Hyppää pääsisältöön

Gorba-huumaa ja kuuluisa kännykkäpuhelu

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov saapui vaimonsa Raisa Gorbatšovan kanssa viralliselle valtiovierailulle Suomeen lokakuussa 1989. Arvovaltaiset vieraat otettiin innokkaasti vastaan ja vierailun aikana koettiin historiallisia hetkiä.

Gorbatšov Neuvostoliiton johdossa

Mihail Gorbatšov:
Syntynyt 2. maaliskuuta 1931 Privoliessa Stavropolin piirissä Etelä-Venäjällä
Neuvostoliiton valtionpäämies 1988-1991 (Neuvostoliiton presidentti 15.3.1990)
Neuvostoliiton 6.pääsihteeri 1985-1991
Ammatti: asianaja
Puolueet: Neuvostoliiton kommunistinen puolue (1950-1991)
Venäjän sosiaalidemokrattinen puolue (2001-2004)
Liittososiaalidemokraatit (2007-)
Venäjän itsenäinen demokraattinen puolue (2008-)

Vieraita olivat vastaanottamassa presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto. Edellisestä Neuvostoliiton päämiehen vierailusta oli ehtinyt kulua jo melkein viisitoista vuotta. Isäntänä oli tuolloin Urho Kekkonen ja vieraana Leonid Brežnev.


Vierailu huipentui Suomen ja Neuvostoliiton päämiesten allekirjoittamaan yhteisen julistuksen, jossa Suomi määriteltiin puolueettomaksi maaksi. Gorbatšov piti julistuksen jälkeen Finlandia-talossa juhlallisen puheen, jossa hän kertoi Neuvostoliiton varauksetta tunnustavan Suomen puolueettomuuden.

Gorbatšoville esiteltiin myös innokkaasti suomalaista teollisuutta ja teknologian saavutuksia. Huipputeknologia sai myös ansaittua huomiota, kun päämiehen käteen lykättiin Nokian uunituore Mobiran Cityman 900 puhelin. Gorbatšov soitti salamavalojen räiskeessä kännykällä puhelun Moskovaan. Puhelin tulikin myöhemmin tunnetuksi ”Gorba” lempinimellä.

Myös Oulussa koettiin varsinaista Gorba-huumaa, kun presidenttipari saapui kaupunkiin vierailulle. Oulun yliopistossa Gorbatšov vietti leppoisan kahvihetken ja rupatteli tekniikan ylioppilaiden kanssa.

Teksti: Eeva Sani

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto