Hyppää pääsisältöön

Turun tauti koitui monien rakennusten kohtaloksi

Sotien jälkeen Turun arkkitehtuuria hallitsivat arkkitehtien sijasta rakennusyhtiöt. Tarve uusille asunnoille oli kova ja moni vanha rakennus sai väistyä uusien ja korkeampien talojen tieltä.

Uutisjutussa vuodelta 1960 selostetaan kuinka uusia taloja rakennetaan parhaillaan ja vanhoja puretaan. Toimittaja vierailee historiallisen Richterin talon tontilla ja haastattalee filosofian tohtori C. I. Karlbergia keskellä purkutyömaata.

Vuonna 1982 valmistunut dokumentti (jälkimmäinen klippi) käsittelee tätä Turun taudiksi nimettyä ilmiötä, jossa vanhoja rakennuksia purettiin uusien tieltä. Moni kivi- ja puutalo jyrättiin maantasalle ja tilalle rakennettiin elementtikerrostaloja. Toisinaan kävi myös niin, että vaikka rakennukset purettiin, ei vielä 20 vuotta myöhemminkään tilalle oltu rakennettu mitään.

Rakennusoikeuksien kasvattaminen hyödynsi rakennuttajia ja tontinomistajia, jotka puolestaan lobbasivat politiikkoja myöntämään rakennuslupia.

Turun kaupunginvaltuuston johtaja Heikki Löyttyniemi vastaa dokumentissa purkuasiaan seuraavasti: "Turku on vanha kaupunki, meillä on ehkä hävitettävää enemmän kuin monella muulla kaupungilla".

Osmo Kivivuori Turun lääninhallituksesta toteaa, että päättäjät ovat jatkuvasti rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja tontinomistajien vaikutusten alaisena. "On helppo uskoa vakuuttavasti esitettyjä piirustuksia ja numeroita ja kun tähän vielä liittyy aineellinen puoli eli hyvä tarjoilu ja hauskat ihmissuhteet niin syntyy sosiaalinen tilanne, jossa ei haluta olla ilonpilaajia ja vastustaa tontinomistajien ja rakennusliikkeiden pyrkimyksiä".

Kivivuori viittaa myös vaalirahoitukseen, sille oikeusjutuissa oli käynyt ilmi, että rakennuttajat olivat tukeneet päätöksentekijöiden vaalikampanjoita ja vastineeksi saaneet purku- ja rakennuslupia.

Kivivuoren mukaan tehorakentamisella on muitakin harmillisia seurauksia vanhojen rakennusten häviämisen lisäksi: Vuosikymmenien aikana kehittynyt puusto ja muu kasvillisuus sekä luonnolliset maastomuodot tuhoutuvat ja autoille varattu osuus maapinta-alasta moninkertaistuu. Monien asukkaiden arvostama pientaloasuminen muuttuu kerrostaloasumiseksi ja vanhoissa pihapiireissä olemassa olleet sosiaaliset ryhmät vaihtuvat toisiaan tuntemattomien kerrostaloihmisten joukoiksi.

Oikeustieteen professori Hannu Tapani Klami harmittelee, ettei Turun valtuusto ole harjoittanut kaavallista suojelua, vaikka sillä olisi ollut siihen hyvät mahdollisuudet voimassa olevan lain puitteissa.

Tietolaatikko

Nahkurien suku Richter rakennutti Turkuun useita taloja, joista osa rakennettin jo ennen Turun paloa. Suomen Senaatti kokoontui sittemmin Richterin taloksi nimetyssä rakennuksessa vuosina 1809-1819. Samainen talo vajosi Aurajoen penkereeltä jokeen toukokuussa 1830 ja tontilla sijainneet loput talot purettiin vuonna 1960.
Turun tauti -ohjelmaan on lisätty jälkikäteen nimiplanssit haastateltavien kohdalle.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto