Hyppää pääsisältöön

Jalasmökkikohu oli Paavo Väyrysen ensimmäinen julkinen ajojahti

Oudot päivärahat ja asuinpaikkakiista nostivat Paavo Väyrysen median ja kansan silmätikuksi vuonna 1982. Parhaiten koko episodi muistetaan niin sanottuna jalasmökkikohuna. Taustalla olivat eduskunnan vanhentuneet säädökset ja kenties jotain muutakin.

Keväällä 1982 julkaistu Suomen kuvalehden artikkeli syytti Keskustapuolueen nuorta puheenjohtajaa, Paavo Väyrystä, moraalisesta ongelmasta. Väyrynen nosti kansanedustajien kahden asuinpaikan kuluihin myönnettyä päivärahaa, vaikka hänen katsottiin asuvan pysyvästi Helsingissä. Henkikirjoituskunnassaan, Keminmaalla, Väyrysellä oli ilmoittamanaan asuntona lähinnä kesäasumiseen soveltuva jalasmökki.

Kohun taustalla oli laajempi ongelma: kansanedustajien päivärahakäytäntö oli vanhentunut ja herätti skismaa myös eduskunnan sisällä. Toiset edustajat kykenivät nostamaan muun muassa päivärahamenettelyiden johdosta moninkertaista korvausta työstään. Oikeuskanslerille kanneltiin Väyrysen lisäksi Jacob Södermanista (SDP), Jermu Laineesta (SDP), Seppo Tikasta (SDP) ja Lasse Lehtisestä (SDP).

Lehdistön leukailusta sai osansa myös V.J. Rytkönen (SKDL), jonka asuinpaikan ahtautta päiviteltiin: Rytkönen oli ilmoittanut kotiosoitteekseen postilokeron.

Tilannetta eivät helpottaneet ajanjakson talousvaikeudet. Työttömyyden pelossa kieriskelevät kansalaiset ottivat poliitikot hanakasti maalitauluikseen.

Kirjassaan Huonomminkin olisi voinut käydä (2011) Väyrynen määrittelee päivärahakohun ensimmäiseksi, häneen henkilökohtaisesti kohdistetuksi, julkiseksi ajojahdiksi. Väyrynen epäilee, että hänen aiempi vuoden 1981 kahnauksensa Suomen kuvalehden kanssa loi koko toimittajakunnan laajuisen ajojahdin, jonka kohteeksi hänet otettiin. Ajan uutisoinnissa kohusta muistoksi päätynyttä jalasmökkiä ei kuitenkaan juuri nostettu esille.

Korkein hallinto-oikeus tuomitsi lopulta keväällä 1983 Väyrysen helsinkiläiseksi ja kyseenalaistetun tilanteen aikana nostetut päivärahat määrättiin takaisinmaksettaviksi. Myöhemmin päivärahakorvaus korvattiin edustajien kulukorvausjärjestelmällä ja kohu voitiin taputella päättyneeksi.

Mutta jalasmökki - se ei unohtunut. Vielä vuonna 1986 Juice Leskinen ja Safka Pekkonen muistuttivat kohusta Aikuisten joulukalenterin musiikkikevennyksessä. Huomioitavaa on, että rallatus esitettiin vain reilu vuosi ennen vuoden 1988 presidentinvaaleja, jossa Väyrynen oli ehdokkaana.

Tietolaatikko

Paavo Väyrynen, s. 2. syyskuuta 1946, on keskustalainen poliitikko:
Eduskunnan jäsenenä 1970-2003 ja 2007-2011.
Keskustapuolueen puheenjohtajana 1980-1990.
Toiminut urallaan opetusministerinä, työvoimaministerinä, ulkoministerinä, ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä pääministerin sijaisena.
Euroopan parlamentin jäsenenä 1995-2007.
Väyrynen on ollut keskustan ehdokkaana vuosien 1988, 1994 ja 2012 presidentinvaaleissa.

1980-luvun alussa Suomen poliittisen journalismin ilmapiiri alkoi vapautua ja poliitikkojen yksityiselämästä tuli julkista tietoa.
Parissa vuodessa tapahtui paljon: Suomen pitkäaikaisimman presidentin, Urho Kekkosen, terveyden romahtaminen ja sitä seuranneet ennenaikaiset presidentinvaalit; Helsingin Sanomien politiikan toimituksen kohupamfletti: Tamminiemen pesänjakajat (1981); Neuvostoliiton ja Ahti Karjalaisen suhde; sekä Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamon johdolla lietsoma rötösherrajahti, johon media innolla tarttui.

Lähteet:
Paavo Väyrynen: Huonomminkin olisi voinut käydä 2011 (Helsinki-kirjat)

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto