Hyppää pääsisältöön

Smash ASEM: mielenosoitus joka ei koskaan alkanut

Epäilyt Smash ASEM -mielenosoituksen vallattomuudesta toivat mellakkapoliisien rivit Helsingin kaduille ennennäkemättömällä voimalla. Illan aikana aktivistit heittelivät pulloja sekä puistonpenkkejä ja poliisin väitettiin ammuskelleen kärpäsiä tykeillä.

Tietolaatikko

Smash ASEM oli suomalaisten anarkistien paikalle kutsuma mielenilmaus ASEM kokouksen edustamaa yhteistyötä vastaan.
Smash ASEM -mielenosoituksen tiedotteessa ei puhuttu suoraan sekasorron aiheuttamisen puolesta. Tiedote keskittyi kritisoimaan Euroopan unionia ja Kiinan kansantasavaltaa sekä tämän liittolaisia. Mielenilmauksen pohjimmaiseksi tarkoitukseksi arveltiin mielenosoituksen tuoma tuki Kiinan ihmisoikeustilanteesta kärsiville kansalaisille. Smash ASEMin esikuvaksi on esitetty eteläkiinalaisen Dongzhoun kylän tapahtumia vuonna 2005, jolloin kylän asukkat ottivat väkivaltaisesti yhteen Kiinan turvallisuusjoukkojen kanssa.
Suomen virkavalta kiinnitti huomionsa Smash -tapahtumaan varhain. Tapahtumaa järjestävien aktivistien ulkomaan kontakteja sekä internetilmoituksia syynättiin tarkaan monta päivää ennen itse tapahtumaa. Tiedustelutyötä tehtiin suojelupoliisin tasolla asti.
Illan tapahtumiin osallistui satoja mellakkapoliiseja ja poliiseja sekä rajavartiolaitoksen vartijoita. Arvioiden mukaan poliisin ja tämän virka-avun henkilöstömäärä ylitti reilusti suoraan mielenosoitukseen saapuneiden henkilöiden lukumäärän.
Poliisi otti illan aikana kiinni 136 ihmistä. Tunntetuimpia vangittuja olivat Helsingin tuolloinen kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki sekä Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen.

9. syyskuuta 2006 Helsingissä: aktivistien muodostama ryhmä hakkaa rumpuja nykytaiteen museon aukiolla ja odottaa.
Mitä he tarkalleen ottaen odottavat, sitä ei osata sanoa.

Tapahtuman organisaattorista ei ole tietoa, eikä kukaan ilmoittaudu joukon johtajaksi. Monet ovat tarttuneet nettisivujen ilmoitukseen, joka nostettiin aiemmin viikolla tv-uutisten otsikoksi.

Sivustaseuraajia kerääntyy Kiasman edustalle. Rumpujenpäristely ei ohikulkijoita kiinnosta; mielenkiinnon on herättänyt kasvava joukko virka-asuisia poliiseja, jotka käyskentelevät suunnasta ja toisesta paikalle. Monet kiipeävät aukion viereisen Postimuseon rappusille ja ryhtyvät kuvaamaan paikalle kertymistä kamerakännyköillään.

Muutamaa tuntia myöhemmin poliisin joukkojenhallintajoukot ovat katkaisseet liikenteen Mannerheimintieltä. Mellakkapoliisien pääjoukko on siirtynyt lasipalatsin eteen, kauppakeskus Forumin kulmille.

Illan aikana poliisi otti kiinni toista sataa ihmistä. Suuremmilta henkilö- sekä omaisuusvahingoilta säästyttiin. Mielenosoituksen tarkoitus ei tunnu olevan vieläkään kenenkään tiedossa.

Jo nyt on selvää, että tapahtuma tulee saamaan suuremman huomion mitä kulkueella oltaisiin koskaan voitu saavuttaa.

Smash ASEM -mielenosoitus oli suomalaisessa yhteiskunnassa harvinainen tapahtuma.

Itse tapahtumaa ei voi oikeastaan kuvailla mielenosoitukseksi. Poliisi saartoi Kiasman aukiolle kokoontuneet aktivistit, sekä uteliaat sivustaseuraajat, tuntikausiksi paikoilleen, eikä suunniteltua mielenosoituskulkuetta koskaan päästetty liikkeelle.

Tapahtuman todellisista motiiveista heiteltiin myöhemmin arvioita molemmissa leireissä. Aktivistit epäilivät poliisien ottaneet mielenosoituksen mahdollisuutena järjestää tämän kokoluokan harjoitustapahtuma ja poliisi ilmoitti heti tapahtuma-iltana tutkivansa tapahtumaa mellakkana.

Virallisesti poliisi ilmoitti illan toimintalinjakseen liikenteen turvaamisen ja omaisuus- sekä henkilövahinkojen täydellisen ehkäisemisen.

Niin mielenosoittajien kuin poliisinkin toimia tutkittiin ja tuomioita jaettiin molemminpuolisesti. Mielenosoittajiksi luettujen henkilöiden leiristä rangaistuksia jaettiin 58 henkilölle.
Poliisi sai illan toimistaan yli 50 kantelua. Kahta poliisia kohtaan nostettiin myös syytteet, jotka lopulta hylättiin käräjäoikeuden päätöksellä.

Teksti: Ville Matilainen

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.