Hyppää pääsisältöön

Gorba-huumaa ja kuuluisa kännykkäpuhelu

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov saapui vaimonsa Raisa Gorbatšovan kanssa viralliselle valtiovierailulle Suomeen lokakuussa 1989. Arvovaltaiset vieraat otettiin innokkaasti vastaan ja vierailun aikana koettiin historiallisia hetkiä.

Gorbatšov Neuvostoliiton johdossa

Mihail Gorbatšov:
Syntynyt 2. maaliskuuta 1931 Privoliessa Stavropolin piirissä Etelä-Venäjällä
Neuvostoliiton valtionpäämies 1988-1991 (Neuvostoliiton presidentti 15.3.1990)
Neuvostoliiton 6.pääsihteeri 1985-1991
Ammatti: asianaja
Puolueet: Neuvostoliiton kommunistinen puolue (1950-1991)
Venäjän sosiaalidemokrattinen puolue (2001-2004)
Liittososiaalidemokraatit (2007-)
Venäjän itsenäinen demokraattinen puolue (2008-)

Vieraita olivat vastaanottamassa presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto. Edellisestä Neuvostoliiton päämiehen vierailusta oli ehtinyt kulua jo melkein viisitoista vuotta. Isäntänä oli tuolloin Urho Kekkonen ja vieraana Leonid Brežnev.


Vierailu huipentui Suomen ja Neuvostoliiton päämiesten allekirjoittamaan yhteisen julistuksen, jossa Suomi määriteltiin puolueettomaksi maaksi. Gorbatšov piti julistuksen jälkeen Finlandia-talossa juhlallisen puheen, jossa hän kertoi Neuvostoliiton varauksetta tunnustavan Suomen puolueettomuuden.

Gorbatšoville esiteltiin myös innokkaasti suomalaista teollisuutta ja teknologian saavutuksia. Huipputeknologia sai myös ansaittua huomiota, kun päämiehen käteen lykättiin Nokian uunituore Mobiran Cityman 900 puhelin. Gorbatšov soitti salamavalojen räiskeessä kännykällä puhelun Moskovaan. Puhelin tulikin myöhemmin tunnetuksi ”Gorba” lempinimellä.

Myös Oulussa koettiin varsinaista Gorba-huumaa, kun presidenttipari saapui kaupunkiin vierailulle. Oulun yliopistossa Gorbatšov vietti leppoisan kahvihetken ja rupatteli tekniikan ylioppilaiden kanssa.

Teksti: Eeva Sani

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto