Hyppää pääsisältöön

Tamminiemen pesänjakajat jätti pysyvän jäljen poliittiseen journalismiin

Kohupamfletti, Tamminiemen pesänjakajat, aloitti uuden ajan Suomen poliittisessa journalismissa. Myyntimenestykseksi kohonnut kirja vaikutti ja hauskutti. Politiikkojen ja kansan lisäksi vaikutuksesta saivat osansa myös pamfletin kirjoittajat.

Tietolaatikko

Lauantaiseura koostui Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen toimittajista. Kirjaan antoivat panoksensa: Aarno Laitinen, Arto Astikainen, Kalle Heiskanen, Ritva Remes, Hannu Savola, Anneli Sundberg, Janne Virkkunen

Kirja esiteltäviä poliittikkoja ja vaikuttajia:
Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Ahti Karjalainen, Paavo Väyrynen, Juhani Perttunen, Johannes Virolainen, Martti Miettunen, Ahti Pekkala, Keijo Korhonen, Heikki Haavisto, Max Jakobson, Harri Holkeri, Raimo Ilaskivi, Jaakko Lassila, Paavo Aitio, Aarne Saarinen, Teuvo Aura, Olavi J. Mattila, Ulf Sundqvist, Veikko Vennamo, Mikko Juva, Jan-Magnus Jansson, Helvi Sipilä

"Presidenttipeliä oli käyty jo kauan ennen kuin Kekkosen terveydentila huononi. Poliitikot olivat vain käyneet sitä julkisuudelta salassa. Heidän mielestään presidentin valitsevat puolueet, ei kansa. Politiikan asiantuntijoiden keskustelukerho Lauantaiseura katsoo, että kansallakin pitää olla oikeus tietää mitä Suomessa tapahtuu."

Esipuhe kohupamflettiin, Tamminiemen pesänjakajat, on kirjoitettu Helsingissä, lauantaina 19. syyskuuta 1981 - vajaa kuukausi sen jälkeen kun Suomen pitkäaikaisin presidentti, Urho Kekkonen, oli jäänyt presidentinuransa päättävälle sairaslomalle.

Tamminiemen pesänjakajat on kieli poskea hapuillen kirjoitettu, Suomen tuon ajan kärkipoliitikkojen toilailuihin ja kummallisuuksiin keskittyvä paljastusteos. Tekijöiksi ilmoitettiin alun perin ryhmä nimeltä Lauantaiseura.

Poliittista satiiria pursuileva kirja on täynnä politiikan journalismin skuuppeja. Tosin, kuten kirjassakin moneen kertaan todetaan, useimmat näistä paljastuksista olivat todellisuudessa ns. vaiettuja salaisuuksia sekä mattojen alle lakaistuja "henkilökohtaisia ongelmia", joista monet olivat ainakin juorupuheista tuttuja.

Salaisuuksia tai ei, kirja herätti tunnekuohuja. Kansan suuren suosion lisäksi se sai osakseen kansanedustajien suuren epäsuosion. Samalla kirja nousi talven 1981–82 toiseksi poliittiseksi puheenaiheeksi Kekkosen heikkenevän terveydentilan ohella.

Pamfletti jakoi mielipiteitä myös lehdistön sisällä. Lopulta kirjan tekijöiksi paljastuivat Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien, poliittisen toimituksen jäsenet.

Julkisuuteen tekijöiden nimet toi WSOY:n silloinen pääjohtaja Hannu Tarmio. Tekijät olivat Tarmion tiedossa, koska jo tuolloin bestselleriksi noussutta pamflettia tarjottiin alun perin WSOY:n julkaistavaksi.

Tarmion mukaan paljastuksen taustalla vaikutti Hymy-lehden julkaisema Lauantaiseuran puheenjohtajan intiimihaastattelu, jossa ilmenneet vihjailut WSOY:tä kohtaan olivat hänelle liikaa. Lisäksi, Tamminiemen pesänjakajat kustantajaksi löytynyt Kustannus-Vaihe Ky. oli Hymy-lehteä julkaisevan Lehtimiehet Oy:n tytäryhtiö.

Tarmio itse toppuutteli spekuloituja jälkiseurauksia, joita anonyymeinä esiintyneille toimittajille paljastuksesta koituisi - kyseessä oli pikemminkin kustantajien välinen eripura.
Vaikka Helsingin Sanomilla ei ollut suoraan mitään tekemistä pamfletin kanssa, toimituksen esimies, Aarno Laitinen, irtisanottiin. Muut osalliset saivat teoistaan varoituksen.

Tamminiemen pesänjakajat syntyi aikana, jolloin politiikkaan liittyvissä asioissa oli parempi varoa kuin katua. Se myös määritteli suomalaisen poliitiikan journalistien ja poliitikkojen välisen suhteen uusiksi; hyvässä ja huonossa.

Vielä 80-luvun alussa Suomen Sosiaalidemokraatti -lehden päätoimittaja, Seppo Heikki Salonen, sanoi: ”Mikäli joku kansanedustaja on syöppö, juoppo ja naippo ei lehdistö siitä kirjoita. Ehdolla, että hänen pöytänsä ja vuoteensa riemut tapahtuvat omin varoin.”

80-luvun alussa valtion ykkösvallan ote lehdistöstä lientyi, mutta taloudellinen kilpailu aloitti pakan sekoittamisen neljännen valtiomahdin sisällä.

SDP:n kansanedustajanakin toiminut Lasse Lehtinen analysoi pamfletin vaikutusta Suomen Kuvalehdessä vuonna 2005:
"Poliittiseen journalismiin Tamminiemen pesänjakajat jätti pysyvän jäljen. - - - Kun journalisti aikaisemmin koki rikkovansa hyvää lehtimiestapaa, jos hän kertoi kielteisiä seikkoja päätöksentekijöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, hän nykyään tuntee tekevänsä virkavirheen, jos jättää sellaisen kertomatta."

Teksti: Ville Matilainen

Lähteet:
Tamminiemen pesänjakajat 1989, Gummerus (8.s painos)
Arto Astikainen, Tutkiva.fi 13.5.2008

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.