Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tilisiirto tehokkain tapa lahjoittaa rahaa

Lahjoitushaluiselle riittää valinnan varaa: Hyviä asioita ja keräyksiä riittää. Lahjoittajalle riittää valinnan varaa myös siinä, millä tavalla raha liikkuu. Uudet lahjoitustavat, esimerkiksi tekstiviestin käyttö, ovat yhä suositumpia.

Lähdin vertailemaan, mitä 10 eurolle tapahtuu matkan varrella: Kuinka iso osa rahasta menee välikuluihin, ennen kuin raha on järjestön tilillä? Riippuvatko nämä välikulut siitä, minkä lahjoitustavan valitsen?

Nyt ei siis mietitä järjestöjen omia keräyskuluja. Niistä on kirjoitettu paljon. Keräyskulujen laskutavat ja haarukka vaihtelevat myös suuresti.
Keskitytään siis siihen, mitä rahalle tapahtuu ennen tilitystä hyväntekeväisyysjärjestölle. Vertailussa on kympin kertalahjoitus ja viisi erilaista lahjoittamisen tapaa.

Käteisen kilinää

Käteisen antaminen on perinteisin ja yhä vain suosittu lahjoitustapa. Esimerkiksi Pelastusarmeijan Joulupata-keräyksessä iso osa tuotosta kertyy pataan laitetuista seteleistä ja kolikoista. Joulupata-keräys on ollut myös netissä jo vuosia. Silti 80% tuotosta tulee edelleen perinteisin tavoin: käteisenä tai tilisiirtona.

Tuskinpa lippaasta sentään kukaan vie kuluja välistä? Ei suoraan, mutta monesti pankit perivät järjestöiltä korvauksen käteisen käsittelystä. Summa kyllä vaihtelee pankista ja keräyksestä riippuen. Joskus pankit tulevat järjestöjä vastaan eivätkä peri käsittelykuluja.

Arvelen, että lippaan kympistä menee välikuluihin keskimäärin parikymmentä senttiä. Järjestön tilille päätyy siis 9,80 e. Ihan mukava osuus.

Automaatilla maailma paremmaksi

Yksi uusimmista keräystavoista on euron lahjoitus Otto-automaatilla noston yhteydessä. Joulukuussa 2011 on meneillään vasta kolmas keräys automaateilla. WWF Suomi kerää varoja suomalaisen luonnon suojeluun.

Viime keväänä Otto-lahjoituksista Plan-järjestölle kohistiin, koska toteutus ei ollut kyllin selkeä. Nyt asia on korjattu. Enää automaateilla ei ole sitä vaaraa, että rahaa tulisi lahjoitettua vahingossa. Otto-pisteitä ylläpitävä Automatia kertookin, että Otto-keräykset jatkuvat myös vuonna 2012.

Yritin saada selville, paljonko lahjoittamastani eurosta päätyy Automatialle. Täsmällistä tietoa ei herunut. Automatian ja WWF Suomen sopimus on salainen. Plan-järjestön nettisivuilta selviää, että heidän ensimmäisessä keräyksessään Automatia sai ”alle 10 %”. WWF Suomi kertoi, että heidän sopimuksensa noudattelee samoja linjoja.

Oletetaan, että prosenttiluku on nyt tasan 10. Silloin Otto-pisteen eurosta menee automaattien ylläpitäjälle 10 senttiä. Kympistä menee tällä keräystavalla Automatialle euro. Nyt välikuluihin menee jo viisi kertaa enemmän kuin lipaskeräyksessä.

”Lahjoituksesi on nyt vastaanotettu”

Kolmas keräystapa on sangen perinteinen: puhelinlahjoitus. Esimerkiksi Hyvä joulumieli –keräykseen voi joulun alla lahjoittaa puhelimitse. Rahat menevät vähävaraisille kotimaan lapsiperheille. Varoilla hankitaan perheille 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja.

Puhelimessa operaattori ottaa oman osuutensa. Hyvä joulumieli -keräyksessä operaattorin osuus on 9% lahjoitussummasta. Joillakin järjestöillä tämän välikulun osuus on reippaasti suurempi. Välikulujen osuus on kuitenkin puhelimessa sama riippumatta lahjoitussummasta.

- Meillä on hyvämaineinen, pitkäikäinen keräys ja konkreettinen keräyskohde, jonka ihmiset kokevat merkitykselliseksi. Silloin on helpompi neuvotella alennuksia operaattorisopimuksiin, kertoo Eeva Suhonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta. MLL on yksi Hyvä joulumieli –keräyksen pääjärjestäjistä.
Jos operaattorin prosentti pysyy kymmenessä, päädytään puhelimessa suunnilleen samoihin välikuluihin kuin Otto-automaateilla. Kympistä menee teleyritykselle euro. Järjestölle jää 9 euroa.

Kätevä tekstiviesti?

Tekstiviesti on vaivaton ja yhä suositumpi keräysmuoto. Mutta välikulujen kenttä muuttuu nyt villimmäksi.

Kyselin asiaa useista suurista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Kympin arvoisesta tekstiviestilahjasta välikulut vaihtelevat 16:sta jopa 30 prosenttiin.

Puhelinlahjoituksessa porttimaksu meni useimmiten kokonaan operaattorille. Tekstiviesteissä mukaan tulee operaattorien oheen uusi toimija: Yritys, joka hoitaa mobiilipalvelun eli teknisen alustan. Nämä yritykset myös neuvottelevat sopimukset operaattorien kanssa.

Kympin maksavassa tekstiviestissä välikulujen keskiarvo lienee 20% eli kahden euron hujakoilla. Ollaan siis kaksinkertaisissa summissa Otto- tai puhelinlahjoitukseen verrattuna.

Tekstiviestit eroavat puheluista myös siinä, että pienistä lahjoitussummista rokotetaan suhteellisesti enemmän välikuluja kuin suurista.

Pankkisiirto jyrää

Perinteinen pankkisiirto tai verkkomaksu tuottaa hyvin vähän välikuluja. Tilillepano syö enintään muutaman sentin. Kymppini tilitetään siis lähes kokonaan keräykseen. Tässä se on, välikuluiltaan tehokkain lahjoitustapa!

Vanhassa on siis vara parempi, jos tehokkuutta ajatellaan. Keskimäärin 10 euron lahjoituksesta tilitetään hyväntekeväisyysjärjestölle saamieni tietojen mukaan tämän verran:

- lahjoitus tilisiirtona 9,95 e
- käteislahjoitus 9,80 e
- puhelinlahjoitus 9 e
- lahjoitus Otto-automaatilla 9 e
- tekstiviestilahjoitus 8 e

Uudet lahjoitusmuodot houkuttelevat varmasti uusia lahjoittajia mukaan. Sitä kautta keräyksiin kertyy lisää rahaa. Mutta uudet keräystavat vaativat uudenlaista tekniikkaa ja niissä yhä ammattimaisempaa toimintaa. Silloin osa lisätuotosta jää matkan varrelle.

Katja Solla, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.