are you? What are you playing?


Agron Gashi:

They play their mothers roles.

Leena Hulkkonen:

So it is like playing home.

(Matti Tasala: So those guys are the husbands)


Romanit ovat katkeria, koska he eivät saaneet sodan jälkeen omia taloja, kuten useimmat muut sisäiset pakolaiset. Talon saivat vain ne, joilla oli jo ennestään tontti. Nyt asunnot ovat osin asuinkelvottomassa kunnossa.


Matti Tasala: Have you talked about these problems with the municipal authorities?

We have talked to the municipal officers but they say we can not do anything for you, because you have destroyed your house yourselves.


Talon ylin kerros paloi uutena vuonna. Viemärit ja vesiputket ovat rikki. Pilaantuneen kaivon käyttö on jo ehtinyt aiheuttaa pihan lapsille ripuliepidemian.


Matti Tasala: Eli me voidaan mennä tonne sisälle.


Agron Gashi:

Water is actuelly leaking in my apartment. So he placed the tube, so i t would drain somehow, but it is impossible.

So we live in disaster conditions.


We have just born baby, she is just three months, and she is having lung problems because of the cold and wet conditions inside..humidity.


No täähän vaikuttaa suoraan sanottuna vähän tämmöseltä humanitaariselta operaatiolta.


Jarmo Sinkkonen:

Tää näyttää siltä erityisesti kun käytiin katsomassa noita vähemmistöihmisiä, jotka elää todella kurjissa olosuhteissa, ja käytiin katsomassa terveydenhuollon tilaa, mutta, mutta meidän päätehtävä on kerätä sitä yleistä tietoa ja tilannekuvaa täältä paikallistasolta, koota se kokonaiskuvaksi, jonka avulla Kfor tarvittaessa saa ennakkovaroituksen jos jotain on tapahtumassa.


Leena Hulkkonen:

Valitettavasti Kfor ei tee humanitaaarista työtä enää, eli nää operaatiot on käytännössä loppu, eli tämmösiin lääkeasioihin me ei voida vaikuttaa.


Mutta me itse asiassa tavataan huomenna paikallinen punainen risti, ja viedään heille tietoa tästä tilanteesta, että ehkä me saadaan sitä kautta hiukan autettua.


toimittaja:

13 vuotta sitten täällä Racakin kylässä ammutut laukaukset kuuluivat kauas. Serbijoukot saapuivat kylään varhain aamulla. Tänne on haudattu 45 Kosovon albaania.

Vaikka tapahtumien kulusta ei koskaan saatu täyttä varmuutta, havahtui länsi niiden seurauksena toimimaan. hiukan aiemmin YK oli katsellut sivusta Ruandan ja Bosnian kansanmurhat. Näihin tapahtumiin kulminoitui myös

YK:n rauhanturvaamisen kriisi.


YK:n heikkouden hetki oli käännekohta myös Suomelle. Suomi lähti voimalla mukaan Nato- ja EU-johtoisiin kriisinhallintaoperaatiohin. Lakia muutettiiin, ja Suomen kriisinhallintaosallistuminen nousi uusiin ennätyksiin juuri Balkanin sotien jälkihoidossa.


Hyvää päivää herra presidentti!


Erityisesti viime vuodet rauhanturvaajien määrä on vähentynyt. Juuri nyt heitä on maailmalla vähemmän kuin kertaakaan sitten 70-luvun alun.

Samalla Suomen osallistuminen YK:n rauhanturvaamiseen on kutistunut liki olemattomiin.


Charly Salonius-Pasternak:

Siellä on reilut 20 sotilastarkkailijaa ja muita ei ole, huomioon ottaen että menneinä vuosikymmeninä on voinut olla 300-400 parissa eri operaatiossa niin onhan ero merkittävä ja kyllä se on huomattu myös YK:ssa.


Pyllistäminen YK:hon päin on tapahtunut ilman, että yksikään poliitikko olisi varsinaisesti linjannut, että YK-operaatiot eivät ole enää Suomelle tärkeitä. Tilanteeseen on ajauduttu ilman selvää linjaa.


Yleisin selitys YK:n sivuuttamiseen on se, että konfliktit ovat nykyään mutkikkaampia, joten sopivia operaatioita ei ole edes tarjolla.


Se ei ole koko totuus. Samaan aikaan kun Suomen osallistuminen on kutistunut, on maailmanlaajuisesti kehitys mennyt päinvastaiseen suuntaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana YK-operaatioihin on osallistunut enemmän sotilaita ja poliiseja kuin koskaan aiemmin.


Pertti Joenniemi:

Kehitysmaat haluavat entistä enemmän olla mukana ja ne tekevät rauhanturvaamisen hyvin tehokkaasti ja tekevät sen halvemmalla. Mutta varmaan on osittain kysymys myös siitä, että me olemme halunneet entistä enemmän osallistua sellasiin tehtäviin, jotka ovat eurooppalaisittain mielekkäitä ja rauhanturvaamisen alueella on paljon muita mahdollisuuksia kuin YK-johtoiset tai YK-keskeiset tehtävät.


Paavo Väyrynen:

Se on kyllä osittain ollut myös poliittinen valinta. Sen jälkeen, kun Euroopan Unioniin liityttiin, niin painotettiin aika voimakkaasti näitä EU- ja Nato-operaatioita.


toimittaja:

Kenen poliittinen valinta tämä on ollut?


Kyllä siihen on heijastunut tietenkin poliitikkojen, päättäjien asenne suhteessa EU:n kehittämiseen myöskin sotilaalliseksi voimatekijäksi ja toisaalta sitten halu olla Nato-yhteistyössä entistä tiiviimmin. Eli ne, jotka ovat ajaneet Suomen liittoutumista Naton jäseneksi, tai, tai sitä tietä, että Euroopan Unioni kehittyy sotilasliitoksi ja sitä kautta mennään Natoon.


Näistä haaveista jäi Suomelle käteen kiertävä taisteluosastovuoro. EU:n taisteluosaston sotilaita ei ole koskaan käytetty, mutta kriisinhallinnan rahoja kuluu niidenkin palkkaan ja yhteiseen harjoitteluun eurooppalaisten Nato maiden kanssa.


Grafiikka 4a: suomalainen rauhanturvaajahenkilöstö/Suomalaisia kriisinhallintajoukoissa


Grafiikka 4c : Suomalaisia YK-operaatioissa:


Grafiikka 4 c:

-jossa yhdistyvät käyrä 4a(suomen sotilaat maailmalla 95-2011) ja

-YK-sotilaiden ja poliisien määrä maailmalla samana aikana

-ongelma eri mittakaava: suomlaisia 2000-250, yk-sotilaita 15000-100 000)


Kokoomuslainen puolustusministeri Jyri Häkämies vierailulla Afganistanissa. Eletään Vanhasen kakkoshallituksen alkutaivalta kesällä 2007.


Afganistaniin oli menty 100lla sotilaalla jo Keskustan ja SDP:n päätöksillä, mutta viimeistään Wikileaks vuodot tekivät näkyväksi sen, että sotilaiden lisäämisestä Afganistaniin tuli keskeinen keino kokoomusministereiden ponnisteluissa palauttaa Suomelle hyvät Yhdysvaltain suhteet.


Ulkopolitiikkaan ja erityisesti Afganistanin tilanteeseen erikoistunut tutkija sanoo, että keskeistä Afganistaniin menossa oli sen Suomelle tuoma ulkopoliittinen hyöty, (joka ulosmitataan vaikkapa siinä, että USA myy Suomelle arkaluontoisia ohjuksiaan.)


Pasternak:

Jos lähdetään ulkopoliittisista suhteista, niin ehdottomasti 2000-luvun aikana (osallistuminen Afganistan operaatioon oli Suomen tärkeälle kumppanille.. (yhteis… ää… työn merkeissä POIS) Yhdysvalloille..) Piti olla Afganistanissa jos näin voi sanoa. Oli monta muutakin syytä olla Afganistanissa mutta ehdottomasti se oli hyvin tärkeää siitä ulkopoliittisesta näkökulmasta.

Ollaan vain päätetty että Afganistan on ulkopoliittisesti tärkeä joten että osallistutaan sinne ilman että ollaan nyt aktiivisesti haluttu sanoa että ei osallistuta YK-operaatioihin, näin on ehkä vain käynyt..


Keskustan ja kokoomuksen hallituksessa toinen painotti aluepuolustusta, toinen transatlanttisia suhteita. YK-osallistumiseen ei riittänyt kummallakaan poliittista mielenkiintoa. Eikä sitä paitsi rahaakaan, sillä Afganistan alkoi pikku hiljaa syödä leijonanosan varoista.


Silti tutkija sanoo, että myös sotilaallisesta näkökulmasta Afganistan on ollut Suomelle hyödyllinen operaatio. Puolustusvoimissa osallistumista punnitaan pitkälti kotimaahan saatavien hyötyjen kautta.


Salonius-Pasternak:

Sotilaallisesti Suomi on etenkin viime vuosien aikana saattanut kokeilla omaa koulutustaan, varusteitaan, jopa eri toimintamallejaan oikeissa sodan olosuhteissa ja myös samalla verrata näitä muihin maihin.


Tiedustelutietoa saamme, ymmärrämme miten ilmasta maahan iskuja tehdään paljon paremmin joka tietenkin on sitä mitä ilmavoimat puolustusvoimat nyt rakentaa Suomen puolustuksen kannalta. Näitä pikkuosia on voitu kerätä ja kokeilla hyvin systemaattisesti.


Tästä sotilaallisen hyödyn näkökulmasta YK-operaatiot eivät ole Suomelle yhtä arvokkaita.


Charly Salonius-Pasternak:

YK-operaatioissa saatava tällainen kotimaan puolustukseen liittyvä hyöty on merkittävästi pienempi.


Nyt Suomi on joka tapauksessa siirtymässä askeleen YK:n suuntaan, ja ensi kuussa Suomi linjaa Afganistanista poistumisen aikatauluaan.


Erkki Tuomioja:

Sitä siirtymää, jota afgaanit itse ottavat vastuun omasta turvallisuudestaan , niin sitä viedään eteenpäin. Sitä on jo aloitettu.

Kirsi:

Tarkoittaako se sitä, että suomalaisten osallistuminen tulee tippumaan heti ensi vuonna?

Erkki: Sitä myös kyllä.


Rahat 200 suomalaissotilaan lähettämiseen YK_operaatioon Libanoniin on jo varattu.


Toimittaja:

Miksi me menemme Libanoniin?

Pasternak:

Erinomainen kysymys, Suomi on ollut siellä jo kaksi kertaa.. Ainoa melkein selvä vastaus miksi Suomi menee Libanoniin juuri nyt, on Suomen turvaneuvosto-kampanja. Halutaan osoittaa, että Suomi on aktiivisempi rauhan.. YK-rauhanturvaamisen suhteen ja ollaan päädytty siihen, että Libanoniin voidaan nyt lähettää sotilaita. Muuta syytä sille että juuri nyt lähdetään on aika vaikea keksiä.


Jos päätöksen tärkein komponentti olisi kansallisen puolustuskyvyn tukeminen tai auttaminen, niin kyllä mä väittäisin että 200 sotilaan Afganistaniin olisi huomattavan paljon hyödyllisempää kuin Libanoniin,


Tänne on tulossa jalkaväkipataljoona, aika lailla samoihin kyliin, jossa suomalaiset ovat aiemminkin toimineet.


Oman lipun alle ei 200 rauhanturvaajaa vielä riitä, vaan irlannilla tulee olemaan johtorooli.


Major General Alberto Asarta Cuevas

Force Commander, Head of a Mission, UNIFIL:

It's an area responsibility close to the blue liNe, (Irlantilaisten vastuualue on lähelä israelin ja libanonin välistä aselepolinjaa)

we've had … two permanent positions there and … sometimes difficult circumstances in the area, but they (=suomalaisten tehtävät olisivat sanoja kuin irlantilaisten nyt)will perform the same activities as the Irish right now, we have 430 Irish soldiers deployed now here in Lebanon.


luutnantti Daire Rouche:

Lähdemme jalkapartioon Blue Linelle (aselepolinjaa pitkin). Pitäkää etäisyytenne, ja pysykään muodostelmassa, muistutan, että alueella on miinavaara, älkää astuko sivuun reitiltä.


Daire jatkaa voice overina:

(Suomalaistenkin tehtävä olisi pääasiassa partiointi. Suunnittelisitte osan operaatioista itse, mutta toimisitte samalla läheisessä yhteistyössä Libanonin armeijan kanssa.)

Primarily they'd be patrolling, kind of patrols, independent patrols, their own patrols that they would mount and their own operations, but they'd also be closely involved with the Lebanese armed forces.


Etelä-Libanon on Iranin tukeman Hizbollahin vahvaa aluetta, eikä Libanonin armeijalla ole ollut täällä jalansijaa. Yksi suomalaistenkin tehtävistä tulee olemaan Libanonin armeijan tukeminen kohti täyttää vastuuta alueesta.


Daire jatkaa:

(So the legitimate army of Lebanon is the Lebanese armed forces, and) they'd find themselves on a daily basis involved in possibly foot patrols or blue line patrols with the LAF (or independent patrols of those natures as well.


Suhteessa kriisinhallintaan Suomen ratkaisu on ollut lähempänä pohjoismaiden kuin Irlannin ratkaisuja. Irlantilaiset kertoivat, että heillä Afganistan ei noussut edes keskusteluihin koska operaatio on liian sotaisa. Sinne lähetettiin vain kourallinen esikuntaupseereita.


Toisin kuin Suomi, Irlanti on pysynyt aktiivisena YKssa ja eri Afrikan operaatioissa. 9000 hengen ammattiarmeijalle 500 miestä maailmalla on jo kohtuullinen prosentti.


Daire:

Tthe primary difference between the missions we did in Africa, such as Liberia and Chad and Lebanon here, with this mission we live very close to the civilian population of the country itself, so for example in this post we live quite close to local towns and villages and we interact with the local population on a daily basis as we patrol and as we do our job, whereas in the African missions you could find yourself maybe involved in a long 7-8 day patrol and encounter very few people on that way. This mission is a more traditional peacekeeping mission in that we interact with the people of Lebanon on a daily basis.


Joukkojen espanjalaiskomentaja kantaa huolta, että edessä olevat säästöt syövät operaation laatua.


major general Asarta:

we've spent a lot of money here also, this mission cost too much money.


Because western countries, european countries for instance are in … in other missions, in Afghanistan for instance and… sending peacekeepers to somewhere in the world, it costs a lot of money to the countries. Due to the economical crisis they're thinking to reduce. So now we are obliged to do the same and better, with less.


Suomi on käännekohdassa. Nyt on painetta lisätä kansainvälistä osallistumista, ja eityisesti YK:n rooli pitää palauttaa, linjaa ulkoministeriksi yhden hallituskauden tauon jälkeen palannut Erkki Tuomioja.


Tuomioja:

On totta, että YK:n osuus on aivan liian alhaalla ja se tulee kasvamaan uudelleen parilla sadalla, kun etelä Libanoniin palataan, mutta ollaan kyllä sitä mieltä, että meillä on kapasiteettia osallistua enemmänkin YK operaatioihin. Varmaan tulemme sitten tarpeen mukaan tekemään näitä.


Parisataa sotilasta lisää nostaa Suomen rauhanturvaajien määrän 80-luvun alun tasolle. Vertailuvuosi pysyy samana vaikka sotilaiden lukumäärään ynnäisi Suomen nykyisen politiikan mukaiset panostukset siviilikriisinhallintaan.


Tuomioja sanoo, että YK:n Turvallisuusneuvoston jäsenyys vuonna 2013 lähes velvoittaisi Suomen lisäämään kansainvälistä osallistumistaan, jopa tuhanteen sotilaaseen asti.


Erkki Tuomioja:

Kyllä se tietysti luo painetta siihen, että ollaan mukana sitten myöskin niissä operaatioissa , joista YK:ssa päätetään. Tällä tavoin toki. Pitää varautua siihen, että on myös valmiuksia osoittaa resursseja niiden päätösten toteuttamiseksi , joita olemme tekemässä.

Kirsi:

Onko meillä varaa lisätä joukkoja tästä nykyisestä muutamasta sadasta?

Erkki Tuomioja:

Onko meillä varaa olla asettamatta osaamistamme käyttöön.


Puolustusbudjettia odottavat kipeät säästöt. Varuskuntia tullaan lakkauttamaan.Puolustusvaliokunta on perussuomaisessa johdossa. Tässä ilmapiirissä kainsainväiseen toimintaan käytettävän rahan osuuden nousu on kova päätös.


toimittaja:

Reserviupseeriliitto jo virittelee vastakkaisasettelua kertausharjoittelun ja kansainvälisen osallistumisen välillä. Kun puolustusbudjetti pienenee, voiko kansanvälisen toiminnan osuus budjetista kasvaa?


Erkki Tuomioja:

Kyllä se suhteellinen osuus voi joka tapauksessa kasvaa. Jos sikseen tulee niin, erällä tavoin osallistuminen vapaaehtoisella reserviläisellä näihin operaatioihin on eräänlaista kertausharjoitusta sekin. Se on kaikki sotilaallista kokemusta, joka palvelee myös meidän omaa puolustusta.


MOT pyysi kommenttia rauhanturvaamisen tulevaisuuteen suurimpien puolueiden presidenttiehdokkailta. Keskustan Paavo Väyrynen oli ainoa, joka suostui.


Väyrynen:

Täytyy nyt muistaa, että meillä on aikamoiset säästöpaineet kotimaan oman puolustuksen rahoittamisessa ja tämäkin pitää ottaa huomioon. Kysymys ei ole vaan joukkojen määrästä, vaan myöskin siitä, että kuinka koviin ja kuinka kalliisiin operaatioihin mennään ja tässä suhteessa on kyllä selvä valinnan paikka edessä.


toimittaja:

Onko meillä rahaa 1000 mieheen turvaneuvostoaikana?

Väyrynen:

No, epäilen sitä, kun näitä muita tarpeita nyt on, ja puolustusmenoja ollaan leikkaamassa.


toimittaja:

Onko se mahdollista, ett samaan aikaan, kun kotimaan puolustuksesta vähennetään, niin voiko tämä kansainvälisen kriisinhallinnan osuus rahamäärästä lisääntyä?

Väyrynen:

Kyllä se erittäin vaikeaa on, jos ajatellaan näitä leikkauspaineita.


Kööpenhaminassa viime vuodet työskennellyt ulkopolitiikan tutkija heittää lisää löylyä.


Pertti Joenniemi:

Me olemme lähestymässä tilannetta, jossa kansallisia tarpeita puolustautumiselle ei ole ja sen sijaan kun, se mikä jää jäljelle on nimenomaan kansainväliset tehtävät. Siinä pielessä Ruotsi ja Tanska ovat selviä esimerkkejä siitä, että kansallinen puolustus on suurin piirtein pyyhitty syrjään. Se ei ole enää relevantti tehtävä.


sodat ovat vähentyneet ja suur sotia, tällaisia maiden välisiä sotia, ei enää ole, niin Suomi joutuu vähitellen tekemään johtopäätökset. Meille se vaan on hieman hitaampaa kuin naapurimaissa.



Leena Hulkkosen ensimmäinen komennus maailmalla on lopussa, mutta hän on jo valmis uuteen yritykseen.


Leena:

Kyllä mua kiinnostaa ehdottomasti. Lähi-idässä on lapsena tullu vietettyä aikaa, nin Libanon kiinnostaa senki takia ja toisaalta myös tän tavallaan se YK operaatio ois ehkä mielenkiintonen nähdä sisältä päin.