Hyppää pääsisältöön

Prosenttijengit - suomalainen mafia

Prosenttijengit edustavat Suomessa järjestäytynyttä rikollisuutta. Sen tunnusmerkkejä ovat muun muassa kansainvälisyys, laillisen taloudellisen toiminnan hyödyntäminen ja väkivalta. Lisäksi jengit ovat usein tiukasti organisoituja ja niissä vallitsee selkeä työnjako.

Tietolaatikko

Suomen rikoslaki määrittelee järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi vähintään kolmen henkilön muodostaman rakenteeltaan jäsentyneen yhteenliittymän, joka tekee rikoksia, joista tuomitaan vähintään neljän vuoden vankeusrangaistuksen.

Prosenttijengit kantavat erityistunnuksin varustettuja liivejä, joissa vinoneliön muotoisessa kuviossa on yhden prosentin merkki osoitukseksi siitä, että ne kuuluvat laillisen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle asettuvaan vähemmistöön.

Tunnetuimpia suomalaisia prosenttijengejä ovat muun muassa Helvetin enkelit, NBK, Bandidos, Rogues Gallery, M.O.R.E, Cannonball MC.

Suomessa on lähes kaikki merkittävät kansainväliset järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetyt MC-tunnusta käyttävät moottoripyöräjengit sekä joukko vankilajengejä.

Prosenttijengit tai liivijengit ovat rikollisryhmien näyttävin osa ja ne ovat pitkään olleet järjestäytyneen rikollisuuden marginaaliryhmiä, sillä suurin osa piiloutuu rehelliseltä näyttävän yritystoiminnan taakse. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että ulkoisia tunnuksia käyttäviä rikollisryhmiä olisi entistä enemmän.

Toisaalta vankilajengien uskotaan jo olevan merkittävämpiä tekijöitä kuin perinteisten rikollisten moottoripyöräjengien. Jengit perustetaan vankiloissa, joissa uusia jäseniä on helppo saada. Lisäksi vankilamaailma antaa oivan mahdollisuuden kansainvälistymiseen ja sitä kautta rikollisen toiminnan laajentamiseen. Suomalaisissa vankiloissa istuu esimerkiksi venäläisiä ja virolaisia rikollisjengiläisiä.

Suomessakin järjestäytynyt rikollisuus etsii koko ajan parhaiten taloudellista hyötyä tuottavia kohteita. Kuitenkin useimpien rikollisryhmien pääasiallinen toimiala on huumekauppa sekä siihen usein kytköksissä olevat omaisuusrikokset. Harvinaisempia sen sijaan ovat palkkamurhat, mutta sellaisestakin on näyttöä Suomessa. Myös velkojen perintä jonkun toisen puolesta kaihtamatta väkivaltaa on rikollisjengien toimialaa. Toimeksiantaja voi olla niin sanottu tavallinen ihminen, joka kuitenkin toimii lain näkökulmasta harmaalla alueella. Myös perintätoimien kohde voi olla tavallinen kansalainen.

Prostituutio ja ihmiskauppa ovat Suomessakin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä. Prostituution mukana tulevat päihteet ja huumeet sekä varastettu tavara. Käytännössä prostituoitu on ammattirikollisen otteessa. Suomi ei ole enää vain ihmiskaupan kauttakulkumaa vaan täältäkin löytyy esimerkkejä nais- ja lapsikaupasta. Ihmiskaupassa liikkuu yhtä isot rahat kuin huumekaupassa, mutta kiinnijäämisen riski on pieni.

Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut Suomessakin lailliseen yritystoimintaan kuten rakennusalalle, jossa kuittikauppa ja pimeän työvoiman käyttö ovat vain osa ongelmaa. Harmaan talouden mukana tulevat myös väkivalta tai vähintään sen uhka. Talousrikokset ovat myös kannattavia, sillä rahaa tulee suhteellisen helposti eikä kiinni jää kovin nopeasti. Toisaalta talousrikoksista saadut tuomiot ovat mitättömiä huumetuomioiden rinnalla.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto