Hyppää pääsisältöön

Sisällissota pelilaudalla

Joskus pieni sivujuonne kasvaa isoksi. Näin kävi, kun tein syksyllä taustatyötä Suomen historian myytit: kansalaissota –ohjelmaan, jonka olen käsikirjoittanut ja ohjannut. Kiertelin museokeskus Vapriikissa Tampere 1918 –näyttelyssä, joka osoittautui mainioksi paikaksi perehtyä synkkään sotaan. Valokuvien, filmimateriaalin, aseiden ja muistelmien seasta löytyi hämmentävä muisto sodasta: lautapeli, jonka nimi on ”Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918”.

Peli on ilmestynyt vuoden 1918 joulumarkkinoille. Ajatus on yhtä aikaa makaaberi ja osuvasti aikaa kuvaava. Samaan aikaan, kun kymmenettuhannet suomalaiset viruivat punavankileireillä, osassa perheistä juuri päättyneet taistelut paketoitiin viihteeksi lahjakääröön. Pelin äärellä ei ole tarvinnut puida taistelujen ulkopuolista terroria eikä vankileireillä muhinutta katastrofia.

Vitivalkoinen maailmankuva

Sisällissotapeli on tiettävästi ensimmäisiä Suomessa kehitettyjä lautapelejä, ja sen valmistaja Juusela&Levänen Oy julkaisi vasta itsenäistyneessä Suomessa erityisesti vapaussota-aiheista kirjallisuutta. Myös lautapelin edustama maailmankuva on tietysti vitivalkoinen, mutta se on ujutettu ovelasti sääntöjen retoriikkaan. Vaikka pelin molemmilla osapuolilla on yhtä hyvät mahdollisuudet voittaa, runon muotoon puetut säännöt kertovat taistelujen käänteistä olennaisen. Kun valkoiset häviävät taistelun Porissa, tapahtuu se niin, että ”silta ilmaan räjähtää ja pojat uljaat surmaa”. Kun sen sijaan ”valkojoukko täyttää Hangon rantaa, kiire tulee ryssäin poies kilujansa kantaa”.

Peli on yllättävän hyvin kartalla siitä, kuinka juuri päättyneet taistelut ovat sujuneet. Punaisen ja valkoisen Suomen raja on kohdallaan, ja ratkaisutaisteluilla on myös pelissä suurin painoarvo. Aikansa kuva peli on siinäkin, että valkoisilla on tukikohta Saksassa ja punaisilla Venäjällä. Peli on kaikesta päätellen tehty siinä hengessä, että Suomi tulisi pian saamaan hallitsijaksi kuninkaan Saksasta.

Sisällissota, kansalaissota, vapaussota...

Lähes sata vuotta myöhemmin on tapahtunut tietysti valtavasti. Sotaan osallistuneita ei ole enää kertomassa siitä omakohtaisesti, ja sodan yleisimmiksi nimiksi ovat vakiintuneet neutraali sisällissota ja sovinnollinen kansalaissota – vapaussodan ja luokkasodan sijaan. Tässä ajassa rohkenimme tarttua lautapeliin ja antaa sille roolin. Toimittaja Anna Laine pelaa ohjelmamassamme Vapriikin projektipäällikköä Kimmo Antilaa vastaan.

Ihan helppoa pelaaminen ei ollut, sillä säännöt ovat kummallisen vaikeaselkoiset ja hankalat. Koukuttavan ja helpon pelattavuuden resepti ei ollut valmistajalla hallussa likimainkaan yhtä hyvin kuin Kari Mannerlalla, joka vei suomalaisen lautapelin maailman maineeseen Afrikan Tähdellä runsaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Kuinka pelissä kävi? Se ja paljon muuta selviää tiistaina 27.12. Odotellessa voi katsoa ohjelman trailerin ja vastata siihen liittyvään pähkinään täällä.
 

 

Kommentit
  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua