Hyppää pääsisältöön

Elisenvaaran tragedia

Kesäkuun kahdeskymmenes päivä 1944 jäi Suomen historiaan traagisena päivänä. Suomi menetti Viipurin ja yli 150 ihmistä sai surmansa neljännestunnin aikana, kun neuvostokoneet pommittivat Kurkijoen Elisenvaaran asemaa. Suurin osa kuolleista oli siviilejä, naisia ja lapsia.

Kannaksen suurhyökkäys alkoi 9.6. 1944. Suomalaisia joukkoja ja saksalaisia sotilaita ryhdyttiin siirtämään muualta Karjalasta Elisenvaaran kautta kannakselle suurhyökkäystä torjumaan.
Joukkojen liikkuminen havaittiin myös vihollisjoukoissa, ja Neuvostoliitto ryhtyi suunnittelemaan rautatieasemien pommitusta.

Siviilien evakuoiminen kannakselta rautateitse kohti muuta Suomea alkoi. Räisälässä ihmiset määrättiin lähtemään kohti Pohjanmaata kesäkuun 19. päivä. Epäonnistien sattumien takia evakkojuna kohtasi viivytyksiä, joiden vuoksi juna joutui puoleksi vuorokaudeksi pysähtymään Elisenvaaraan kohtalokkain seurauksin.

Kurkijoen Elisenvaara oli risteysasema, jonka kautta kulki sekä sotilaskuljetuksia että henkilöliikennettä. Kun ensimmäinen pommitus alkoi 20. kesäkuuta, Elisenvaaran asemalla oli kymmenen junaa, joissa oli noin tuhat ihmistä. Ensimmäistä pommitusta seurasi nopeasti toinen pommikonelaivue. Vain muutaman minuutin kuluttua saapui kolmas pommikonelaivue. Tuhoisan pommitusaallon vuoksi yli 150 nimeltä tiedettyä ihmistä menetti henkensä. Uhrien lukumäärä on todennäköisesti suurempi, sillä kaikkien menehtyneiden henkilöllisyyttä ei tiedetty.

Elisenvaarasta vaiettiin aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka,
sillä tuhoisasta, miltei yksinomaan siviileihin kohdistuneesta pommituksesta ei kirjoitettu missään. Päämaja kielsi aikanaan kertomasta uhreista muille kuin lähiomaisille. Aiheesta ei sodan jälkeenkään uskallettu kirjoittaa lähinnä valvontakomission takia. Kekkosen aikana vaikenemisen taustalla oli pitkälti itsesensuuri.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto