Hyppää pääsisältöön

Lasten pahoinpitelystä vaiettiin pitkään

Ajankohtaisen kakkosen lasten pahoinpitelyä käsittelevässä jutussa vuodelta 1972 painotetaan yhteistä vastuuta. Vain kymmenen vuotta aiemmin lääketieteessä oli ensi kertaa tunnistettu ja myönnetty lasten pahoinpitely ilmiönä.

Lasten pahoinpitelyn yleinen myöntäminen ja tunnistaminen esimerkiksi lääketieteessä on verrattain uusi asia. Vuonna 1962 tohtori Henry Kempen artikkeli The Battered Child Syndrome (Pahoinpidellyn lapsen oireyhtymä) herätti maailmanlaajuisen huomion ja siihen viitataan yllä olevassa Ajankohtaisen kakkosen jutussakin.

Jo 1940-luvulla on kuvattu imeväisikäisten vammoja kuten luiden murtumia ja päänsisäisiä verenvuotoja, mutta vasta Kempen artikkeli osoitti lasten vammojen syyksi pahoinpitelyn.

Lapsen pahoinpitely usein salataan perheen sisällä, mutta myös sivulliset ja lasten kanssa työskentelevät voivat olla sille sokeita. Kempen raportissa todettiin, että jopa lääkäreiden on vaikea uskoa lasten pahoinpitelyä tapahtuvan. Ihmisten taipumus torjua ja kieltää järkyttävän ilmiön mahdollisuus vaikeuttaa ongelmaan puuttumista.

Reportaasissa kerrotaan lasten pahoinpitelyä käsittelevästä suomalaisesta tutkimuksesta, jonka aineisto koottiin Auroran sairaalasta Helsingistä vuosina 1957-1969. Tutkimuksen mukaan 43 prosenttia pahoinpidellyistä lapsista oli alle kaksivuotiaita. 60 prosenttia oli ollut vanhempien hoidossa, 74 prosenttia tuli ns. ehjistä perheistä ja 67 prosenttia lapsista tuli yhteiskunnan toiseksi alimmasta sosiaaliryhmästä.

Jutun lopussa sosiaalipsykologian professori Antti Eskola kertoo kokeesta, jossa testattiin kuinka pitkälle ihminen on valmis noudattamaan määräyksiä. Kokeessa opettaja antaa kokeen valvojan käskystä sähköiskuja oppilaalle jokaisesta väärästä vastauksesta. Koe on järjestetty niin että oppilas vastaa väkisin väärin. Sähköiskuja ei oikeasti annettu vaan tuskanhuudot kuuluivat nauhalta. Jopa 80 % jatkoi koetta yli kivuliaan 150 voltin sähköiskun.

Eskola pohtii kasvatetaanko kouluissa ja kodeissa liiankin tottelevaisia ihmisiä ja varoittaa, että historiaa tarkasteltaessa tottelevaisuduen nimissä on tehty vakavampia rikoksia kuin kapinoinnin nimissä.

Kuka opettaisi meille tottelemattomuutta?― Antti Eskola

Lue lisää:

Ohjelman kuvitusta. Kuva puupiirroksesta.

Lasten ruumillinen kuritus hyväksyttiin vielä 1960-luvulla

Valtaosa 60-luvun suomalaisista hyväksyi lasten ruumiillisen kurituksen. "Jos lapsi tarvitsee ruumiillista kuritusta, sitä olisi annettava."

Lue lisää:

Äitinsä pahoinpitelemä lapsi A-studion reportaasissa vuodelta 1974

Lapsen pahoinpitelijä on usein oma vanhempi

Lasten pahoinpitely on harvoin yhtä järkyttävästi ja konkreettisesti läsnä televisiossa kuin A-studion jutussa vuodelta 1974, jossa kerrottiin 3-vuotiaasta lapsesta, jonka oma äiti oli pahoinpidellyt kuoliaaksi.

Lue lisää:

Äiti älä lyö

Keskimäärin yksi lapsi joutuu joka päivä pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, koska omat vanhemmat ovat pahoinpidelleet häntä. Äiti lyö useammin kuin isä.

Lue lisää:

Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto