Hyppää pääsisältöön

Katajanokka ahersi, rentoutui ja ajeli Vitosen ratikalla

Elokuvaohjaajan uraa aloitteleva Mikko Niskanen kokosi vuonna 1964 tuokiokuvia kesäisestä viikonlopusta Helsingin Katajanokalla. "Skattan" päivään ja yöhön mahtui satamaduunareita, juhlamielisiä vapaa-ajan viettäjiä, kirkossakävijöitä ja tyhjissä lastauslaatikoissa majailevia asunnottomia.

Skatta-elokuva alkaa kaupunginosan aamusta, taltioi työpäivän kulkua, kuvaa lauantai-illan huumaa ja viimein levollista sunnuntaita. Lauantai oli tähän aikaan vielä työpäivä.

Niskanen kommentoi leikkisän satiiriseen tyyliin filmin näkymiä, etenkin moniin otoksiin tallennettuja laitapuolen kulkijoita ja poliisin talteen korjaamia "napsujen" ottajia. Välillä, kuten pitkässä satamatyöjaksossa, hän kuitenkin malttaa luottaa kuvakollaasinsa rytmiin ja voimaan.

Nosturit purkavat lasteja, trukit kulkevat, miehet hitsaavat. Kamera noteeraa myös lapsia leikittävän käsilaukkutädin, kadulle simahtaneen ruotsalaisauton ja komeassa puvussaan kadulle astelevan tullipäällikön. Runsasta huomiota saa myös raitiolinja 5, jota Niskanen luonnehtii kaupunginosan ylpeyden aiheeksi.

Työpäivä päättyy, luukut suljetaan, kamppeet kootaan, pulloja kaivetaan esiin, nuoriso kokoontuu puistoon. Ilta- ja yöjuoksujen jälkeen valkenee levollinen pyhäaamu, ja jälleen joku heräilee lastauslaatikosta. Yhdet käyttävät lepopäivän virkistävään kalaretkeen, toiset virvoittavat sieluaan Herran temppelissä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto