Hyppää pääsisältöön

Farkkujen kaavat vain muistoksi jäi

Ensimmäisten tehdasvalmisteisten farkkujen kaavat kopioitiin Suomeen kanadalaisen merimiehen työhousuista.

1950-luvun alussa denim-kankaasta valmistetut farkut löivät läpi maailmalla. Myös Suomessa oltiin tietoisia uudesta nuorisomuodista, vaikka Suomessa ei farkkuja valmistettukaan. Innokkaimmat kävivät ostamassa omansa satamissa vierailleilta merimiehiltä.

Myös ensimmäisten suomalaisten tehdasvalmisteisten farkkujen takaa löytyy merimies. Syksyllä 1954 kanadalainen seilori asteli ulkoiluvaatteita Helsingin Vallilassa valmistaneen Vaaksa Oy:n tehtaille ja halusi uudet housut.

Tehtaan johtaja Reino Lilja ehdotti miehelle vaihtokauppaa: vaihda kuluneet farkkusi uusiin housuihin ja takkiin. Kaupat syntyivät ja merimiehen farkuista otetuista kaavoista alettiin valmistaa suomalaisia Väiski-farmeita.

Farkut rantautuivat pikkuhiljaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Housut tyttöjen jalassa olivat jotakin ennennäkemätöntä. Längelmäellä nuoruutensa viettänyt Hannu Järvinen muistelee, kuinka mustiin farkkuihin pukeutunut koululaistyttö oli "tyrmistyttävä näky".

Teksti: Marko Pulkkinen

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto