Hyppää pääsisältöön

Prosenttijengit - suomalainen mafia

Prosenttijengit edustavat Suomessa järjestäytynyttä rikollisuutta. Sen tunnusmerkkejä ovat muun muassa kansainvälisyys, laillisen taloudellisen toiminnan hyödyntäminen ja väkivalta. Lisäksi jengit ovat usein tiukasti organisoituja ja niissä vallitsee selkeä työnjako.

Tietolaatikko

Suomen rikoslaki määrittelee järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi vähintään kolmen henkilön muodostaman rakenteeltaan jäsentyneen yhteenliittymän, joka tekee rikoksia, joista tuomitaan vähintään neljän vuoden vankeusrangaistuksen.

Prosenttijengit kantavat erityistunnuksin varustettuja liivejä, joissa vinoneliön muotoisessa kuviossa on yhden prosentin merkki osoitukseksi siitä, että ne kuuluvat laillisen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle asettuvaan vähemmistöön.

Tunnetuimpia suomalaisia prosenttijengejä ovat muun muassa Helvetin enkelit, NBK, Bandidos, Rogues Gallery, M.O.R.E, Cannonball MC.

Suomessa on lähes kaikki merkittävät kansainväliset järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetyt MC-tunnusta käyttävät moottoripyöräjengit sekä joukko vankilajengejä.

Prosenttijengit tai liivijengit ovat rikollisryhmien näyttävin osa ja ne ovat pitkään olleet järjestäytyneen rikollisuuden marginaaliryhmiä, sillä suurin osa piiloutuu rehelliseltä näyttävän yritystoiminnan taakse. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että ulkoisia tunnuksia käyttäviä rikollisryhmiä olisi entistä enemmän.

Toisaalta vankilajengien uskotaan jo olevan merkittävämpiä tekijöitä kuin perinteisten rikollisten moottoripyöräjengien. Jengit perustetaan vankiloissa, joissa uusia jäseniä on helppo saada. Lisäksi vankilamaailma antaa oivan mahdollisuuden kansainvälistymiseen ja sitä kautta rikollisen toiminnan laajentamiseen. Suomalaisissa vankiloissa istuu esimerkiksi venäläisiä ja virolaisia rikollisjengiläisiä.

Suomessakin järjestäytynyt rikollisuus etsii koko ajan parhaiten taloudellista hyötyä tuottavia kohteita. Kuitenkin useimpien rikollisryhmien pääasiallinen toimiala on huumekauppa sekä siihen usein kytköksissä olevat omaisuusrikokset. Harvinaisempia sen sijaan ovat palkkamurhat, mutta sellaisestakin on näyttöä Suomessa. Myös velkojen perintä jonkun toisen puolesta kaihtamatta väkivaltaa on rikollisjengien toimialaa. Toimeksiantaja voi olla niin sanottu tavallinen ihminen, joka kuitenkin toimii lain näkökulmasta harmaalla alueella. Myös perintätoimien kohde voi olla tavallinen kansalainen.

Prostituutio ja ihmiskauppa ovat Suomessakin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä. Prostituution mukana tulevat päihteet ja huumeet sekä varastettu tavara. Käytännössä prostituoitu on ammattirikollisen otteessa. Suomi ei ole enää vain ihmiskaupan kauttakulkumaa vaan täältäkin löytyy esimerkkejä nais- ja lapsikaupasta. Ihmiskaupassa liikkuu yhtä isot rahat kuin huumekaupassa, mutta kiinnijäämisen riski on pieni.

Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut Suomessakin lailliseen yritystoimintaan kuten rakennusalalle, jossa kuittikauppa ja pimeän työvoiman käyttö ovat vain osa ongelmaa. Harmaan talouden mukana tulevat myös väkivalta tai vähintään sen uhka. Talousrikokset ovat myös kannattavia, sillä rahaa tulee suhteellisen helposti eikä kiinni jää kovin nopeasti. Toisaalta talousrikoksista saadut tuomiot ovat mitättömiä huumetuomioiden rinnalla.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa