Hyppää pääsisältöön

Jalasmökkikohu oli Paavo Väyrysen ensimmäinen julkinen ajojahti

Oudot päivärahat ja asuinpaikkakiista nostivat Paavo Väyrysen median ja kansan silmätikuksi vuonna 1982. Parhaiten koko episodi muistetaan niin sanottuna jalasmökkikohuna. Taustalla olivat eduskunnan vanhentuneet säädökset ja kenties jotain muutakin.

Keväällä 1982 julkaistu Suomen kuvalehden artikkeli syytti Keskustapuolueen nuorta puheenjohtajaa, Paavo Väyrystä, moraalisesta ongelmasta. Väyrynen nosti kansanedustajien kahden asuinpaikan kuluihin myönnettyä päivärahaa, vaikka hänen katsottiin asuvan pysyvästi Helsingissä. Henkikirjoituskunnassaan, Keminmaalla, Väyrysellä oli ilmoittamanaan asuntona lähinnä kesäasumiseen soveltuva jalasmökki.

Kohun taustalla oli laajempi ongelma: kansanedustajien päivärahakäytäntö oli vanhentunut ja herätti skismaa myös eduskunnan sisällä. Toiset edustajat kykenivät nostamaan muun muassa päivärahamenettelyiden johdosta moninkertaista korvausta työstään. Oikeuskanslerille kanneltiin Väyrysen lisäksi Jacob Södermanista (SDP), Jermu Laineesta (SDP), Seppo Tikasta (SDP) ja Lasse Lehtisestä (SDP).

Lehdistön leukailusta sai osansa myös V.J. Rytkönen (SKDL), jonka asuinpaikan ahtautta päiviteltiin: Rytkönen oli ilmoittanut kotiosoitteekseen postilokeron.

Tilannetta eivät helpottaneet ajanjakson talousvaikeudet. Työttömyyden pelossa kieriskelevät kansalaiset ottivat poliitikot hanakasti maalitauluikseen.

Kirjassaan Huonomminkin olisi voinut käydä (2011) Väyrynen määrittelee päivärahakohun ensimmäiseksi, häneen henkilökohtaisesti kohdistetuksi, julkiseksi ajojahdiksi. Väyrynen epäilee, että hänen aiempi vuoden 1981 kahnauksensa Suomen kuvalehden kanssa loi koko toimittajakunnan laajuisen ajojahdin, jonka kohteeksi hänet otettiin. Ajan uutisoinnissa kohusta muistoksi päätynyttä jalasmökkiä ei kuitenkaan juuri nostettu esille.

Korkein hallinto-oikeus tuomitsi lopulta keväällä 1983 Väyrysen helsinkiläiseksi ja kyseenalaistetun tilanteen aikana nostetut päivärahat määrättiin takaisinmaksettaviksi. Myöhemmin päivärahakorvaus korvattiin edustajien kulukorvausjärjestelmällä ja kohu voitiin taputella päättyneeksi.

Mutta jalasmökki - se ei unohtunut. Vielä vuonna 1986 Juice Leskinen ja Safka Pekkonen muistuttivat kohusta Aikuisten joulukalenterin musiikkikevennyksessä. Huomioitavaa on, että rallatus esitettiin vain reilu vuosi ennen vuoden 1988 presidentinvaaleja, jossa Väyrynen oli ehdokkaana.

Tietolaatikko

Paavo Väyrynen, s. 2. syyskuuta 1946, on keskustalainen poliitikko:
Eduskunnan jäsenenä 1970-2003 ja 2007-2011.
Keskustapuolueen puheenjohtajana 1980-1990.
Toiminut urallaan opetusministerinä, työvoimaministerinä, ulkoministerinä, ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä pääministerin sijaisena.
Euroopan parlamentin jäsenenä 1995-2007.
Väyrynen on ollut keskustan ehdokkaana vuosien 1988, 1994 ja 2012 presidentinvaaleissa.

1980-luvun alussa Suomen poliittisen journalismin ilmapiiri alkoi vapautua ja poliitikkojen yksityiselämästä tuli julkista tietoa.
Parissa vuodessa tapahtui paljon: Suomen pitkäaikaisimman presidentin, Urho Kekkosen, terveyden romahtaminen ja sitä seuranneet ennenaikaiset presidentinvaalit; Helsingin Sanomien politiikan toimituksen kohupamfletti: Tamminiemen pesänjakajat (1981); Neuvostoliiton ja Ahti Karjalaisen suhde; sekä Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamon johdolla lietsoma rötösherrajahti, johon media innolla tarttui.

Lähteet:
Paavo Väyrynen: Huonomminkin olisi voinut käydä 2011 (Helsinki-kirjat)

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.