Hyppää pääsisältöön

Turun tauti koitui monien rakennusten kohtaloksi

Sotien jälkeen Turun arkkitehtuuria hallitsivat arkkitehtien sijasta rakennusyhtiöt. Tarve uusille asunnoille oli kova ja moni vanha rakennus sai väistyä uusien ja korkeampien talojen tieltä.

Uutisjutussa vuodelta 1960 selostetaan kuinka uusia taloja rakennetaan parhaillaan ja vanhoja puretaan. Toimittaja vierailee historiallisen Richterin talon tontilla ja haastattalee filosofian tohtori C. I. Karlbergia keskellä purkutyömaata.

Vuonna 1982 valmistunut dokumentti (jälkimmäinen klippi) käsittelee tätä Turun taudiksi nimettyä ilmiötä, jossa vanhoja rakennuksia purettiin uusien tieltä. Moni kivi- ja puutalo jyrättiin maantasalle ja tilalle rakennettiin elementtikerrostaloja. Toisinaan kävi myös niin, että vaikka rakennukset purettiin, ei vielä 20 vuotta myöhemminkään tilalle oltu rakennettu mitään.

Rakennusoikeuksien kasvattaminen hyödynsi rakennuttajia ja tontinomistajia, jotka puolestaan lobbasivat politiikkoja myöntämään rakennuslupia.

Turun kaupunginvaltuuston johtaja Heikki Löyttyniemi vastaa dokumentissa purkuasiaan seuraavasti: "Turku on vanha kaupunki, meillä on ehkä hävitettävää enemmän kuin monella muulla kaupungilla".

Osmo Kivivuori Turun lääninhallituksesta toteaa, että päättäjät ovat jatkuvasti rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja tontinomistajien vaikutusten alaisena. "On helppo uskoa vakuuttavasti esitettyjä piirustuksia ja numeroita ja kun tähän vielä liittyy aineellinen puoli eli hyvä tarjoilu ja hauskat ihmissuhteet niin syntyy sosiaalinen tilanne, jossa ei haluta olla ilonpilaajia ja vastustaa tontinomistajien ja rakennusliikkeiden pyrkimyksiä".

Kivivuori viittaa myös vaalirahoitukseen, sille oikeusjutuissa oli käynyt ilmi, että rakennuttajat olivat tukeneet päätöksentekijöiden vaalikampanjoita ja vastineeksi saaneet purku- ja rakennuslupia.

Kivivuoren mukaan tehorakentamisella on muitakin harmillisia seurauksia vanhojen rakennusten häviämisen lisäksi: Vuosikymmenien aikana kehittynyt puusto ja muu kasvillisuus sekä luonnolliset maastomuodot tuhoutuvat ja autoille varattu osuus maapinta-alasta moninkertaistuu. Monien asukkaiden arvostama pientaloasuminen muuttuu kerrostaloasumiseksi ja vanhoissa pihapiireissä olemassa olleet sosiaaliset ryhmät vaihtuvat toisiaan tuntemattomien kerrostaloihmisten joukoiksi.

Oikeustieteen professori Hannu Tapani Klami harmittelee, ettei Turun valtuusto ole harjoittanut kaavallista suojelua, vaikka sillä olisi ollut siihen hyvät mahdollisuudet voimassa olevan lain puitteissa.

Tietolaatikko

Nahkurien suku Richter rakennutti Turkuun useita taloja, joista osa rakennettin jo ennen Turun paloa. Suomen Senaatti kokoontui sittemmin Richterin taloksi nimetyssä rakennuksessa vuosina 1809-1819. Samainen talo vajosi Aurajoen penkereeltä jokeen toukokuussa 1830 ja tontilla sijainneet loput talot purettiin vuonna 1960.
Turun tauti -ohjelmaan on lisätty jälkikäteen nimiplanssit haastateltavien kohdalle.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto