Hyppää pääsisältöön

Viimeiset kaanit Arpinaaman jäljillä

Pertsan ja Kilun ensimmäisessä tv-seikkailussa neuvokkaat pojat perustavat Viimeiset kaanit -salaseuran jäljittämään salaperäistä pankkirosvoa.

Toivotut Viimeiset Kaanit ja Trokarit julkaistaan kesäkuussa 2018.

Kaverukset ovat merellä kalassa, kun myrsky nousee. He pelastavat haaksirikkoiset, joiden moottorivene on uponnut.

Rannassa arpinaamainen mies palkitsee pojat isolla rahasummalla, mutta varottaa heitä kertomasta tapahtuneesta. Kotona Pertsan veli lukee lehdestä kiinnostavia uutisia: kauppias Ihalaiselta on varastettu moottorivene, ja Haminassa on tapahtunut "röyhkeä amerikkalaismallinen" pankkiryöstö.

Pojat päättelevät, että heitä uhkaillut Arpinaama on poliisin etsimä rosvo. He perustavat kaveriensa kanssa Viimeiset kaanit -salaseuran ja päättävät vartioida vanhaa venevajaa, jonka lähelle moottorivene upposi. Iikan ja Väinön vahtivuorolla Arpinaama hiiviskelee vajan luona ja saa ilmakiväärin luodin koipeensa.

Kaanit päättävät lähettää poliisille nimettömän viestin jousipyssyllä. Poliisi saa vahvistusta epäilyilleen, että ryöstösarja on poikien touhuja. Viestin ampunut Topi selostaa kaanitovereilleen suurta urotyötään kuvaillen romanttisesti "jousen jänteen surullista äännähdystä".

Pertsa ja Kilu pohdiskelevat henkselien ja vyön paremmuutta hätätilanteessa ja päättävät testata asiaa puuseessä. Kilu hoksaa pyyhkimispaperiksi tarkoitetussa sanomalehdessä kuvan Arpinaaman naisseuralaisesta. Tyttö on kadonnut, ja rikosta epäillään.

Pertsa löytää sukeltamalla Arpinaaman uponneen moottoriveneen. Pitäessään venevajassa kokousta kaanit huomaavat rosvon soutelevan veneen uppoamispaikan luona. Alkaa huima takaa-ajo, kun salaseura lähtee "ampumaan äijää".

Kaanit päättävät kertoa kaiken poliisille ja ohjaavat komisarion matkustajakotiin, jossa tietävät Arpinaaman majailevan. Vaikka Kilu tapansa mukaan ehdottaa palaamista kotiin, Pertsa kiipeää pariskunnan ikkunan taa ja näkee konnan puukottavan kumppaniaan. Poliisi pysäyttää pakenevan roiston ampumalla. Tyttökin toipuu sairaalassa, ja pojat viedään sankareina kotikulmille.

Viimeiset kaanit Arpinaaman jäljillä

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu –kirjasarja ilmestyi vuosina 1951-57. Kirjoja kertyi kaiken kaikkiaan kuusi, sen jälkeen Riikkilän seikkailujen keskushahmoiksi nousivat astetta nuoremmat veijarit Ilkka ja Vili.

Yleisradion TV2:n lastenohjelmien toimitus teki Pertsan ja Kilun seikkailuista tv-sovituksia, joista tuli kotimaisten lastenohjelmien klassikoita. Sarjoja tehtiin 1970-luvulla neljä: kolmiosainen Pertsa ja Kilu (1970), neliosainen Pertsa ja Kilu (1971), kolmiosainen Pertsa ja Kilu kippareina (1972) ja neliosainen Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot (1973). Vuonna 1975 jokaisesta sarjasta koostettiin yhtenäinen elokuva. Silloin kaksi ensimmäistä sarjaa nimettiin uudelleen: ensimmäisestä tuli Pertsa ja Kilu ja viimeiset kaanit ja toisesta Pertsa ja Kilu ja trokarit.

Vili Auvisen sovittamissa ja ohjaamissa seikkailusarjoissa nokkelaa Pertsaa esittää ohjaajan poika Tommi Auvinen ja hiukan pelokasta ja pulleaa Kilua Jyrki Thil. Myös Thilin vanhemmat olivat tamperelaisia näyttelijöitä. Kilun vanhempina nähdään Sylvi Salonen ja Reino Kalliolahti, Pertsan vanhempina Ahti Haljala ja Eila Roine – jälkimmäinen oli myös Tommi Auvisen oikea äiti. Muutamaa vuotta myöhemmin Ahti Haljala ja Eila Roine esittivät avioparia myös Rintamäkeläiset-sarjassa.
Tommi Auvinen ja Jyrki Thil esittivät nimirooleja kaikissa 1970-luvun sarjoissa: viimeisessä timanttirosvoista kertovassa sarjassa he ovatkin jo 16-vuotiaita nuorukaisia, joille salapoliisiseikkailut eivät kunnolla enää istu. Auvisesta tuli vanhempiensa tavoin näyttelijä ja ohjaaja, mutta Thil ei suuntautunut teatterialalle lainkaan.

Vuonna 2000 Taavi Vartia ohjasi ja käsikirjoitti kokonaan uuden Pertsa ja Kilu –sarjan, jossa pääosia esittivät Joona Mielonen ja Ville Turtiainen.
1970-luvun alkuperäiset Pertsa ja Kilu –seikkailut ovat ilmestyneet myös DVD:nä.
(Teksti: Yle Teema)

Pertsa ja Kilu -kirjojen tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950 -lukujen taitteeseen Kotkan ja Karhulan seudulle. Tv-elokuvat on kuitenkin kuvattu Rauman saaristossa ja Tampereen Pispalassa, ja niissä käytetään Tampereen murretta.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto