Hyppää pääsisältöön

Hotelli Palace oli Helsingin moderni majapaikka

Hotelli Palace valmistui parahiksi Helsingin olympialaisten alla. Modernismin loistokkaaseen lippulaivaan tutustutettiin tulevina vuosina lukemattomat ulkomaiset arvovieraat, ja sen tilat soveltuivat monien edustavien kokousten ja esitysten järjestämiseen.

Vuonna 1951 Helsinki valmistautui vastaanottamaan olympiavieraita. Kiireellä rakennettiin mm. Olympialaiturin tullipaviljonkia ja Hotelli Palacea.

Olympialaisia seuraavana syksynä Palacessa järjestettiin mm. Helsingin hiusmuotinäytös. Talven muodille olivat ominaista lilan ja sinisen tai vienon punaiset värihuuhtelut. Muodin viimeinen sana oli kuitenkin hiusten maalaus siveltimellä tai ruiskulla. Mukana esityksessä on myös tuleva Suomen Neito Lenita Airisto.

Palace oli kuuluisa myös korkeatasoisesta ruuastaan. Yhdysvaltain Euroopan joukkojen muonitusmestari eversti Wallin kävi vuonna 1957 ihastelemassa hotellin uudenaikaisen keittiön välineistöä.

Hotelli ei suonut silmänruokaa pelkästään ulkokuorellaan ja interiöörillään, vaan sillä oli tarjottavanaan myös katolta aukeava Helsingin maisema. Toukokuussa 1960 kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Aura esittelee Oslon kaupungin edustajalle Kauppatorin näkymiä Palacen parvekkeelta.

Tietolaatikko

Hotelli Palacen rakennuksen ovat piirtäneet Viljo Revell ja Keijo Petäjä. Rakennustyöstä vastasi A.W. Liljeberg, joka rakensi samaan aikaan myös Etelärannan Olympialaituria.
Palacen talo kulki aluksi nimellä Teollisuuskeskus. Alun perin kyseessä oli Suomen työnantajain keskusliiton toimitilahanke, johon yhdistettiin idea hotellista ja ravintolasta.
Sisätilojen suunnitteluryhmää johti Olli Borg, ja sen muut jäsenet olivat Styrbjörn Andersin, Olavi Hänninen, Lars-Gunnar Nordström ja Antti Nurmesniemi. Modernismia edustavaa rakennusta on luonnehdittu suomalaisen taideteollisuuden käyntikortiksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto