Hyppää pääsisältöön

Smash ASEM: mielenosoitus joka ei koskaan alkanut

Epäilyt Smash ASEM -mielenosoituksen vallattomuudesta toivat mellakkapoliisien rivit Helsingin kaduille ennennäkemättömällä voimalla. Illan aikana aktivistit heittelivät pulloja sekä puistonpenkkejä ja poliisin väitettiin ammuskelleen kärpäsiä tykeillä.

Tietolaatikko

Smash ASEM oli suomalaisten anarkistien paikalle kutsuma mielenilmaus ASEM kokouksen edustamaa yhteistyötä vastaan.
Smash ASEM -mielenosoituksen tiedotteessa ei puhuttu suoraan sekasorron aiheuttamisen puolesta. Tiedote keskittyi kritisoimaan Euroopan unionia ja Kiinan kansantasavaltaa sekä tämän liittolaisia. Mielenilmauksen pohjimmaiseksi tarkoitukseksi arveltiin mielenosoituksen tuoma tuki Kiinan ihmisoikeustilanteesta kärsiville kansalaisille. Smash ASEMin esikuvaksi on esitetty eteläkiinalaisen Dongzhoun kylän tapahtumia vuonna 2005, jolloin kylän asukkat ottivat väkivaltaisesti yhteen Kiinan turvallisuusjoukkojen kanssa.
Suomen virkavalta kiinnitti huomionsa Smash -tapahtumaan varhain. Tapahtumaa järjestävien aktivistien ulkomaan kontakteja sekä internetilmoituksia syynättiin tarkaan monta päivää ennen itse tapahtumaa. Tiedustelutyötä tehtiin suojelupoliisin tasolla asti.
Illan tapahtumiin osallistui satoja mellakkapoliiseja ja poliiseja sekä rajavartiolaitoksen vartijoita. Arvioiden mukaan poliisin ja tämän virka-avun henkilöstömäärä ylitti reilusti suoraan mielenosoitukseen saapuneiden henkilöiden lukumäärän.
Poliisi otti illan aikana kiinni 136 ihmistä. Tunntetuimpia vangittuja olivat Helsingin tuolloinen kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki sekä Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen.

9. syyskuuta 2006 Helsingissä: aktivistien muodostama ryhmä hakkaa rumpuja nykytaiteen museon aukiolla ja odottaa.
Mitä he tarkalleen ottaen odottavat, sitä ei osata sanoa.

Tapahtuman organisaattorista ei ole tietoa, eikä kukaan ilmoittaudu joukon johtajaksi. Monet ovat tarttuneet nettisivujen ilmoitukseen, joka nostettiin aiemmin viikolla tv-uutisten otsikoksi.

Sivustaseuraajia kerääntyy Kiasman edustalle. Rumpujenpäristely ei ohikulkijoita kiinnosta; mielenkiinnon on herättänyt kasvava joukko virka-asuisia poliiseja, jotka käyskentelevät suunnasta ja toisesta paikalle. Monet kiipeävät aukion viereisen Postimuseon rappusille ja ryhtyvät kuvaamaan paikalle kertymistä kamerakännyköillään.

Muutamaa tuntia myöhemmin poliisin joukkojenhallintajoukot ovat katkaisseet liikenteen Mannerheimintieltä. Mellakkapoliisien pääjoukko on siirtynyt lasipalatsin eteen, kauppakeskus Forumin kulmille.

Illan aikana poliisi otti kiinni toista sataa ihmistä. Suuremmilta henkilö- sekä omaisuusvahingoilta säästyttiin. Mielenosoituksen tarkoitus ei tunnu olevan vieläkään kenenkään tiedossa.

Jo nyt on selvää, että tapahtuma tulee saamaan suuremman huomion mitä kulkueella oltaisiin koskaan voitu saavuttaa.

Smash ASEM -mielenosoitus oli suomalaisessa yhteiskunnassa harvinainen tapahtuma.

Itse tapahtumaa ei voi oikeastaan kuvailla mielenosoitukseksi. Poliisi saartoi Kiasman aukiolle kokoontuneet aktivistit, sekä uteliaat sivustaseuraajat, tuntikausiksi paikoilleen, eikä suunniteltua mielenosoituskulkuetta koskaan päästetty liikkeelle.

Tapahtuman todellisista motiiveista heiteltiin myöhemmin arvioita molemmissa leireissä. Aktivistit epäilivät poliisien ottaneet mielenosoituksen mahdollisuutena järjestää tämän kokoluokan harjoitustapahtuma ja poliisi ilmoitti heti tapahtuma-iltana tutkivansa tapahtumaa mellakkana.

Virallisesti poliisi ilmoitti illan toimintalinjakseen liikenteen turvaamisen ja omaisuus- sekä henkilövahinkojen täydellisen ehkäisemisen.

Niin mielenosoittajien kuin poliisinkin toimia tutkittiin ja tuomioita jaettiin molemminpuolisesti. Mielenosoittajiksi luettujen henkilöiden leiristä rangaistuksia jaettiin 58 henkilölle.
Poliisi sai illan toimistaan yli 50 kantelua. Kahta poliisia kohtaan nostettiin myös syytteet, jotka lopulta hylättiin käräjäoikeuden päätöksellä.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto