Hyppää pääsisältöön

Prosenttijengit - suomalainen mafia

Prosenttijengit edustavat Suomessa järjestäytynyttä rikollisuutta. Sen tunnusmerkkejä ovat muun muassa kansainvälisyys, laillisen taloudellisen toiminnan hyödyntäminen ja väkivalta. Lisäksi jengit ovat usein tiukasti organisoituja ja niissä vallitsee selkeä työnjako.

Tietolaatikko

Suomen rikoslaki määrittelee järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi vähintään kolmen henkilön muodostaman rakenteeltaan jäsentyneen yhteenliittymän, joka tekee rikoksia, joista tuomitaan vähintään neljän vuoden vankeusrangaistuksen.

Prosenttijengit kantavat erityistunnuksin varustettuja liivejä, joissa vinoneliön muotoisessa kuviossa on yhden prosentin merkki osoitukseksi siitä, että ne kuuluvat laillisen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle asettuvaan vähemmistöön.

Tunnetuimpia suomalaisia prosenttijengejä ovat muun muassa Helvetin enkelit, NBK, Bandidos, Rogues Gallery, M.O.R.E, Cannonball MC.

Suomessa on lähes kaikki merkittävät kansainväliset järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetyt MC-tunnusta käyttävät moottoripyöräjengit sekä joukko vankilajengejä.

Prosenttijengit tai liivijengit ovat rikollisryhmien näyttävin osa ja ne ovat pitkään olleet järjestäytyneen rikollisuuden marginaaliryhmiä, sillä suurin osa piiloutuu rehelliseltä näyttävän yritystoiminnan taakse. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että ulkoisia tunnuksia käyttäviä rikollisryhmiä olisi entistä enemmän.

Toisaalta vankilajengien uskotaan jo olevan merkittävämpiä tekijöitä kuin perinteisten rikollisten moottoripyöräjengien. Jengit perustetaan vankiloissa, joissa uusia jäseniä on helppo saada. Lisäksi vankilamaailma antaa oivan mahdollisuuden kansainvälistymiseen ja sitä kautta rikollisen toiminnan laajentamiseen. Suomalaisissa vankiloissa istuu esimerkiksi venäläisiä ja virolaisia rikollisjengiläisiä.

Suomessakin järjestäytynyt rikollisuus etsii koko ajan parhaiten taloudellista hyötyä tuottavia kohteita. Kuitenkin useimpien rikollisryhmien pääasiallinen toimiala on huumekauppa sekä siihen usein kytköksissä olevat omaisuusrikokset. Harvinaisempia sen sijaan ovat palkkamurhat, mutta sellaisestakin on näyttöä Suomessa. Myös velkojen perintä jonkun toisen puolesta kaihtamatta väkivaltaa on rikollisjengien toimialaa. Toimeksiantaja voi olla niin sanottu tavallinen ihminen, joka kuitenkin toimii lain näkökulmasta harmaalla alueella. Myös perintätoimien kohde voi olla tavallinen kansalainen.

Prostituutio ja ihmiskauppa ovat Suomessakin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä. Prostituution mukana tulevat päihteet ja huumeet sekä varastettu tavara. Käytännössä prostituoitu on ammattirikollisen otteessa. Suomi ei ole enää vain ihmiskaupan kauttakulkumaa vaan täältäkin löytyy esimerkkejä nais- ja lapsikaupasta. Ihmiskaupassa liikkuu yhtä isot rahat kuin huumekaupassa, mutta kiinnijäämisen riski on pieni.

Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut Suomessakin lailliseen yritystoimintaan kuten rakennusalalle, jossa kuittikauppa ja pimeän työvoiman käyttö ovat vain osa ongelmaa. Harmaan talouden mukana tulevat myös väkivalta tai vähintään sen uhka. Talousrikokset ovat myös kannattavia, sillä rahaa tulee suhteellisen helposti eikä kiinni jää kovin nopeasti. Toisaalta talousrikoksista saadut tuomiot ovat mitättömiä huumetuomioiden rinnalla.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto