Hyppää pääsisältöön

Turun tauti koitui monien rakennusten kohtaloksi

Sotien jälkeen Turun arkkitehtuuria hallitsivat arkkitehtien sijasta rakennusyhtiöt. Tarve uusille asunnoille oli kova ja moni vanha rakennus sai väistyä uusien ja korkeampien talojen tieltä.

Uutisjutussa vuodelta 1960 selostetaan kuinka uusia taloja rakennetaan parhaillaan ja vanhoja puretaan. Toimittaja vierailee historiallisen Richterin talon tontilla ja haastattalee filosofian tohtori C. I. Karlbergia keskellä purkutyömaata.

Vuonna 1982 valmistunut dokumentti (jälkimmäinen klippi) käsittelee tätä Turun taudiksi nimettyä ilmiötä, jossa vanhoja rakennuksia purettiin uusien tieltä. Moni kivi- ja puutalo jyrättiin maantasalle ja tilalle rakennettiin elementtikerrostaloja. Toisinaan kävi myös niin, että vaikka rakennukset purettiin, ei vielä 20 vuotta myöhemminkään tilalle oltu rakennettu mitään.

Rakennusoikeuksien kasvattaminen hyödynsi rakennuttajia ja tontinomistajia, jotka puolestaan lobbasivat politiikkoja myöntämään rakennuslupia.

Turun kaupunginvaltuuston johtaja Heikki Löyttyniemi vastaa dokumentissa purkuasiaan seuraavasti: "Turku on vanha kaupunki, meillä on ehkä hävitettävää enemmän kuin monella muulla kaupungilla".

Osmo Kivivuori Turun lääninhallituksesta toteaa, että päättäjät ovat jatkuvasti rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja tontinomistajien vaikutusten alaisena. "On helppo uskoa vakuuttavasti esitettyjä piirustuksia ja numeroita ja kun tähän vielä liittyy aineellinen puoli eli hyvä tarjoilu ja hauskat ihmissuhteet niin syntyy sosiaalinen tilanne, jossa ei haluta olla ilonpilaajia ja vastustaa tontinomistajien ja rakennusliikkeiden pyrkimyksiä".

Kivivuori viittaa myös vaalirahoitukseen, sille oikeusjutuissa oli käynyt ilmi, että rakennuttajat olivat tukeneet päätöksentekijöiden vaalikampanjoita ja vastineeksi saaneet purku- ja rakennuslupia.

Kivivuoren mukaan tehorakentamisella on muitakin harmillisia seurauksia vanhojen rakennusten häviämisen lisäksi: Vuosikymmenien aikana kehittynyt puusto ja muu kasvillisuus sekä luonnolliset maastomuodot tuhoutuvat ja autoille varattu osuus maapinta-alasta moninkertaistuu. Monien asukkaiden arvostama pientaloasuminen muuttuu kerrostaloasumiseksi ja vanhoissa pihapiireissä olemassa olleet sosiaaliset ryhmät vaihtuvat toisiaan tuntemattomien kerrostaloihmisten joukoiksi.

Oikeustieteen professori Hannu Tapani Klami harmittelee, ettei Turun valtuusto ole harjoittanut kaavallista suojelua, vaikka sillä olisi ollut siihen hyvät mahdollisuudet voimassa olevan lain puitteissa.

Tietolaatikko

Nahkurien suku Richter rakennutti Turkuun useita taloja, joista osa rakennettin jo ennen Turun paloa. Suomen Senaatti kokoontui sittemmin Richterin taloksi nimetyssä rakennuksessa vuosina 1809-1819. Samainen talo vajosi Aurajoen penkereeltä jokeen toukokuussa 1830 ja tontilla sijainneet loput talot purettiin vuonna 1960.
Turun tauti -ohjelmaan on lisätty jälkikäteen nimiplanssit haastateltavien kohdalle.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto