Hyppää pääsisältöön

Gorba-huumaa ja kuuluisa kännykkäpuhelu

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov saapui vaimonsa Raisa Gorbatšovan kanssa viralliselle valtiovierailulle Suomeen lokakuussa 1989. Arvovaltaiset vieraat otettiin innokkaasti vastaan ja vierailun aikana koettiin historiallisia hetkiä.

Gorbatšov Neuvostoliiton johdossa

Mihail Gorbatšov:
Syntynyt 2. maaliskuuta 1931 Privoliessa Stavropolin piirissä Etelä-Venäjällä
Neuvostoliiton valtionpäämies 1988-1991 (Neuvostoliiton presidentti 15.3.1990)
Neuvostoliiton 6.pääsihteeri 1985-1991
Ammatti: asianaja
Puolueet: Neuvostoliiton kommunistinen puolue (1950-1991)
Venäjän sosiaalidemokrattinen puolue (2001-2004)
Liittososiaalidemokraatit (2007-)
Venäjän itsenäinen demokraattinen puolue (2008-)

Vieraita olivat vastaanottamassa presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto. Edellisestä Neuvostoliiton päämiehen vierailusta oli ehtinyt kulua jo melkein viisitoista vuotta. Isäntänä oli tuolloin Urho Kekkonen ja vieraana Leonid Brežnev.


Vierailu huipentui Suomen ja Neuvostoliiton päämiesten allekirjoittamaan yhteisen julistuksen, jossa Suomi määriteltiin puolueettomaksi maaksi. Gorbatšov piti julistuksen jälkeen Finlandia-talossa juhlallisen puheen, jossa hän kertoi Neuvostoliiton varauksetta tunnustavan Suomen puolueettomuuden.

Gorbatšoville esiteltiin myös innokkaasti suomalaista teollisuutta ja teknologian saavutuksia. Huipputeknologia sai myös ansaittua huomiota, kun päämiehen käteen lykättiin Nokian uunituore Mobiran Cityman 900 puhelin. Gorbatšov soitti salamavalojen räiskeessä kännykällä puhelun Moskovaan. Puhelin tulikin myöhemmin tunnetuksi ”Gorba” lempinimellä.

Myös Oulussa koettiin varsinaista Gorba-huumaa, kun presidenttipari saapui kaupunkiin vierailulle. Oulun yliopistossa Gorbatšov vietti leppoisan kahvihetken ja rupatteli tekniikan ylioppilaiden kanssa.

Teksti: Eeva Sani

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto