Hyppää pääsisältöön

Murteita inhotaan ja rakastetaan

Mikä on Suomen rumin murre? Mitä on murreylpeys? Kansanlingvistiikka tutkii ihmisten käsityksiä kielestä ja paljastaa kielenkäytön takana piileviä tapoja ja asenteita.

Kansanlingvistiikka on tieteenalana melko nuori. Prisma Studion jutussa haastateltu tutkija Johanna Vaattovaara julkaisi ensimmäisen suomalaisen kansanlingvistisen väitöskirjan vuonna 2009.

Vaattovaara tutki torniolaaksolaisten nuorten asenteita omaan murteeseensa. Väitöskirjan mukaan alueellinen imago vaikuttaa murteen säilymiseen. Mikäli alueeseen tai ihmisiin liittyy negatiivisia mielikuvia asenteet murrettakin kohtaan ovat epäsuotuisammat. Tornionlaaksolaiset ovat ylpeitä murteestaan, kun taas Ruotsin Tornionlaaksossa sama murre on joutunut sorron kohteeksi ja yhdistyy köyhyyteen ja häpeään.

Murteiden tunnistaminen on monille vaikeaa, se käy ilmi myös toimittajan tekemästä testissä, jossa hän pyytää Helsingissä ja Joensuussa asuvia ihmisiä tunnistamaan murrenäytteitä. Käsitykset itselle vieraammista puhetyyleistä perustuvat usein median ja populaarikulttuurin luomiin mielikuviin. Moni muistaa vaikkapa hyttyskarkoite Offin mainoksen, jossa lapinmies kehoittaa käyttämään "ohvia".

Jutussa haastatellaan myös Joensuun yliopiston professoria Marjatta Palanderia, joka kirjoitti aikoinaan ensimmäisen väitöskirjan suomenkielestä. Palanderin vetämässä tutkimushankkeessa on selvitetty itä- ja eteläsuomalaisten murretietoisuutta ja -asenteita.

Tutkimuksen mukaan Turkua pidetään rumimpana murteena. Eräs haastateltu kuvaili Turun murretta mm. termillä "katkonaista ökkökökköä" ja moni valitteli sen epäselvyyttä.

Vähiten murteita puhutaan pääkaupunkiseudulla. Pisteitä ei heru Stadin slangille, jota pidetään mm. kylmäkiskoisena, tylynä, leuhkana ja elvistelevänä. Helsingin murteen piirteitä vierastivat myös helsinkiläiset itse, mutta siinä missä joensuulainen sanoo, että helsinkiläinen ässä arsyttää niin helsinkiläinen kuvailee ärsyttäväksi "itähelsinkiläisten teinityttöjen" tavan ääntää ässä.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto