Hyppää pääsisältöön

Tamminiemen pesänjakajat jätti pysyvän jäljen poliittiseen journalismiin

Kohupamfletti, Tamminiemen pesänjakajat, aloitti uuden ajan Suomen poliittisessa journalismissa. Myyntimenestykseksi kohonnut kirja vaikutti ja hauskutti. Politiikkojen ja kansan lisäksi vaikutuksesta saivat osansa myös pamfletin kirjoittajat.

Tietolaatikko

Lauantaiseura koostui Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen toimittajista. Kirjaan antoivat panoksensa: Aarno Laitinen, Arto Astikainen, Kalle Heiskanen, Ritva Remes, Hannu Savola, Anneli Sundberg, Janne Virkkunen

Kirja esiteltäviä poliittikkoja ja vaikuttajia:
Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Ahti Karjalainen, Paavo Väyrynen, Juhani Perttunen, Johannes Virolainen, Martti Miettunen, Ahti Pekkala, Keijo Korhonen, Heikki Haavisto, Max Jakobson, Harri Holkeri, Raimo Ilaskivi, Jaakko Lassila, Paavo Aitio, Aarne Saarinen, Teuvo Aura, Olavi J. Mattila, Ulf Sundqvist, Veikko Vennamo, Mikko Juva, Jan-Magnus Jansson, Helvi Sipilä

"Presidenttipeliä oli käyty jo kauan ennen kuin Kekkosen terveydentila huononi. Poliitikot olivat vain käyneet sitä julkisuudelta salassa. Heidän mielestään presidentin valitsevat puolueet, ei kansa. Politiikan asiantuntijoiden keskustelukerho Lauantaiseura katsoo, että kansallakin pitää olla oikeus tietää mitä Suomessa tapahtuu."

Esipuhe kohupamflettiin, Tamminiemen pesänjakajat, on kirjoitettu Helsingissä, lauantaina 19. syyskuuta 1981 - vajaa kuukausi sen jälkeen kun Suomen pitkäaikaisin presidentti, Urho Kekkonen, oli jäänyt presidentinuransa päättävälle sairaslomalle.

Tamminiemen pesänjakajat on kieli poskea hapuillen kirjoitettu, Suomen tuon ajan kärkipoliitikkojen toilailuihin ja kummallisuuksiin keskittyvä paljastusteos. Tekijöiksi ilmoitettiin alun perin ryhmä nimeltä Lauantaiseura.

Poliittista satiiria pursuileva kirja on täynnä politiikan journalismin skuuppeja. Tosin, kuten kirjassakin moneen kertaan todetaan, useimmat näistä paljastuksista olivat todellisuudessa ns. vaiettuja salaisuuksia sekä mattojen alle lakaistuja "henkilökohtaisia ongelmia", joista monet olivat ainakin juorupuheista tuttuja.

Salaisuuksia tai ei, kirja herätti tunnekuohuja. Kansan suuren suosion lisäksi se sai osakseen kansanedustajien suuren epäsuosion. Samalla kirja nousi talven 1981–82 toiseksi poliittiseksi puheenaiheeksi Kekkosen heikkenevän terveydentilan ohella.

Pamfletti jakoi mielipiteitä myös lehdistön sisällä. Lopulta kirjan tekijöiksi paljastuivat Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien, poliittisen toimituksen jäsenet.

Julkisuuteen tekijöiden nimet toi WSOY:n silloinen pääjohtaja Hannu Tarmio. Tekijät olivat Tarmion tiedossa, koska jo tuolloin bestselleriksi noussutta pamflettia tarjottiin alun perin WSOY:n julkaistavaksi.

Tarmion mukaan paljastuksen taustalla vaikutti Hymy-lehden julkaisema Lauantaiseuran puheenjohtajan intiimihaastattelu, jossa ilmenneet vihjailut WSOY:tä kohtaan olivat hänelle liikaa. Lisäksi, Tamminiemen pesänjakajat kustantajaksi löytynyt Kustannus-Vaihe Ky. oli Hymy-lehteä julkaisevan Lehtimiehet Oy:n tytäryhtiö.

Tarmio itse toppuutteli spekuloituja jälkiseurauksia, joita anonyymeinä esiintyneille toimittajille paljastuksesta koituisi - kyseessä oli pikemminkin kustantajien välinen eripura.
Vaikka Helsingin Sanomilla ei ollut suoraan mitään tekemistä pamfletin kanssa, toimituksen esimies, Aarno Laitinen, irtisanottiin. Muut osalliset saivat teoistaan varoituksen.

Tamminiemen pesänjakajat syntyi aikana, jolloin politiikkaan liittyvissä asioissa oli parempi varoa kuin katua. Se myös määritteli suomalaisen poliitiikan journalistien ja poliitikkojen välisen suhteen uusiksi; hyvässä ja huonossa.

Vielä 80-luvun alussa Suomen Sosiaalidemokraatti -lehden päätoimittaja, Seppo Heikki Salonen, sanoi: ”Mikäli joku kansanedustaja on syöppö, juoppo ja naippo ei lehdistö siitä kirjoita. Ehdolla, että hänen pöytänsä ja vuoteensa riemut tapahtuvat omin varoin.”

80-luvun alussa valtion ykkösvallan ote lehdistöstä lientyi, mutta taloudellinen kilpailu aloitti pakan sekoittamisen neljännen valtiomahdin sisällä.

SDP:n kansanedustajanakin toiminut Lasse Lehtinen analysoi pamfletin vaikutusta Suomen Kuvalehdessä vuonna 2005:
"Poliittiseen journalismiin Tamminiemen pesänjakajat jätti pysyvän jäljen. - - - Kun journalisti aikaisemmin koki rikkovansa hyvää lehtimiestapaa, jos hän kertoi kielteisiä seikkoja päätöksentekijöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, hän nykyään tuntee tekevänsä virkavirheen, jos jättää sellaisen kertomatta."

Teksti: Ville Matilainen

Lähteet:
Tamminiemen pesänjakajat 1989, Gummerus (8.s painos)
Arto Astikainen, Tutkiva.fi 13.5.2008

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto