Hyppää pääsisältöön

Eurooppa ja ajatukset avautuivat Suomi-tyttöjen reilireissulla

Marita ja Merja interrailasivat 80-luvun Euroopassa. Tukholman ja Kööpenhaminan jälkeen haaveissa siinsivät idylliset italialaiskaupungit ja Itä-Berliini. Matkalla tytöt pohtivat maailmaa ja maailmankuvaansa.

Marita Viitasen ja Merja Hintsan Interrail-reissu alkoi laivamatkalla Ruotsiin. M/S Silvia Reginalla tytöt osallistuvat pelastusharjoituksiin, miettivät edessä olevan matkan antia ja ystävystyvät ruotsalaisen harekrishnatytön Lenan kanssa.

Ruotsissa Lena palaa Hare Krishna -keskukseen ja Marita ja Merja kiertelevät Tukholman katuja. Läntisen naapurimaan pääkaupunki näyttää monimuotoisuutensa: säkkipillinsoittajat marssivat kadulla, mielenosoituksen äänet kaikuvat ja banderollit liehuvat ydinkokeita vastaan, buddhalaiset rummuttavat ja nuoret tanssivat break dancea.

Matka nostattaa pintaan ajatuksia suomalaisuudesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista maailman menoon. Tyttöjen mielestä suomalaisten pitäisi suuntautua enemmän ulospäin, seurata mitä maailmalla tapahtuu ja tuntea pelkän suomalaisuuden sijaan olevansa osa laajempaa ihmisten joukkoa.

Marita ja Merja matkaavat yhdessä halki Ruotsin Tanskaan Kööpenhaminaan, mutta sitten kumpikin jatkaa omia raiteitaan. Merja aikoo reilata Italiaan Firenzeen ja Venetsiaan. Liikaa hän ei kuitenkaan halua suunnitella, sillä arkielämä on turhankin suunnitelmallista. Reilillä täyttyvät päiväkirjansivut ja Merja pohtii historian ja filosofian opintojensa merkityksellisyyttä. Hän haluaa opiskella aineita, jotka ovat väline maailman ymmärtämiseen.

Marita on suuntaamassa Länsi-Saksaan nuorisoleirille ja rauhanfestivaalille, jossa hän toivoo tapaavansa uusia mielenkiintoisia ihmisiä ja käyvänsä antoisia keskusteluita. Jakautuneen Saksan Berliinit ovat Maritalle entuudestaan tuttuja, mutta reilillä hän haluaisi vielä palata Itä-Berliiniin ja tutustua siihen aiempaa paremmin.

Junakeskusteluissa Merja ja Marita tutustuvat myös toisiinsa. Nuorten tausta ja vakaumukset ovat erilaisia, mutta yhteistä kummallekin on asioiden pohdiskelu. Marita saa voimaa rukouksesta, mutta Merja vierastaa uskonnollista ajattelua, vaikkakin kadehtii Maritan vahvaa perustaa elämässä. Merjan mukaan on tehtävä elämä itselleen mahdollisimman vaikeaksi ja sitten huomattava, että selviää.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto